maanantai 4. heinäkuuta 2011
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
Fishkatti soutu-uistelu kilpailu 2011
Hieman erilainen tapa viettää juhannusta. Kyseessä oli toista kertaa järjestetty fishkatti soutu-uistelu kisa jossa paremmuus ratkaistaan kuinka ollakkaan muuten kuin "suurimmalla" kalasaaliilla soutaen. Tämä Vuokatti Fishingin luoma yhdessä Hillside Anglersin kanssa järjestämä uistelutapahtuma keräsi paikalle ennätysmäärän yleisöä ja kilpailijoita.
Tarkempaa rapsaa itse tapahtumasta voit lukea tästä linkistä, Sotkamon lehden juttu tästä linkistä ja Kainuun sanomien juttu löytyy tästä linkistä.
Juu nyt mie kirjoittelen oman näkemykseni ja kokemukseni tästä hauskasta päivästä. Järjestävän seuran jäsenenä aamu meni tapahtuman puitteita kasatessa kuten vuokraveneiden kuljettelua ym. Tiukan aamun jälkeen kerkesin kotonakin pyörähtää syömässä ja pianpa olin varustelemassa soutuvenettä kisa valmiuteen ennen kuin porukkaa rupesi valumaan paikalle. Paikalle saapui myös miun miehistö joista toinen on viimeksi kymmenen vuotta sitten koskenut vapaan ja toinen ei ole onkivapaa järempää edes nähnyt...HI!
Voisimpa luonnehtia että nyt jos koskaan oli allekirjoittaneella "ensikertalaisen" tuuri puolellaan kuten aiempi reissu emännän kanssa. Asialle vihkiytyneet siis uistelua harrastavat voi vaan kuvitella millaisia tilanteita meillä oli päivän aikana mutta hauskaa oli siis niin hauskaa että ensi vuonna iskemme uudestaan mutta sitten joudumme jo treenailemaan koska ne "ensikertailaisten" tuurit on jo käytetty...;)
Päivän saldoksi saimme kolme haukea ja karkuutimme kaksi joista toinen olisi ollut kivan kokoinen "lohi-imuri" mutta niinhän ne kaikilla karkaa varsinkin isot. Jos totta puhutaan niin kolmen joukkoon emme olisi siltikään yltänyt koska lohi oli niin hyvällä otilla ja kaiken lisäksi sillä kalalla oli kolmen kerroin eli päivän kovin lohikassi painoi kolmisen kiloa ja se kun kerrottiin kolmen kertoimella niin tulos oli yhdeksän "kilon" luokkaa eli haukea olisi pitänyt saada se yhdeksän kiloa. Mikä iroonisinta niin meidän tavoite oli juuri se yhdeksän kiloa haukea eli jos olisimme saannet sen niin olisimme voittaneet hauilla koko kisan mutta eipä saatu...
Summa summarum päivä oli miun mielestä hauska ja enemmän kuin onnistunut tapahtuma niin voin täydestä sydämestä suositella kaikille ensi vuotta ajatellen tätä tapahtumaa. Kaikki mukaan jos vaan vähänkään mahdollisuutta!
Tämä tapahtuma on käytännössä kaikille tasapuolinen koska mitään teknillistä apuvälineitä ei sallita. Käytännössä katsoen on vaan soutuvene, kaksi vapaa ja kalastajat...
Tapahtuma alkaa saada jo sellaiset mittasuhteet että suuret "oikeat" uistelukisat kalpenevat tämän kisan rinnalla...
Tarkempaa rapsaa itse tapahtumasta voit lukea tästä linkistä, Sotkamon lehden juttu tästä linkistä ja Kainuun sanomien juttu löytyy tästä linkistä.
Juu nyt mie kirjoittelen oman näkemykseni ja kokemukseni tästä hauskasta päivästä. Järjestävän seuran jäsenenä aamu meni tapahtuman puitteita kasatessa kuten vuokraveneiden kuljettelua ym. Tiukan aamun jälkeen kerkesin kotonakin pyörähtää syömässä ja pianpa olin varustelemassa soutuvenettä kisa valmiuteen ennen kuin porukkaa rupesi valumaan paikalle. Paikalle saapui myös miun miehistö joista toinen on viimeksi kymmenen vuotta sitten koskenut vapaan ja toinen ei ole onkivapaa järempää edes nähnyt...HI!
Voisimpa luonnehtia että nyt jos koskaan oli allekirjoittaneella "ensikertalaisen" tuuri puolellaan kuten aiempi reissu emännän kanssa. Asialle vihkiytyneet siis uistelua harrastavat voi vaan kuvitella millaisia tilanteita meillä oli päivän aikana mutta hauskaa oli siis niin hauskaa että ensi vuonna iskemme uudestaan mutta sitten joudumme jo treenailemaan koska ne "ensikertailaisten" tuurit on jo käytetty...;)
Allekirjoittaneen miehistö koostui todellisista julkkiksista. "Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala" tai ainakin samannäköiset sedät on enemmän sukua kuin arvaattekaan...;)
Tälläisia pieniä sotkuja sattuu nyt kelle vaan...;)
Päivän aikana riitti hommia meille kaikille. Mie soudin koko päivän kovaa hauki vauhtia koska taktiikkamme oli soutaa haukea ja miehistö hoiti tämän vasta iskua vaativan vapapuolen...
Ei päästy tänä vuonna tähän joukkoon mutta jos ne karanneet olisi saatu...;)
Päivän saldoksi saimme kolme haukea ja karkuutimme kaksi joista toinen olisi ollut kivan kokoinen "lohi-imuri" mutta niinhän ne kaikilla karkaa varsinkin isot. Jos totta puhutaan niin kolmen joukkoon emme olisi siltikään yltänyt koska lohi oli niin hyvällä otilla ja kaiken lisäksi sillä kalalla oli kolmen kerroin eli päivän kovin lohikassi painoi kolmisen kiloa ja se kun kerrottiin kolmen kertoimella niin tulos oli yhdeksän "kilon" luokkaa eli haukea olisi pitänyt saada se yhdeksän kiloa. Mikä iroonisinta niin meidän tavoite oli juuri se yhdeksän kiloa haukea eli jos olisimme saannet sen niin olisimme voittaneet hauilla koko kisan mutta eipä saatu...
Summa summarum päivä oli miun mielestä hauska ja enemmän kuin onnistunut tapahtuma niin voin täydestä sydämestä suositella kaikille ensi vuotta ajatellen tätä tapahtumaa. Kaikki mukaan jos vaan vähänkään mahdollisuutta!
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Hoitokalastusta Särkisellä...
Odotusarvoisesti kirjoittelinkin edellisen jutun päätteeksi että seuraava siis tämä tarina olisi luettavissa aika todennäköisesti munatpannuun.com sivustolta mutta mitä sitä... Tästä illasta tuli ikimuistoinen koska lähdimme emännän kanssa soutelemaan haukea pois Antin kirjolohi lammesta eikä niinkään kirjolohen perässä. Pikkulintujen mukaan lammessa olisi oikein oiva "suurhauki" kanta ja sekös minua ilahduttaa. Pakkohan se oli kokeilla onko huhuilla siivet ja olihan niillä. Meidän ensimmäinen tärppi tuntui jo hyvältä mutta harmiksemme kala irtosi ja toinen tärppi oli samanmoinen ja se tulikin ensikertailaisen kepityksen seurauksena aika nopeasti kyytiin asti. Pulskalle hauelle oli karttunut painoa melkein 5,5 kiloa ja onkin helppo kuvitella kuin monta istukasta tämäkin yksilö on syönnyt?
Sen verran hyvät fiilikset jäi Särkisen haukikannasta mielen päälle että tuskimpa Särkisen isännöitsijä Antti pistää pahakseen jos käytäs jonkun kerran uudestaan hoitokalastamassa haukea pois lammesta. Toisaalta onhan se synti pyytää isoa haukea pois lammesta mutta Vuokatin kalastusmatkailun nimissä pitää uhrauksia pystyä tekemään ja sitä paitsi meillä Kainuussa on niin mahtavat järvet ympärillä että sieltä saa isoa haukea ihan kivasti kun oppii pyytämään...;)
Katsokaa kuin ammattimainen ote ensikertalaisella...
Allekirjoittaneelle jäi "vain" haavimiehen ja punnitsijan rooli...
Sen verran hyvät fiilikset jäi Särkisen haukikannasta mielen päälle että tuskimpa Särkisen isännöitsijä Antti pistää pahakseen jos käytäs jonkun kerran uudestaan hoitokalastamassa haukea pois lammesta. Toisaalta onhan se synti pyytää isoa haukea pois lammesta mutta Vuokatin kalastusmatkailun nimissä pitää uhrauksia pystyä tekemään ja sitä paitsi meillä Kainuussa on niin mahtavat järvet ympärillä että sieltä saa isoa haukea ihan kivasti kun oppii pyytämään...;)
maanantai 20. kesäkuuta 2011
Superin yhteenveto...
Juu pääsin viimein kirjoittelee raporttia...
Perjantai-ilta meni töiden jälkeen kotoisilla vesillä uuden kollegan kanssa johon tutustuin keväällä vaapunteko kurssilla. Tämä Polvisen Jarkko tekee itse vaappunsa ja ompa pirulainen saanut isomman hauen kyseisestä järvestä kuin mie. Tästä johtuen annoin luonnollisesti Jarkolle käytettäväksi puolet vavoista eli viisi omille vehkeille ja miulle toiset viisi niin saatiin hyvää vertailua ottipelien/taktiikan suhteen. Nooh eipä lähtenyt miun aloitus setistä kuin yksi pieni hauki mut Jarkolla "purki" tasaiseen pientä haukea. Isoa haukea kuin haettiin niin yritin uskoa omaan hyväksi havaittuun settiin mutta periksi jouduin antamaan parin tunnin jälkeen. Toisen setin kun sain laskettua veteen niin tärähtipä heti hyvän kokoinen hauki kiinni ja vierailevalle tähdelle keppi käsiin. Jarkko taisteli kepin varressa hyvästi mutta tämä hauki taisi olla jo sen verran "kokenut kettu" että kävi vielä pinnassa ilkuilemassa ennen kuin irrotti otteensa vaapusta...
Nooh leuka rinnassa jatkoimme uistelua ja pianpa saimme Ahdilta lahjaksi uuden ennätyksen. Heh tämä onkin jossain määrin kalajutun veroinen tarina mutta tekevälle sattuu ja todisteena kuva alhaalla. Näitä legendaarisia hauki kiinni pienemmässä kalassa joka on puolestaan kiinni uistimessa tapahtumia sattuu itse asiassa tosi paljon kauden aikana mutta ylös asti niitä ei käytännössä katsoen saa koskaan. Tämäkin tapahtuma tuli meille täytenä yllätyksenä kun emme edes huomannut missä vaiheessa se pieni hauki oli ottanut Jarkon uistimeen kiinni. Isomman hauen tärppi kyllä huomattiin mutta vasta veneen vierellä hoksimme että se on kiinni pienessä hauessa. Ei muuta kuin hauki kyytiin ja pönötyskuvat uudesta ennätyksestä. Illan aikana rikottiin muuten toinenkin ennätys joka oli järvikohtainen kuhaennätys mutta se jätetään kertomatta koska hauki on kala...HI!
Lentualla lauantai...
Hoh hoijaa että joskus jotkut asiat vastustaa niin vaan pirusti. Onneksi ei tarvinnut tätä vastustelua yksin kokea vaan mukaan sain Vuokatti fishingin Antin. Varhain aamulla lähdimme Sotkamosta ja ihan hyvissä ajoin aloitimme uistelunkin että saisimme päivälle hieman mittaa löytää se ISO hauki mutta tulossa oleva saderintama vai mikä perhana oli tukkinut haukien suut ja varsinkin niiden Lentuan karkeiden suut. Sateisessa kelissä saimme kaikesta huolimatta pikkusia haukia Lentuan mittapuissa mitattuna ja mikä kaikkein kauheinta niin saimme yli kakkosen kuhia peräkkäin niin monta että jouduimme nostamaan vauhdilla kytkintä paikalta...;)
Päivän saldoksi saatiin reilut 24 haukea, ahvenia sekä kuhia ja suurin hauki jäi karvan vajaaksi sen viiden kilon rajapyykin. Muita mainittavan arvoisia saavutuksia voisi mainita että goretex kamppeista menee vesi läpi kun tarpeeksi kovasti sataa...HI!
Ontonen sunnuntaina. Sinneppä lähdin muuten ihan yksin kun en iljennyt ketään enää kyytiin ottaa parin "epäonnistumisen" tähden. Aamu näytästikin vaikealta mutta taktiikkaan uskoin kuin vuoreen ja kuten monesti tahtookin käydä niin että työmies ansaitsee palkkansa. Tuplatärpistä tärähti nimittäin sellainen tärppi että kisoissa mitattuna saldoksi karttui kymmenen kiloa kisakassia. Hauki painoi reilut kuusi kiloa ja kyyti pojaksi tuli parin kilon kuha. Tuosta hauesta sen verran että olisipa ollut muuten iso hauki jos olisi karannut. Heti iskun jälkeen se otti 15 metrin syöksyn veneestä ulos päin ja kohta toisen. Kolmaskin syöksy tuli ja jos tämän jälkeen hauki olisi irronnut niin voitte olla varma että loppu päivä olisi mennyt siinä uistelessa sitä karannut "kymppikiloista"...HI!
Räväkän aamupäivän jälkeen homma hieman hiipui ja huomasin itsestäni että homma rupesi kiristämään eli rupesin otsa kurtussa vaihtelemaan uistimia ym. Niimpä pistin pillit pussin uistelun osalta ja ajoin karun kauniille mulkkusaarille harrastamaan valokuvausta. Ei puristanut enää homma ja mikä parasta sain kotia kauniita kuvia muistoksi ja yksi otos komeilee tällä hetkellä näytön taustakuvana...:)
Perjantai-ilta meni töiden jälkeen kotoisilla vesillä uuden kollegan kanssa johon tutustuin keväällä vaapunteko kurssilla. Tämä Polvisen Jarkko tekee itse vaappunsa ja ompa pirulainen saanut isomman hauen kyseisestä järvestä kuin mie. Tästä johtuen annoin luonnollisesti Jarkolle käytettäväksi puolet vavoista eli viisi omille vehkeille ja miulle toiset viisi niin saatiin hyvää vertailua ottipelien/taktiikan suhteen. Nooh eipä lähtenyt miun aloitus setistä kuin yksi pieni hauki mut Jarkolla "purki" tasaiseen pientä haukea. Isoa haukea kuin haettiin niin yritin uskoa omaan hyväksi havaittuun settiin mutta periksi jouduin antamaan parin tunnin jälkeen. Toisen setin kun sain laskettua veteen niin tärähtipä heti hyvän kokoinen hauki kiinni ja vierailevalle tähdelle keppi käsiin. Jarkko taisteli kepin varressa hyvästi mutta tämä hauki taisi olla jo sen verran "kokenut kettu" että kävi vielä pinnassa ilkuilemassa ennen kuin irrotti otteensa vaapusta...
Nooh leuka rinnassa jatkoimme uistelua ja pianpa saimme Ahdilta lahjaksi uuden ennätyksen. Heh tämä onkin jossain määrin kalajutun veroinen tarina mutta tekevälle sattuu ja todisteena kuva alhaalla. Näitä legendaarisia hauki kiinni pienemmässä kalassa joka on puolestaan kiinni uistimessa tapahtumia sattuu itse asiassa tosi paljon kauden aikana mutta ylös asti niitä ei käytännössä katsoen saa koskaan. Tämäkin tapahtuma tuli meille täytenä yllätyksenä kun emme edes huomannut missä vaiheessa se pieni hauki oli ottanut Jarkon uistimeen kiinni. Isomman hauen tärppi kyllä huomattiin mutta vasta veneen vierellä hoksimme että se on kiinni pienessä hauessa. Ei muuta kuin hauki kyytiin ja pönötyskuvat uudesta ennätyksestä. Illan aikana rikottiin muuten toinenkin ennätys joka oli järvikohtainen kuhaennätys mutta se jätetään kertomatta koska hauki on kala...HI!
Eräänlainen ennätys perjantailta. Kerrottakoon että allekirjoittaneen hauki hauessa ennätys olisi aika komea jos saisin sen pedon minkä jäljiltä on ollut +22 senttiset purenta jäljet. Kymppi hauella moiset jäljet on kokoa 18-19 senttiä...
Lentualla lauantai...
Hoh hoijaa että joskus jotkut asiat vastustaa niin vaan pirusti. Onneksi ei tarvinnut tätä vastustelua yksin kokea vaan mukaan sain Vuokatti fishingin Antin. Varhain aamulla lähdimme Sotkamosta ja ihan hyvissä ajoin aloitimme uistelunkin että saisimme päivälle hieman mittaa löytää se ISO hauki mutta tulossa oleva saderintama vai mikä perhana oli tukkinut haukien suut ja varsinkin niiden Lentuan karkeiden suut. Sateisessa kelissä saimme kaikesta huolimatta pikkusia haukia Lentuan mittapuissa mitattuna ja mikä kaikkein kauheinta niin saimme yli kakkosen kuhia peräkkäin niin monta että jouduimme nostamaan vauhdilla kytkintä paikalta...;)
Ukkosrintama nousemassa...
Uudella paikalla astui sitten luonnonvoimat lopullisesti sotkemaan päivän yritykset. Seurasimme tovin kuin salamat lyö yhtenään sinne mistä pudotettiin vene vesille mutta kauhuksemme ukkosrintama nousikin yllättäin järven päälle ja silloin tuli meinaan kiire pakata vehkeet kasaan eikä keritty kuin lähimpää saareen suojaan. On se muuten aika kuolevainen olo sillä hetkellä kun salama välähtää ja samassa pamahtaa varsinkin silloin kun on aavalla ulapalla kepit vielä targassa. Adrenaliini virtaa aika tehokkaasti tällöin...
Ukkosta pakosalla...
Ontonen sunnuntaina. Sinneppä lähdin muuten ihan yksin kun en iljennyt ketään enää kyytiin ottaa parin "epäonnistumisen" tähden. Aamu näytästikin vaikealta mutta taktiikkaan uskoin kuin vuoreen ja kuten monesti tahtookin käydä niin että työmies ansaitsee palkkansa. Tuplatärpistä tärähti nimittäin sellainen tärppi että kisoissa mitattuna saldoksi karttui kymmenen kiloa kisakassia. Hauki painoi reilut kuusi kiloa ja kyyti pojaksi tuli parin kilon kuha. Tuosta hauesta sen verran että olisipa ollut muuten iso hauki jos olisi karannut. Heti iskun jälkeen se otti 15 metrin syöksyn veneestä ulos päin ja kohta toisen. Kolmaskin syöksy tuli ja jos tämän jälkeen hauki olisi irronnut niin voitte olla varma että loppu päivä olisi mennyt siinä uistelessa sitä karannut "kymppikiloista"...HI!
Räväkän aamupäivän jälkeen homma hieman hiipui ja huomasin itsestäni että homma rupesi kiristämään eli rupesin otsa kurtussa vaihtelemaan uistimia ym. Niimpä pistin pillit pussin uistelun osalta ja ajoin karun kauniille mulkkusaarille harrastamaan valokuvausta. Ei puristanut enää homma ja mikä parasta sain kotia kauniita kuvia muistoksi ja yksi otos komeilee tällä hetkellä näytön taustakuvana...:)
Nappasimpa veneestäkin joitamia kuvia...
PS. Seuraava päivitys mahtaa tulla munatpannuun.com sivustolle kun näillä näkymin suuntaan uuden lajin pariin eli kirjolohen soutuun koska tulevana viikonloppuna on se maan kuulu fishkatti tapahtuma johon aattelin osallistua. Pitäähän sitä lahjattoman treenata...HI!
torstai 16. kesäkuuta 2011
Superia pukkaa...
Kohta on taas arkiviikko lusittu joten huomenna Hondan rupeli pyörii kuten lauantaina ja sunnuntainakin. Edessä on siis super viikonloppu hauen mehtuuta ajatellen. Perjantaina aattelin uistella muutaman tunnin pitäjämme haukiparatiisissa etsien niitä isompia yksilöitä ja lauantaina aattelin pamauttaa satumaisen kauniille Lentuanjärvelle.
Siellä havukka-ahon ajattelijan maisemissa jos missään arjen kiireet unehtuu tuumailuun kuten itse elokuvassakin. Lentualla uistellessa on joskus maisemien katselu unohtunut tyystin kun isot hauet kiusaa sitä hiljaisuutta räikän pärinänä aivan koko ajan. Tilastojeni mukaan nyt tulevana viikonloppuna pitäisi kepin taipua ja räikän päristä isoista hauista mutta kaikki päinvastainen on kuiteskin hyvin mahdollista kuten viime viikon lauantain onnistumiset vaihtui sunnuntain epäonnistumisiin.
Mie kyllä raportoin kuin kävi ja toivottavasti kirjoittelen ylös saadusta jättihauesta joka viime kesänä voitti kamppailun edukseen. Se oli muuten ISO ehkä viidentoista kilon kala mutta niinhän ne karanneet aina on isoja...;)
Sunnuntaille en laadi taaskaan mitään suunnitelmaa vaan toteutan sen reissun sinne mikä tuntuu hyvältä.
Siellä havukka-ahon ajattelijan maisemissa jos missään arjen kiireet unehtuu tuumailuun kuten itse elokuvassakin. Lentualla uistellessa on joskus maisemien katselu unohtunut tyystin kun isot hauet kiusaa sitä hiljaisuutta räikän pärinänä aivan koko ajan. Tilastojeni mukaan nyt tulevana viikonloppuna pitäisi kepin taipua ja räikän päristä isoista hauista mutta kaikki päinvastainen on kuiteskin hyvin mahdollista kuten viime viikon lauantain onnistumiset vaihtui sunnuntain epäonnistumisiin.
Mie kyllä raportoin kuin kävi ja toivottavasti kirjoittelen ylös saadusta jättihauesta joka viime kesänä voitti kamppailun edukseen. Se oli muuten ISO ehkä viidentoista kilon kala mutta niinhän ne karanneet aina on isoja...;)
Lentuan kaunotar viime kesältä...
Sunnuntaille en laadi taaskaan mitään suunnitelmaa vaan toteutan sen reissun sinne mikä tuntuu hyvältä.
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
Tiukka viikonloppu part2
Yksin uistelussa sattuu ja tapahtuu...
Tänään olin vesillä yksinään vaikka keli olikin kova. Jatkuva tuulen nopeus huiteli kuuden metrin korvilla ja puuskassa luonnollisesti kovemmin. Eilisen onnistumisen johdosta suuntasin uudestaan Ontojärvelle koestamaan että vieläkös siellä olisi karkeampi hauki otillaan...
Yön aikana viilentynyt ilma oli yllättäin sulkenut haukien suut aivan totaallisesti ja sain käytännössä katsoen vain kuhia mitä en edes yrittänyt. Puolenkymmenen taktiikan vaihdon jälkeen ajauduin suojaisilta paikoilta tuulen rieputeltavaksi selälle ja näin ollen keräsin vehkeet läjään ja vaihdoin totaallisesti paikkaa plaaniajolla. Suuntasin Ontojärven länsipuolelle rikkonaisten saarien suojaan. Hetken uisteltuani sain haukea ihan kivasti ja onnistumisen riemu hiipi suupieliin mutta sitten RYSÄHTI. Ensin lähti kaikki viisi keppiä vasemman puolen viuhkasta irti ja hetki tuosta lähti oikean puolen viisi keppiä. Verkkohan siellä veden alla lymysi...
Hetki tuosta huomasin vasemmalla puolen rannan tuntumassa valkoisen kanisterin mutta oikealla puolen ei näkynyt mitään lippua tai vastaavaa niin arvelin että kyseessä on katiska. Jatkoin siis matkaani kiertäen kanisterin varmuuden vuoksi 60 metrin päästä mutta mutta siellä olikin verkko ulos päin rannasta ja soppa oli valmis. Sattuipa paikka olemaan vielä juuri siinä kohdin mihin pääsi tuulemaan usean kilometrin matkalta eli aallokkin oli 60-70 sentin luokkaa!!!
Moni ei varmaan arvaakkaa millainen vaaran paikka on huonosti merkattu verkko varsinkin jos sattuu olemaan tuulinen paikka. Pahimmassa tapauksessa siinä on henki kyseessä mutta tällä kertaa meni vain 1,5 tuntia selvittäessä myötätuuleen verkkoa kun ei ollut takilat pyynnissä...
Kelistä johtuen pienemmällä veneellä olisi tullut vettä moottorikaivon ylitse veneeseen mutta onneksi ei miulla ollut moista vaaraa ja uistimeni sain pelastettua ajan kanssa enkä onnistunut edes potkuria sotkemaan siihen. Varmaan arvaattekin kuin verkolle kävi? Yläainan kohta on aika repale pitkältä matkalta ja olisipa kiva kohdata niiden verkkojen omistaja nokatusten niin voisimpa hieman valistaa kuin merkataan verkko ja minne sen saa laittaa! Tässä tapauksessa verkko oli vedetty "salmen" yli vastarannalle ilman lippuja 250 metrin matkalle. Ilmankos ei toista merkkiä näkynyt tai onhan siinä vaihtoehto että kyseessä oli vieläkin pidempi pyytö kun palatessani en kiertänyt niin kaukaa...
Niin päivä jäi taas niin lyhkäseksi että tästä reissusta ei suurempia tilasto riemuja tullut päinvastoin mutta positiivistakin tapahtui kun yllätin nimittäin itseni kuin rauhallisesti otin tilanteen vastaan. Ensin tsekkasin vaaran paikat sitten istahdin ja naurahdin kunnes otin pari valokuvaa todistus aineeksi että saan kirjoitella blogiin "valistavan" kertomuksen. Vasta näiden jälkeen pistin virsikirjan uusiksi...HI!
Tänään olin vesillä yksinään vaikka keli olikin kova. Jatkuva tuulen nopeus huiteli kuuden metrin korvilla ja puuskassa luonnollisesti kovemmin. Eilisen onnistumisen johdosta suuntasin uudestaan Ontojärvelle koestamaan että vieläkös siellä olisi karkeampi hauki otillaan...
Yön aikana viilentynyt ilma oli yllättäin sulkenut haukien suut aivan totaallisesti ja sain käytännössä katsoen vain kuhia mitä en edes yrittänyt. Puolenkymmenen taktiikan vaihdon jälkeen ajauduin suojaisilta paikoilta tuulen rieputeltavaksi selälle ja näin ollen keräsin vehkeet läjään ja vaihdoin totaallisesti paikkaa plaaniajolla. Suuntasin Ontojärven länsipuolelle rikkonaisten saarien suojaan. Hetken uisteltuani sain haukea ihan kivasti ja onnistumisen riemu hiipi suupieliin mutta sitten RYSÄHTI. Ensin lähti kaikki viisi keppiä vasemman puolen viuhkasta irti ja hetki tuosta lähti oikean puolen viisi keppiä. Verkkohan siellä veden alla lymysi...
Hetki tuosta huomasin vasemmalla puolen rannan tuntumassa valkoisen kanisterin mutta oikealla puolen ei näkynyt mitään lippua tai vastaavaa niin arvelin että kyseessä on katiska. Jatkoin siis matkaani kiertäen kanisterin varmuuden vuoksi 60 metrin päästä mutta mutta siellä olikin verkko ulos päin rannasta ja soppa oli valmis. Sattuipa paikka olemaan vielä juuri siinä kohdin mihin pääsi tuulemaan usean kilometrin matkalta eli aallokkin oli 60-70 sentin luokkaa!!!
Moni ei varmaan arvaakkaa millainen vaaran paikka on huonosti merkattu verkko varsinkin jos sattuu olemaan tuulinen paikka. Pahimmassa tapauksessa siinä on henki kyseessä mutta tällä kertaa meni vain 1,5 tuntia selvittäessä myötätuuleen verkkoa kun ei ollut takilat pyynnissä...
Kelistä johtuen pienemmällä veneellä olisi tullut vettä moottorikaivon ylitse veneeseen mutta onneksi ei miulla ollut moista vaaraa ja uistimeni sain pelastettua ajan kanssa enkä onnistunut edes potkuria sotkemaan siihen. Varmaan arvaattekin kuin verkolle kävi? Yläainan kohta on aika repale pitkältä matkalta ja olisipa kiva kohdata niiden verkkojen omistaja nokatusten niin voisimpa hieman valistaa kuin merkataan verkko ja minne sen saa laittaa! Tässä tapauksessa verkko oli vedetty "salmen" yli vastarannalle ilman lippuja 250 metrin matkalle. Ilmankos ei toista merkkiä näkynyt tai onhan siinä vaihtoehto että kyseessä oli vieläkin pidempi pyytö kun palatessani en kiertänyt niin kaukaa...
Ensin lähti vasemman puolen viuhka tyhjäksi ja hetkeä myöhemmin toinen puoli kun siellä oli pikkusen pidemmät vapautus pituudet...PRKL!
Niin päivä jäi taas niin lyhkäseksi että tästä reissusta ei suurempia tilasto riemuja tullut päinvastoin mutta positiivistakin tapahtui kun yllätin nimittäin itseni kuin rauhallisesti otin tilanteen vastaan. Ensin tsekkasin vaaran paikat sitten istahdin ja naurahdin kunnes otin pari valokuvaa todistus aineeksi että saan kirjoitella blogiin "valistavan" kertomuksen. Vasta näiden jälkeen pistin virsikirjan uusiksi...HI!
lauantai 11. kesäkuuta 2011
Tiukka viikonloppu part1
Pieni väliraportti teille jotka ette malta odottaa maanantaihin...;)
Juu perjantaina touhusin tosiaan kalastusoppaana Vuokatti fishingin leivissä aamu kymmenestä ilta kymmeneen ja uskoltaisimpa väittää että asiakkaat tulivat tyytyväisiksi kun saimme ruokailla ja istua vielä iltaa heidän kanssa kalareissun jälkeen. Kalaahan me saatiin hyvin mutta jostain syystä aika pientä pois lukien sitä yhtä isompaa petoa mikä otti perässä roikkuvaan pienempään haukeen. Tämä kannibaalihauki olisi taatusti painanut yli viisi kiloa mutta niinhän ne kaikki karanneet kalat on isoja...HI!
Nooh tänään lähdimmekin Vuokatti fishingin Antin kanssa suorittamaan sitä fantasia reissua mistä edellisessä jutussa mainitsin. Alkuhan lupailikin hyvää kun pelipaikoille saavuttua saimme kuuteen minuuttiin vajaat 20 kiloa haukea joista suurin 7,26kg. Vauhtia oli niin että hapotti paikat jumiin mutta pikkuhiljaa homma onneksi hyytyi niin miehet kesti tämän karnevaalin loppuun asti. Nyt jälkikäteen mietittynä päivästä olisi varmasti tullut jonkinmoinen ennätysreissu mutta niinkuin aina selittelyille pitää jättää varaa varsinkin jos pistetään pillit pussiin kello 13.00 jolloin alkaa se toinen syönti rupeama...;)
Juu perjantaina touhusin tosiaan kalastusoppaana Vuokatti fishingin leivissä aamu kymmenestä ilta kymmeneen ja uskoltaisimpa väittää että asiakkaat tulivat tyytyväisiksi kun saimme ruokailla ja istua vielä iltaa heidän kanssa kalareissun jälkeen. Kalaahan me saatiin hyvin mutta jostain syystä aika pientä pois lukien sitä yhtä isompaa petoa mikä otti perässä roikkuvaan pienempään haukeen. Tämä kannibaalihauki olisi taatusti painanut yli viisi kiloa mutta niinhän ne kaikki karanneet kalat on isoja...HI!
Uistin ei ole sitten kovinkaan pieni jos mittasuhteita mietit...;)
Nooh tänään lähdimmekin Vuokatti fishingin Antin kanssa suorittamaan sitä fantasia reissua mistä edellisessä jutussa mainitsin. Alkuhan lupailikin hyvää kun pelipaikoille saavuttua saimme kuuteen minuuttiin vajaat 20 kiloa haukea joista suurin 7,26kg. Vauhtia oli niin että hapotti paikat jumiin mutta pikkuhiljaa homma onneksi hyytyi niin miehet kesti tämän karnevaalin loppuun asti. Nyt jälkikäteen mietittynä päivästä olisi varmasti tullut jonkinmoinen ennätysreissu mutta niinkuin aina selittelyille pitää jättää varaa varsinkin jos pistetään pillit pussiin kello 13.00 jolloin alkaa se toinen syönti rupeama...;)
Tästä se lähti...
Näin se jatkui ja kipparin naama edelleen kurtussa...;)
Ja loppuun saatiin vielä komea hauki...
Arvatkaapa muuten missä mie huomenna uistelen...HI!
torstai 9. kesäkuuta 2011
Edessä tiukka viikonloppu...
Raskas arkiviikko panostushommissa on viimein takana ja ajatukset voi suunnata täysin hauen mehtuuseen. Huominen päivä menee kalastusopas hommissa kotoisilla vesillä mutta lauantaina oli tarkoitus iskeä aikaisin aamulla Ontojärvelle etsimään sitä "elämäni" haukea. Helteinen tyyni keli on miulle ollut suorastaan katastrofinen isojen kalojen suhteen mutta nyt luotan ajan kohtaan kuten kahtena viime vuonna silloin tuli isoa haukea paljon ja paukkuipa kymppikin rikki ja toinen karkasi veneen laidalta...
Sunnuntaille en alustavasti laadi mitään muuta suunnitelmaa kuin että päivä menee vesillä mutta missä en tiedä enkä itseasiassa halua tietää. Sen päätöksen teen rennosti aamukahvia juodessa kotosalla...HI!
PS.Tällä blogijutulla oli sitten tarkoitus kerätä itselleni suorituspaineita jotta yrittäminen ei loppuisi kesken...;)
Jospa tälle mammalle löytyisi lauanataina isosisko...
Sunnuntaille en alustavasti laadi mitään muuta suunnitelmaa kuin että päivä menee vesillä mutta missä en tiedä enkä itseasiassa halua tietää. Sen päätöksen teen rennosti aamukahvia juodessa kotosalla...HI!
PS.Tällä blogijutulla oli sitten tarkoitus kerätä itselleni suorituspaineita jotta yrittäminen ei loppuisi kesken...;)
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Hauki EM viikonloppu...
Nyt taisin hönäyttää sinua väärällä otsikolla jos luulit että kirjoittelen otsikon mukaisesta kisasta...HI! Tänä viikonloppunahan ne olisi ollut sellaiset haukikarnevaalit Oulujärvellä että oksat pojes mutta mie/me Sinttivintturit päätimme jo talvella jättää tämän vuotisen kisan väliin monestakin pätevästä syystä.
Paikalla tai ei puhelin soi ja jos ei soinnut niin mie soittelin utelijaana kollegoille kuin nappaa? Minkäs sitä omalle kilpailuvietilleen mahtaa ja siinähän miul onkin ensi vuonna piteleminen/miettiminen kun päätin jättää kisat joksikin aikaan väliin mut jospa se ajan saatossa onnistuu kivuttomasti?
Niin mie pidin tosiaan omat karnevaalit Nuasjärvellä ja oikeen kaksi päiväiset turneet kuten edellä mainittu kisa. Ekana päivänä harrastettiin Akkasen Jukan kanssa plaanareilla uistelua säippiä unohtamatta ja toisena päivänä vedimme Troplanin kanssa kovahkossa kelissä vain plaanari tekniikalla haukea kyytiin minkä pystyimme. Tässä vaiheessa pitääkin kirjoitella millaiset erot voi olla eri järvillä... Oulujärven kisoissa lauantain paras tulos oli 137 kiloa haukea ja sunnuntaina tiettävästi 113 kiloa mut miul haukikassit painoi molempina päivinä 20 kiloa...
Nooh Oulujärvellä syö tällä hetkellä hauki super hyvin ja meillä päin vasta aloittelee ainakin toivon niin mutta onhan se olemassa sellainen vaihtoehto että ei vaan osannut pyytää oikealla tekniikalla. Jälkimmäisen vaihtoehdon kiistän luonnollisesti jyrkästi pois pelistä...HI!
Paikalla tai ei puhelin soi ja jos ei soinnut niin mie soittelin utelijaana kollegoille kuin nappaa? Minkäs sitä omalle kilpailuvietilleen mahtaa ja siinähän miul onkin ensi vuonna piteleminen/miettiminen kun päätin jättää kisat joksikin aikaan väliin mut jospa se ajan saatossa onnistuu kivuttomasti?
Niin mie pidin tosiaan omat karnevaalit Nuasjärvellä ja oikeen kaksi päiväiset turneet kuten edellä mainittu kisa. Ekana päivänä harrastettiin Akkasen Jukan kanssa plaanareilla uistelua säippiä unohtamatta ja toisena päivänä vedimme Troplanin kanssa kovahkossa kelissä vain plaanari tekniikalla haukea kyytiin minkä pystyimme. Tässä vaiheessa pitääkin kirjoitella millaiset erot voi olla eri järvillä... Oulujärven kisoissa lauantain paras tulos oli 137 kiloa haukea ja sunnuntaina tiettävästi 113 kiloa mut miul haukikassit painoi molempina päivinä 20 kiloa...
Nooh Oulujärvellä syö tällä hetkellä hauki super hyvin ja meillä päin vasta aloittelee ainakin toivon niin mutta onhan se olemassa sellainen vaihtoehto että ei vaan osannut pyytää oikealla tekniikalla. Jälkimmäisen vaihtoehdon kiistän luonnollisesti jyrkästi pois pelistä...HI!
Lähempää en ilennyt enää uistella. Huonompikin näköinen hoksaa varmaan että kyseessä on Vuokatinmaan lomakylä näin ohi uistellessa?
Näin käy kun ei käytä Lappia vaappuja...;)
torstai 26. toukokuuta 2011
Alkukesän kiireet...
No huh hui että on taas kiirettä pitänyt. Koko kevät on ollut yhtä hullun myllyä kun päivät meni koulun penkillä ja illat/viikonloput sitten veneen kimpussa. Veneen kun sain valmiiksia alkoi samaan aikaan koulussa tolkuton loppukiri kun edessä oli panostajan tutkinnon koe. Eilessä päivänä olikin sitten eräänlainen kulmakivi tälle suvelle kun koe meni enemmän kuin kirkkaasti läpi joten nyt voin huokaista ja suunnata ajatukseni puhtaasti kalastukseen tai no onhan miul edelleen kiireet kun kesän häärään Forcitilla "panostajana" vuorohommissa mut työthän on normaalia elämää toisin kuin opiskelijana oleminen...
Kaikesta kiireestä huolimatta keppi on taipunut mut ne päivitykset voi lukea parista muista blogeista. Munapannuun.comista voit lukea että on se vesilläkin arki aika karua...
Sinttivintturit.com blogista löydätkin jo ilosempaa lukemista...
Yhtenä iltana menneellä viikolla oli muuten kyydissä tulevia uistelijoita...
Kaikesta kiireestä huolimatta keppi on taipunut mut ne päivitykset voi lukea parista muista blogeista. Munapannuun.comista voit lukea että on se vesilläkin arki aika karua...
Sinttivintturit.com blogista löydätkin jo ilosempaa lukemista...
lauantai 14. toukokuuta 2011
Kahden minuutin munat...
Juu tämän päivän tarinan saatkin lukea ihan uudesta blogista. Hiljattain lanseerasimme kaverin kanssa sellaisen kuin munatpannuun.com osoitteen juuri niitä julkaisuja varten joita ei vaan ilkeä kirjoittaa omaan blogiin...;)
Otsikostakin voi päätellä että nämä julkaisut ei tule yleensä olemaan kovin kalaisia vaan kalattomia ja muita vastoinkäymisiä kuten tämän päiväinen kohellus...
Otsikostakin voi päätellä että nämä julkaisut ei tule yleensä olemaan kovin kalaisia vaan kalattomia ja muita vastoinkäymisiä kuten tämän päiväinen kohellus...
perjantai 13. toukokuuta 2011
Normipäivä?
Tänään jos koskaan jäi sellainen tunne että voisi jossitella kuin paljon oisi kalaa tullut saati kuin isoja kun lopetimme uistelupäivän kutostärppiin joista kolme kalaa viiden kilon haukia ja yhteensä olisi karttunut kisakassia kaksikymmenen kilon edestä. Tälläisia tärppejä pitäisi saada jokaisessa kisassa puolenkymmentä niin voisi jopa verottajakin kiinnostua palkintomääristä...HI!
Kuten jo alku teksteistä voi päätellä että emme olleet Sotkamossa kalassa vaan siellä yhdellä "pienellä" järvellä missä hauki ei ole vielä ehtinyt kutea...;)
Lähdimme siis Troplanin Antin kalustolla varhain aamulla Sotkamosta kohti Kainuun haukiparatiisia. Ennalta suunniteltu päivän taktiikka alkoikin aika rajusti kun ensimmäinen hauki painoi melkein kuusi kiloa mutta yllättäin huomasimme että kala oli vielä kutematta. Jatkoimme kuitenkin uistelua ja saimme muutamia pieniä haukia parin tunnin aikana jonka jälkeen rupesimme työstämään uutta taktiikkaa passiiviselle hauelle koska jokainen pienempikin hauki oli kutematta ja näin ollen nämä jos mitkään on todella vaikeita saada.
Siispä vaihtelimme vehkeitä ja yritimme saada enemmän kalaa tai pitäiskö jo tässä vaiheessa tunnustaa että vaihtelimme miun puolen vehkeitä (10 vavasta molemmilla oli 5 vapaa käytössä) kun ne ei vaan toiminut toisin kuin Antin puolen vehkeet. Nooh pikkusen homma parani mutta ei paljoa joten Antti ehdotti entisenä kilpauistelijana vielä yhtä kikkaa. Siitäkös homma räjähti iloisesti käsiin!!!
Kahteen mieheen kelailtiin kalaa ja naureskeltiin että onneksi veneessä on edes Raymarine pilotti niin jotenkin homma pysyy hanskassa muuten loppuisi yksinkertaisesti käsiparit kesken ja kello 14.00 ne yksinkertaisesti loppuikin ja silläpä lopettelimmekin päivän turneen mahtavaan kutostärppiin jottei tulisi makiata mahan täydeltä vaan jäisi molemmille sopiva nälkä tulevaan Honda cupin Sotkamon osakilpailuun!
Nooh nyt kun tätä juttua kirjoitan niin arvatkaapa vaan kuin paljon oon jo kerinnyt spekuloida ja jossitella jos olisi jatkettu uistelua vaikka kolme tuntia... HUPPAHEI sanoisi varmasti Paltamolaiset kollegatkin!
M/S Big Maman kippari...
Lähdimme siis Troplanin Antin kalustolla varhain aamulla Sotkamosta kohti Kainuun haukiparatiisia. Ennalta suunniteltu päivän taktiikka alkoikin aika rajusti kun ensimmäinen hauki painoi melkein kuusi kiloa mutta yllättäin huomasimme että kala oli vielä kutematta. Jatkoimme kuitenkin uistelua ja saimme muutamia pieniä haukia parin tunnin aikana jonka jälkeen rupesimme työstämään uutta taktiikkaa passiiviselle hauelle koska jokainen pienempikin hauki oli kutematta ja näin ollen nämä jos mitkään on todella vaikeita saada.
Kepitystä riitti kun löysimme sen jutun...:)
Siispä vaihtelimme vehkeitä ja yritimme saada enemmän kalaa tai pitäiskö jo tässä vaiheessa tunnustaa että vaihtelimme miun puolen vehkeitä (10 vavasta molemmilla oli 5 vapaa käytössä) kun ne ei vaan toiminut toisin kuin Antin puolen vehkeet. Nooh pikkusen homma parani mutta ei paljoa joten Antti ehdotti entisenä kilpauistelijana vielä yhtä kikkaa. Siitäkös homma räjähti iloisesti käsiin!!!
Kahteen mieheen kelailtiin kalaa ja naureskeltiin että onneksi veneessä on edes Raymarine pilotti niin jotenkin homma pysyy hanskassa muuten loppuisi yksinkertaisesti käsiparit kesken ja kello 14.00 ne yksinkertaisesti loppuikin ja silläpä lopettelimmekin päivän turneen mahtavaan kutostärppiin jottei tulisi makiata mahan täydeltä vaan jäisi molemmille sopiva nälkä tulevaan Honda cupin Sotkamon osakilpailuun!
Nooh nyt kun tätä juttua kirjoitan niin arvatkaapa vaan kuin paljon oon jo kerinnyt spekuloida ja jossitella jos olisi jatkettu uistelua vaikka kolme tuntia... HUPPAHEI sanoisi varmasti Paltamolaiset kollegatkin!
Päivän ensimmäisellä hätyyttelimme heti kuuden kilon rajapyykkiä...
Tuplapönötystä a´la Harju...
Ja riitti niitä miullekkin vaikka enhän mie näitä saannutkaan...;)
Hmm... Päivän oppina voisin luvata että tänään opin sellaisen kikan hauen uisteluun että oksat pois joten varokaahan vaan kilpakollegat jos tämän päiväiset elementit täyttyy jossain kisassa niin...;)
maanantai 9. toukokuuta 2011
Kutukalaa...
Olipas tapahtuma rikas viikonloppu...
Lauantaina uistelin kahden tutun venekunnan kanssa Sapson selkiä etsien sitä kevät kuhaa haukea unohtamatta. Mie surffailin haukien perässä säipillä Rönnyn Antin avustuksella ja haakea tuli paljon mutta yllättäin pientä.
Siispä iltapäivällä siirryimme kuhan pyyntiin kun pojat siis nämä kaksi tuttua venekuntaa Hakkikipe&Mertsi ja team Troplan sai kuhia pikku sapsolta. Tiukkojen uistin vaihdosten ja yrittämisen jälkeen meidän kalat oli yhtä raskasta tärppiä lukuunottamatta pientä kuhaa ja haakea mutta poijillappa tärähti ja Troplanilla paukkui oikein ennätykset...
Sunnuntaina olikin normaalia tiukempi päivä kun startasimme TrollingTeam Panicin Tatun kanssa Sotkamosta kello kuusi kohti kalaisaa Oulujärveä... Ja tulimme kotiin kello 20.30...
Päivä alkoikin aika mallikkaasti kun ensimmäinen kala painoi reilut neljä kiloa ja toisella hauella onnistuimme rikkomaan sen maagisen viiden kilon rajapyykiin ja vieläpä kirkkaasti. Päivän rytmi tasaantui tuosta aika reippaasti mutta välillä rytisi niin että hirvitti. Isoja kutemattomia haukia tuli paljon mutta se kaksi numeroinen mätimamma jäi haaveeksi mutta en valita sillä tämä reissu oli enemmän kuin nappisuoritus!!!
Lauantaina uistelin kahden tutun venekunnan kanssa Sapson selkiä etsien sitä kevät kuhaa haukea unohtamatta. Mie surffailin haukien perässä säipillä Rönnyn Antin avustuksella ja haakea tuli paljon mutta yllättäin pientä.
Rönnyn Antin ensimmäinen säippähauki...
Siispä iltapäivällä siirryimme kuhan pyyntiin kun pojat siis nämä kaksi tuttua venekuntaa Hakkikipe&Mertsi ja team Troplan sai kuhia pikku sapsolta. Tiukkojen uistin vaihdosten ja yrittämisen jälkeen meidän kalat oli yhtä raskasta tärppiä lukuunottamatta pientä kuhaa ja haakea mutta poijillappa tärähti ja Troplanilla paukkui oikein ennätykset...
Sunnuntaina olikin normaalia tiukempi päivä kun startasimme TrollingTeam Panicin Tatun kanssa Sotkamosta kello kuusi kohti kalaisaa Oulujärveä... Ja tulimme kotiin kello 20.30...
Tatulla taitaa olla iso haaki mielessä...
Päivä alkoikin aika mallikkaasti kun ensimmäinen kala painoi reilut neljä kiloa ja toisella hauella onnistuimme rikkomaan sen maagisen viiden kilon rajapyykiin ja vieläpä kirkkaasti. Päivän rytmi tasaantui tuosta aika reippaasti mutta välillä rytisi niin että hirvitti. Isoja kutemattomia haukia tuli paljon mutta se kaksi numeroinen mätimamma jäi haaveeksi mutta en valita sillä tämä reissu oli enemmän kuin nappisuoritus!!!
Päivän paras jäi karvan vajaaksi...
torstai 5. toukokuuta 2011
Ei aina pelkästään uistelemalla...
Heh... Koulun käynnin aloittaessani on elämänrytmi muuttunut todella huolestuttavaan suuntaan kun arki-iltaisin ei kerkeä tai sitten ei vaan jaksa lähteä uistelemaan mutta ei se mithään...
Nuoruusvuosilta jäi reserviin silloiset Shimanon haspelisetit moneen eri koko luokkaan ja nyt kun aika tuntuu olevan kortilla oon aloittanut rentouttavan heittokalastuksen uudestaan...HI!
Kuten arvata saattaa niin saalismäärät on pudonnut radikaalisesti mutta elämystaso kymmenkertaistunut!!!
Tänään tai oikeastaan äsken sain hieman erilaisemman saaliin kun olin heittelemässä haukea erään kutuvaellus reitin varrella ja yllätyksekseni sainkin oikein pirteän lahnan vihasen hauen sijaan...HI!
Nuoruusvuosilta jäi reserviin silloiset Shimanon haspelisetit moneen eri koko luokkaan ja nyt kun aika tuntuu olevan kortilla oon aloittanut rentouttavan heittokalastuksen uudestaan...HI!
Kuten arvata saattaa niin saalismäärät on pudonnut radikaalisesti mutta elämystaso kymmenkertaistunut!!!
Tänään tai oikeastaan äsken sain hieman erilaisemman saaliin kun olin heittelemässä haukea erään kutuvaellus reitin varrella ja yllätyksekseni sainkin oikein pirteän lahnan vihasen hauen sijaan...HI!
No eihän se mistään suusta ollut kiinni vaan tiuran pelti selässä...
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Kauden ensimmäinen yli femma...
Ei räpsähtänyt eilen isoa haukea mutta tänäänpä räpsähti sitten kunnolla. Haukia tuli 56 kappaletta ja suurin oli 7,73 kilon haukimamma...
Tarina luettavissa Sinttivinttureiden blogissa.
lauantai 30. huhtikuuta 2011
keskiviikko 27. huhtikuuta 2011
Valmiina vesille...
Vihdoin ja viimein vene on valmis... Tai no puuttuuhan ne "sponsoritarrat" vielä mutta ne on vasta tulossa joten vesille matka käy...:)
Uskollinen palvelija "nakuna" säippävarustuksessa...
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
Se kauden ensimmäinen reissu...
Juu eilenhän olikin SE PÄIVÄ jolloin talven aikana kertyneet paineet purkaantui ennen näkemättömällä riemulla! Reilun kolmen tunnin mittaisella rypistyksellä saimme Troplanin Antin toimesta yhdeksän haukea ja huonosta syönnistä vai talven kankeudesta johtuen onnistuimme karkuuttamaan toisen mokoman määrän.
Illan muutkin ylös saadut hauet oli huonosti kiinni usein ulkopuolelta ja hyvin laiskan oloisia. Suurin mammahauki painoi silmämääräisesti reilut kaksi kiloa ja pääsääntöisesti kalat tuli syvien +6 metrin penkkojen laidoilta joten uskoisimpa että kutuaikaan menee vielä tovi. Onneksi niin kun oma vene on vielä pajassa pahasti levällään...
Suurempia runoja en aio kirjoittaa vaan katsotaan eilinen reissu valokuvin pienin selostein.
Illan muutkin ylös saadut hauet oli huonosti kiinni usein ulkopuolelta ja hyvin laiskan oloisia. Suurin mammahauki painoi silmämääräisesti reilut kaksi kiloa ja pääsääntöisesti kalat tuli syvien +6 metrin penkkojen laidoilta joten uskoisimpa että kutuaikaan menee vielä tovi. Onneksi niin kun oma vene on vielä pajassa pahasti levällään...
Suurempia runoja en aio kirjoittaa vaan katsotaan eilinen reissu valokuvin pienin selostein.
Tästä se lähtee...
Hipoo jo vettä...
Antti leipätyössään...
Joka keväinen jää kuva...HI!
Sieltä se tulee...
Vasta neljäs hauki onnistuttiin saamaan veneeseen Antin voimin...
Sinttivintturille oikea sintti...HI!
Täydellinen päivä sai täydellisen päätöksen kauniilla auringon laskulla...
PS.Seuraava päivitys on mitä todennäköisemmin oman kaluston kanssa kalassa ja ehkäpä jo pääsiäis maanantaina jos tulevat päivät onnistuu suunnitelman mukaan eli saletisti natsais...
PSS. Sama juuri lukemasi tarina hieman runollisemmin Troplanin blogissa...
tiistai 19. huhtikuuta 2011
Kausi 2011 avattu...
Ha ha ha ha HAUKI...
Kausi on siis avattu ja ensimmäiset hauetkin saatu Troplanin Antin toimesta!
Kausi on siis avattu ja ensimmäiset hauetkin saatu Troplanin Antin toimesta!
Miun ensimmäinen kaudelle 2011...
PS.Mie kirjoittelen huomenissa tarkempaa rapsaa...
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Tänään olisi ollut se päivä...
Sotkamon ensimmäinen ramppi saavutti tänään sen tason mistä olisi voinnut laskea veneen vesille. Käytännössä ja realistisesti ajatellen tämän päiväinen uistelureissu olisi vaatinut maasturin alhaisen veden korkeuden takia. Jyrkällä rampilla kun ei kannata riskeerata vaan lasku/nosto vaihe onnistuisi kivuttomasti alennusvaiheen voimin. Nooh sitten saavumme siihen osioon mikset lue miun kauden avauksesta vaikka omistankin maasturin...
Vene on vielä pahasti vaiheessa...PRKL! Eikä tuo kärrykään oo ihan lakisääteisessä kunnossa joten eipä sitä vesillekkään pääse. Saas nähdä valmistuuko setti vielä pääsiäisenäkään mutta kovasti yritän sitä ei kannata epäillä...;)
Vene on vielä pahasti vaiheessa...PRKL! Eikä tuo kärrykään oo ihan lakisääteisessä kunnossa joten eipä sitä vesillekkään pääse. Saas nähdä valmistuuko setti vielä pääsiäisenäkään mutta kovasti yritän sitä ei kannata epäillä...;)
Kuva on muuten tältä päivältä kun tarkistelimme veneen sähköjohdotuksia koska kaikki ei pelannut niinkuin piti...
maanantai 11. huhtikuuta 2011
Pääsiköhän sammakko suusta?
Tässä vaiheessa kevättä onkin hyvä julkaista tulevaisuuden suunnitelmia. Tuossa äsken tuumasinkin emännälle ruokaillessa sen mitä oon hiljoikseen miettinyt jonkin aikaa että just nyt tuntuu siltä että tulevat Oulujärven SM uistelukisat 2011 on se ainoa syy miksi kilpailen vielä tämän vuoden...
Voih kuinka oon viime vuodet kaivannut kisojen keskellä sitä vapaata uistelua ilman mitään suunnitelmaa tai aikataulua. Aamulla saisin rauhassa juoda kahvikupposen ja suunnitella jonninmoista päiväohjelmaa kuten minne päin sitä nyt lähtis ja mitäköhän kalaa sitä koettas jotta osaisi varustaa veneen sen mukaan. Mikä parasta niin ei minkäälaista tulosvastuuta hommasta...HI!
Voih kuinka oon viime vuodet kaivannut kisojen keskellä sitä vapaata uistelua ilman mitään suunnitelmaa tai aikataulua. Aamulla saisin rauhassa juoda kahvikupposen ja suunnitella jonninmoista päiväohjelmaa kuten minne päin sitä nyt lähtis ja mitäköhän kalaa sitä koettas jotta osaisi varustaa veneen sen mukaan. Mikä parasta niin ei minkäälaista tulosvastuuta hommasta...HI!
Pitkän harkinnan päätteeksi paluu riemun vuosiin...
maanantai 4. huhtikuuta 2011
Kiirettä pukkaa...
Viimeksi jo manailin tulevia kiireitä niin voimpa kertoa että nyt on sellainen vaihe elämässä että ei ikinä ole ollut moinen hoppu. Onneksi näillä kiireillä on tulevaisuutta ajatellen pitkävaikutteinen helpostus joten kyllä tämän kestää varsinkin kun viikonloput menee veneen kimpussa eli terapiaa parhaimillaan...:)
Tähän blogiin en ole muuten kirjoitellut ihan heti päivityksiä vaan oon kirjoitellut Sinttivinttureiden blogiin venekuntamme touhuista. Käy kurkkaa tästä linkistä mitä siellä on tapahtunut...
Tähän blogiin en ole muuten kirjoitellut ihan heti päivityksiä vaan oon kirjoitellut Sinttivinttureiden blogiin venekuntamme touhuista. Käy kurkkaa tästä linkistä mitä siellä on tapahtunut...
Paljastetaan kuitenkin sen verran että olimme venekuntamme voimin mukana mm. nuorten pilkkitapahtumassa esittelemässä vetouistelua.
tiistai 22. maaliskuuta 2011
Kevättä pukkaa...
Juu voisimpa kirjoittaa jo kevään tulleen monella mittapuulla mitattuna. Ensinnäkin kevään varmin merkki ilmojen lämpiemisen yhteydessä on omissa kiireissä. Nytkin tätä juttua kirjoittelen koulun ATK-tunnilla kun muuten ei tunnu aikaa löytyvän...HI!
Tulevana viikonloppuna menee sunnuntai päivä Vuokatin Särkisellä järjestysmies hommissa. Hillside Anglers seura (jäsenenä) on järjestämässä Kainuun lohipilkki cupin neljättä ja samalla viimeisintä osakilpailua. Sitten seuraavana viikonloppuna onkin se perinteinen nuorten valtakunnallinen PM pilkkitapahtuma Särkisellä. Luonnollisesti olen Sinttivintturit merkeissä kertomassa ja esittelemässä vetouistelun saloja kiinnostuneille.
Huoh ja sitten pääsemme siihen todelliseen kiireeseen... Tulevalle kaudelle pitäisi keritä rakennella venättäkin tuleviin koitoksiin ja samalla ehostaa maalipinnat veneeseen eli pientä pinta remonttia ennen vesille laskua. Niin ja onhan miulle tulossa "uusi työtaso" veneeseen kun Nikulan Janne Kempeleessä tekee uutta pulpetin kantta. Samalla kun asennamme kansilevyn niin tarkoitus olisi heittää ihka uusi hydrauliohjaus paikalleen jos vain asiat onnistuu...
Kalastusvehkeetkin pitäisi huoltaa kuten koukun vaihdot ym. Mutta missä välissä ne kerkiän tekemään kun jokaiselle viikonlopulle löytyy ohjelmaa...:(
Nooh onneksi jäätä on sen verran että vesille ei taida ihan vappuna tänä vuonna päästä?
Tulevana viikonloppuna menee sunnuntai päivä Vuokatin Särkisellä järjestysmies hommissa. Hillside Anglers seura (jäsenenä) on järjestämässä Kainuun lohipilkki cupin neljättä ja samalla viimeisintä osakilpailua. Sitten seuraavana viikonloppuna onkin se perinteinen nuorten valtakunnallinen PM pilkkitapahtuma Särkisellä. Luonnollisesti olen Sinttivintturit merkeissä kertomassa ja esittelemässä vetouistelun saloja kiinnostuneille.
Huoh ja sitten pääsemme siihen todelliseen kiireeseen... Tulevalle kaudelle pitäisi keritä rakennella venättäkin tuleviin koitoksiin ja samalla ehostaa maalipinnat veneeseen eli pientä pinta remonttia ennen vesille laskua. Niin ja onhan miulle tulossa "uusi työtaso" veneeseen kun Nikulan Janne Kempeleessä tekee uutta pulpetin kantta. Samalla kun asennamme kansilevyn niin tarkoitus olisi heittää ihka uusi hydrauliohjaus paikalleen jos vain asiat onnistuu...
Meidän Päijänteen 2010 SM kisan ykkösvärejä... Uskotteko?
Kalastusvehkeetkin pitäisi huoltaa kuten koukun vaihdot ym. Mutta missä välissä ne kerkiän tekemään kun jokaiselle viikonlopulle löytyy ohjelmaa...:(
Nooh onneksi jäätä on sen verran että vesille ei taida ihan vappuna tänä vuonna päästä?
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Hetki ammattikalastajana...
Miun blogia seuranneet varmaan muistaa kuin hehkutin tammikuun lopulla mahdollisesta ammattikalastajan urasta? Viikonloppuna olin ajelemassa ja fiilistelemässä Kuhmolaisten järvien rantateitä ja kuin sattuman kauppaa satuin huomaamaan erään järven selällä sellaisia viritelmiä ja oranssiin pukeutuneen miehen että arvasin kuka siellä on. Pienen reippailun jälkeen olinkin Kilposen Keijon juttusilla ja kuten arvata saattoi niin suomut lensi tarinoidessa...;)Tämä Keijo vetää tällä hetkellä juuri sitä ammattikalastajan koulua johon olin menossa mutta miepä päätinkin viime metreillä lähteä mainari alalle tuon työllisyyden tähden.
Täytyy kyllä tunnustaa että mies on oikealla alalla kun rankkojen opetus viikkojen ja verkkojen katselun jälkeen harrastaa vielä nuottausta viikonloppuisin!!!
Noin tunnin ajan pääsin kokemaan ammattikalastajan arkea ja hauskaahan se oli ja olisin varmasti odottanut nuotan nostonkin mutta nyt oli menonsa. Keväämmällä jos jää aikaa veneen rakentelulta niin lähden kyllä uudestaan matkaan koska tämä homma kiehtoo kuiteskin sen verran paljon. Niin ja mikä parasta? Kalaa kuulkaa tulee! Nytkin oli nuotalla noussut muikkua ja haukea moniin kotitaloukseen ja sokerina pohjalla löytyi yli 4 kilon yllätyskuha!
Kyllähän tälläisella kelillä tätä hommaa on varmasti kiva tehdä mutta aatelkaapa -30´c asteen pakkasta tai tuiskukeliä...
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Kauden 2010 yhteenveto part 5
No hups huomasimpa että yhteenvetojen loppu osat on julkaisematta. Ennen kuin jatkat part 5:n lukemista niin suosittelen että luet kaikki yhteenvedot julkaisu järjestyksessä jotta voisit ymmärtää kirjoitteluni ehkä paremmin...
Juu sitten asiaan. Syyskuu tuo mystinen kuukausi on viime vuosina kääntynyt jyrkästi minua vastaan. Silloin "pikku tyttönä" tämä kuukausi oli helppoa aikaa ison kalan suhteen mutta nykyisin jostain kumman syystä en pääse kiinni oikeaan rytmiin. Ehkä suurin syy moiseen on siinä että ennen tyydyin yhteen yli femmaan per reissu mut nykyään pitää saada vähintään kaksi ennen kuin hymy nousee korviin.
Syyskuulle voisi antaa "kello 13.00 kuukausi" nimen koska kello 13-14 väliselle ajalle sattuu 90% varmasti se päivän paras kala. Jos oisin insinööri ja himoitsin vielä DI-titteliä niin tekisin diplomi väitökseni juuri tästä kello 13-14 ottiaika aiheesta!!! Faktaa löytyy sen verran että luulen jo tietäväni miksi juuri syyskuu täyttää ne kriteerit.
Mutta tällä kertaa jätän vielä kertomatta ja palatataan alkuun eli mitä tarkoitin "helpolla kuukaudella" ja nykyisin vaikealla kuukaudella. No selitämpä taas kerran...
Mystisen usvainen syysaamu...
Syyskuulle voisi antaa "kello 13.00 kuukausi" nimen koska kello 13-14 väliselle ajalle sattuu 90% varmasti se päivän paras kala. Jos oisin insinööri ja himoitsin vielä DI-titteliä niin tekisin diplomi väitökseni juuri tästä kello 13-14 ottiaika aiheesta!!! Faktaa löytyy sen verran että luulen jo tietäväni miksi juuri syyskuu täyttää ne kriteerit.
Mutta tällä kertaa jätän vielä kertomatta ja palatataan alkuun eli mitä tarkoitin "helpolla kuukaudella" ja nykyisin vaikealla kuukaudella. No selitämpä taas kerran...
Jos tavoite on saada esimerkillinen yli vitosen hauki niin syyskuussa se on teoriassa helpointa aikaa mutta toisaalta vaikeinta aikaa jos hamuaa useampaa isomusta. Yhden isomuksen taktiikka vaatii parin tunnin sisään ajua siihen oikeaan taktiikkaan eli pitää löytää hyvän kokoista haukea jollakin systeemillä muutamia ja sitten luotetaan vaan vaistoonsa oikean paikan suhteen jolloin valitaan se oikea paikka kello 13-14 väliselle ajalle... Eikös kuullostakkin helpolta ja itsestään selvyydeltä? Selitämpä vielä hieman lisää niin saadaan homma sekaisin...HI!
Omalla kohdalla oon saapunut näköjään jo siihen pisteeseen että haluan rikkoa näitä "Murphyn lakeja" omalla tekemisellä ja kalastuksesta kun on kyse niin pitää silti muistaa että kaikki on mahdollista. Siispä nämä syyskuun "helpot" kalat on jäännyt saamatta koska hamuan koko ajan niitä isoja eri paikoista eri taktiikoilla. Toisin sanoen se paras taktiikka sattuu tilastollisesti väärään aikaan tai väärään paikkaan ihan siitä syystä kun vaihdan koko ajan systeemiäni. Korostaisin myös että tämä yrittäminen on määrätietoista hakemista mutta jos homma natsaa niin saletisti natsaa...:)
Jotta tilastot saadaan vieläkin synkemmäksi syyskuun osalla niin jokainen reissu pitää tehdä luonnollisesti eri järvelle...HI! Tietysti nyt jokainen teistä arvon lukijoista mietitte että miksi teen näin mutta ennen kuin noteeraatte yritykseni täysin farssiksi niin voin vaan kertoa puolustukseksi että pöljälle poijalle tämä on ainut polku oppia saati kehittyä mahdollisesti paremmaksi kalastajaksi?
Eipä uskoisi mutta tämäkin tärpin huomasin...;)
Juu palataampa viime syyskuuhun. Kuukauden aikana kävin kalassa 11 kertaa ja puhtaita uistelutunteja karttui 77. Ei uskoisi mutta kuukauden aikana tuli tehtyä kisojen eteen vielä kuusi reissua ja se näkyy taas kerran tilastoissa laskuna mutta tietoinen valinta kuitenkin. Ensimmäinen kisa oli PM-uistelukisa eli Kainuun piirimestaruus Rehjan selällä. Alun perin aateltiin että olkoon koko kisa mutta laiha menestyminen kaudella toi pikkusen sitä raivoa että päätimme vielä kerran iskeä vaikka kaapissa on jo kolmet piirimestaruudet...HI!
Nooh yksi treeni alle ja haukea löytyi sen verran että kisataktiikka oli tiedossa. Ja varmaan arvaattekin kuin kävi? Kuin sattuman kautta voitimme neljännen piirimestaruuden reilulla 30% erolla kakkoseen ja kolmoseen tuli eroa 50% luokkaa. Kaikkein iroonisinta oli siinä että suurimmalle kalalle hävisimme 60 grammaa...HI!
Toinen kisa olikin sitten se legendaarinen pitäjänmestaruus Sotkamossa. Tämäkin kisa on voitettu jo monet kerrat niin että kiertopalkinto on pysyvästi Sinttivinttureilla. Hyvän asian puolesta otimme kuitenkin osaa tähän kisaan vaikka innostus lopahti jo viime vuoden kisaan mutta nyt oli tarkoitus vetää todellakin kieli poskella säippien kanssa mutta eipä saatu kalaa edes treeneissä muuten kuin vetämällä vehkeet verkkoon...PRKL.
Jälkikäteen onkin helppoa sanoa että tämä "hölmöily pitäjänmestaruudesta" olisi pitänyt uskoa jo viime vuoden motivaatiota muistellessa eikä uhrata siihen arvokkaita vapaa-ajan reissuja kolmen edestä! Nooh kuten arvata saattoi niin huonosti kävi vaikka kuin yritettiin. Se on vaan hassua huomata että jos ei homma kiinnosta niin tuloskin on sen mukainen! Sitten se kolmas reissu olikin teemalla kaverille apuja keikka. Suuntasin siis Savon puolelle Rissas Villen kyytiin. Kuin siellä kävi voit lukea tästä linkistä.
Jälkikäteen onkin helppoa sanoa että tämä "hölmöily pitäjänmestaruudesta" olisi pitänyt uskoa jo viime vuoden motivaatiota muistellessa eikä uhrata siihen arvokkaita vapaa-ajan reissuja kolmen edestä! Nooh kuten arvata saattoi niin huonosti kävi vaikka kuin yritettiin. Se on vaan hassua huomata että jos ei homma kiinnosta niin tuloskin on sen mukainen! Sitten se kolmas reissu olikin teemalla kaverille apuja keikka. Suuntasin siis Savon puolelle Rissas Villen kyytiin. Kuin siellä kävi voit lukea tästä linkistä.
Syyskuu oli kalamäärällisesti aika normaali kuten taulukosta näkee...
Haa! saavumme nyt niille siviilireissujen selittelyihin...;) Viisi reissua ja jokainen reissu eri järvelle ja pahimmoilleen ajankohtaisesti niin että edellisen päivän oppeja ei voinnut hyödyntää kuin kerran...:( Kaloja tuli ihan kivasti mutta ne suuret oli aika vähissä ja itseasiassa aika moni muukin tuttu piti jaksoa aika vaikeana. Viime kesän lämpimät vedet sekoittui normaaliksi juuri syyskuun aikana joten eipä ihmekkään että homma oli vaikeaa muillakin? Mene ja tiedä mitä olisi pitänyt osata huomioida mutta mie ainakin yritin. Yli viiden kilon kaloja sain vain kolme mutta marginaali kaloja oli kuiteskin muutamia kuten 4,98kg, 4,78kg ja 4,62kg nämä kalat ei ole yli vitosia kuten moni olisi varmasti punninnut yli vitoseksi... Tunnustatko? Toivottavasti et!
Kaiken näiden lisäksi onnistuin karkuuttamaan muutaman aika raskaan kalan mut niistä en voi sanoa muuta kuin raskaita kaloja. Iroonisinta noissa isoissa kaloissa oli poikkeuksellisen "suuri keskipaino" suhteessa karkeisiin kaloihin. Eli yli viiden kilon haukia ne kolme kappaletta mutta karkeita eli yli kolmen kilon kaloja vain kahdeksan! Yleensä tämä suhde luku on syyskuussa ollut huomattavasti huonompi. Ilokseni voisin sanoa että jotain oppia on karttunut mutta määrät pitäisi olla samassa suhteessa suurempia...HI!
Tämä taulukko kertoo kuinka vaikea syyskuu olikaan mutta toisaalta kaikki onnistumiset tuli vasta kuun loppu puolella jolloin sain tehdä rauhassa reissuni ilman kisoja. Eli tämä taulukko on tavallaan väärin mut kokonaisuutena kuitenkin oikeanlainen...
Jos vielä loppuun kerrataan syyskuuta niin paljon jäi petrattavaa mutta erään tilaston mukaan katsottuna tämä kuukausi asettui enemmän "avonaisen oven" etsimiseen ja loppu kuusta se löytyikin nimittäin seuraava part 6 käsittää juuri syyskuun sadon korjaamista lokakuun nimissä.
Pysykää kuulolla niin saatte nauraa vielä yhden osan verran...;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)