tiistai 21. lokakuuta 2014

Aikainen lintu madon nappaa...

Viikon virallinen lepo päivähän on sunnuntai ainakin normaalista ajateltuna? Tuolloin ihmismieli levähtää viikon kiireet pojes ilman suurempia ponnisteluja mutta meitä ruukaa olla erilaisiakin kuten seuraavassa kerronkin oman lähestymisen "heidän erilaisten" normaalista sunnuntaista.

Tatun ja Kirsin kiireinen työviikko huipentuu äkkinäiselle aika hurjan rankkaan viikonloppuun. Viikon virka-aika töissä alkaa kohtuullisesti klo.8-9.00 mutta viikonloppuna he on vesillä ennen kuin kukko kiekaisee. No ei tämä viellä mittään kun lohen perässä ovat vapaa-ajat pimmeestä pimmeeseen niin sitäpä saa helposti ennen tuota kiekasu hetkeä ajella sen 150 kilometriä lohipitoisille kalavesille. Jokainen saa sitten mielessään laskea moneltako sitä tämän kylän nurkilla heräillään viikonloppuisin..

Onneksi mie oon ollut aina aamunvirkku eikä aekanen herätys tunnu juuri missään varsinkaan silloin kun tietää pääsevänsä kalaan ja vieläpä hyvällä porukalla. Muutenkin nämä lohikala reissut on ollut itsellä totaalli paitsiossa mutta muiden kyydissä on ollut mukava käydä koittaa ihan erilaisuutensa tähden. Kalaakin on tullut itse virittämillä rakseilla ja jopa "kolmosen lohikin" (lue pulska reilu mitta). Ehdottomasti oma mailmansa mutta edelleen rakastan hauenpyyntiä yli kaiken...:D

Sunnuntain odotukset oli kovat syystä että viimeksi oon käynyt raksia pyörittämässä vuonna 2011 omilla vesillä Antin kanssa ja pari päivää aiemmin maapallon kokoisella Pielisellä Sinttivintturit porukalla. Molemmilla reissuilla saatiin tosi hyvin kalaa varsinkin Pielisen reissulla ja tuollapa onkin tullut oltua aiemmin Tatun matkassa joitaman reissun ja kalassa on aina pysytty. Toki tuolloin kalaa oli järvessä niin hyvin että allekirjoittanutkin sai omilla virityksillä...:D

Nyt kun tuolla vieraili pitkästä aikaa niin tiukassa on punalihainen ja mitä Tatua kuullostelin niin aika huonossa jamassa on kalan saanti verrattuna noihin kultavuosiin tosin miehen rima on nykyään aika korkialla kun edellisen päivän karvan auki nelosta ei pitänyt juuri minnään..

Tatu "mestari" Paavola ja puoliso Kirsi Hämäläinen aikaisin aamulla ennen kuin kukko kiekaisee...

Voih.. 
Joskus jo aiemmin kerroin että oisin sieluni myynyt Pieliselle ja syystäkin. Taustalla komeillee Kolin huippuja reippaan 25 kilometrin päästä katsottuna...

Hitusen sää yllätti aamun ennusteista kun tuolloin lupaili 3ms tuulia päivälle mutta saderintaman myötä tuuli yltyikin kovemmaksi jopa 6ms puhureiksi. Onneksi rikkonainen Pielinen tarjoaa saaren penkkoja ym. suojaksi mutta kovimmat tiedossa olevat järväri paikat jäi tällä kertaa vetämättä...

"Mestarin" oppein keppi taipuu aina kelillä kuin kelillä ja kohteessa kuin kohteessa. Tällä kuvalla on kuitenkin huomattavasti isompi symboloninen merkitys jos en paremmin kertoisi...:D 
Ettepä kuulkaa arvaa mitä olkapäältä löytyy ursuitin alta? Vinkkinä "sisäpiiriläisille" voin kertoa että joskus aikoinaan sain hervotonta kuittia ja saan vieläkin yhden Lohjan kohelluksen jälkeen mutta nyt valta taisi siirtyä "mestarille" vai pitäisikö sittenkin todeta että "mestari" tekee asiat "mestarin" ottein...HI!

Hauskaakin hauskempi päivä meinasi kotimatkalla kääntyä melko vakavaksi kun päivän saderintama oli tullut lumena mantereen puolella ja tietty tiet aivan pääkallon liukkaana. Pelkästään kotimatkalla näimme kolme autoa ojassa mukaan lukien sen meidän ohi kiitävän hullun joka löytyi pientareelta 15 kilometrin päästä. Voi hyvänen aika ihmisiä sentään että pittää sitä olla pöljä kun ei älytä luonnon voimien äärellä käyttää maalaisjärkeä edes kaasupolkimen osalta.

Niin loppuun kerrottakoon vielä että aiemmin kirjoittamani välitelakka muotoutui lopputelakaksi eilessä päivin. Aattelin sääennustuksia katsellessa että päästetään Honda levolle kun -15´c asteen yöpakkasia lupaili ensi yöstä alkaen kolmen koitoksen verran tosin tänään oisi vielä päässyt mutta venho on ranchilla jäisen tien toisessa päässä...
Mittään lopullista kauden päätöstä en ole vielä tehnyt kun on miul kollegan kalusto käytettävissä tässä äärellä jos nuo tulevat pakkaset ei talvea tee mutta jos kausi päättyi tuohon yllä mainittuun reissuun niin olipa ikimuistoinen sellainen...;)

perjantai 17. lokakuuta 2014

Ei pyöri rupeli eih...

Pakkanen paukkuu siihen malliin että väistämättä kauden loppuminen piinaa mieltä. Eilessä aamuna mittarissa naputti pelottavat -8,5´c ja tälle aamua lukemat huimat -10,7´c eikä huominenkaan kovin kaakana noista luvuista ole ennusteen mukaan mutta sitten lauhtuu hetkeksi kera sateiden. Eilenpä veinkin venhon ranchille suojaa tästä syystä että vesille noilla keleillä en mene ja tuota sadetta en halua avoveneen pohjalle jäätymään kun se ei enään sula! Toisin sanoen pienoinen välitelakka ennen sitä lopullista kliimaksia...:D

Eilisaamuinen näkymä hyvinkin tutusta lahden poukamasta...

Niin se aika rientää kun talvea rupiaa jo pukkaamaan lämpimän kesän jälkeen. Aivan älyttömästi jäi erilaisia asioita toteuttamatta ja hemmetin suuret ANTEEKSIPYYNNÖT niille kaikille joille lupasin käyttää kalalla kesän aikana!!!
Jos vähän lohduttaa niin ensi kesänä käymme kalassa ja jospa tuolloin nykäisisi paremmin kuin tänä kesänä lämpimään aikaan. Tuolloin ei tullut kuin sitä kuhan pentelettä joitain kymmeniä kiloja mutta syksyllä vesien viilentyessä sitä metristä ravinto vesiemme kuningatarta piisasi ihan mukavasti...;)

Arvaatkaapa kumman puolen ongilla tulee kuhat?...;)

Nooh pelon sekaisin tuntein odottelen nyt oliko tämä kausi tässä vai vieläkö suveaa niin että sitä pääsee uistelemaan haakea täällä Kainuussa? Varmuuten vuoksi tein eilessä päivin pajan seinälle oikein tolkun telineen säippävavoille ja oompa kaikessa hiljaisuudessa rakennellut toimivampaa kaapistoa ja hyllykköä kalavehkeille talven varalle...

Tiiättehän? Hyvvää pittäis tehdä mutta priimaa pukkaa...HI!