sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Ennätystä pukkaa...

5 x femma plussat!!!

Tätä ennätystä oon yrittänyt rikkoa jo seitsemän kertaa mutta kohtalo on puuttunut kuvioihin monella tapaa kuten se "viides hauki" on painanut 4,96kg, 4,95kg, 4,89kg...
Ja kerran onnistuin karkuuttamaan sen päivän viidennen hauen juuri haavitsemis hetkellä ja silloin oli kyseessä plus kympin kala! Niin ja pari kertaa on käynyt niinkin nolosti että kesken huippu syönnin on joutunut laittamaan pillit pussiin...

Kyseinen ennätys on jossain määrin onnistunut kiertämään aika hyvin minut ja itse asiassa se on samalla aika noloa kun kaikki muut kollegat on saanut "vitosen kaloja" vaikka kuin paljon samalle päivälle mutta punnitkaapa kalat niin veikkaampa että tiukassa on tai sitten mie oon vaan niin huono ja onnistunut tuurilla saamaan +300 kappaletta yli femmaa...;)

Niin kuin tähän ennätykseen päästiin...?
Lauantai aamulla varhain lähdimme Mika "Mertsi" Meriläisen kanssa ajelemaan Kuhmon kalaisille vesille iso hauki mielessä. Vettä satoi matkalla lähes kaatamalla mutta perille saavuttuamme sade loppui kuin seinään ja mikäs sen paremmin laukaisee ison kalan syönnin kuin kelin muuttuminen?

Päivän taktiikka vatvoessamme ajelimme veneellä vielä tovin satamasta kalapaikoille ja loppu matkasta taisimmepa käydä kirjaimellisesti kahdesti kivilläkin. Tappisen alun jälkeen alkoikin oikeat karnevaalit kun saimme ekalle tunnille toista kymmentä haukea ja samalla räpsähti se päivän ensimmäinen femma kyytiin. Hetkeä ennen ensimmäistä femmaa meillä kävi viuhkassa hyvänoloinen tärppi mutta se irtosi ennen kuin saimme vavan käteen. Huvittaa kun toisella lenkillä ajelimme gps:n mukaan samaa viivaa ja juuri kun sanoin että aikalailla tässä kohdin oli se edellinen tärppi niin silloin viuhkasta lähti... Kuus puokki kyytiin eli mitä todennäköisemmin saimme sen hyvän tärpin nyt kyytiin asti.

Nooh tämän kalan jälkeen annoin periksi syvemmän linjan taktiikalle ja nostin sen pintapyyntiin kuten Mertsillä koska sillä opilla saimme isot kalat. Tämä tyyli on muuten kaikkein hauskinta ison kalan pyyntiä kun vetää isoa kalikkaa lyhyellä piuhalla niin voitte olla varma että kun isompi haaki iskee niin RÄMÄHTÄÄ JA KUNNOLLA...HI!

Jatkoimme uistelua samoilla kulmilla kun paikalla tuntui olevan haukea ihan hyvin ja pari kontaktia isoihin antaa kummasti uskoa paikkaan. Sinnikkäällä härnäämisellä saimme vielä kolmannenkin isommuksen ja tällä kertaa rämähti miun puolen viuhkaan joten päivän taktiikka oli 100% selvä.

Loppupäivä olikin varsin jännää touhua kun jokainen tärppi tuntui aina isolta johtuen lyhyestä siimasta ja ne kaksi viimeistä isommusta lähti tietenkin aivan veneen vierestä niin olihan kuulkaa hektistä touhua...

 Hauet alkoi olla jo aika tuhdissa kunnossa...

Oikeen mustan puhuva "oikea" pilkkukylki...

Jostain syystä tykkään tästä kuvasta...HI!

Työn täytteisen päivän lopullista saldoa en arvatenkin viitsi kertoa mutta kerrottakoon kuiteskin että kisakassina olisi oltu varmaan aika korkialla...;)

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Se ensimmäinen...

Ensi kaudella on tosiaan tarkoitus aloittaa uusi harrastus vetouistelun ohella. Tämä "uusi harrastus" on se jerkkikalastus mistä oon jo jonkin aikaa vihjaillut ja tänään tein ensimmäiset investoinnitkin asian eteen kun ostin jerkkejä.
Tosissaan siis ollaan eikä hetken mielijohteita ja kerrottakoon samaan hengen vetoon että asian tiimoilla on "isotkin verkot" pyytämässä mutta pidetään se mahdollinen uutinen vielä salassa.

Se ensimmäinen...

Saas nähdä kuinka paljon "joudun" uhraamaan tunteja ennen kuin saan elämäni ensimmäisen jerkki femman saati kymppikerholaisen? Toivottavasti saisin hyviä onnistumisia hyvinkin nopeasti ja sitä kautta saisin lisää innostusta hommaan näin ollen voisin sanoa hyvästit kalliille vetouistelulle...HI!

PS. Tulevaa harrastusta ajatellen mahdollisia jerkkimestoja on vuosien varrella löytynyt kymmenittäin joten siitä ei homman pitäisi jäädä kiinni vaan puhtaasti omasta päästä...

perjantai 21. lokakuuta 2011

Huolestuttavaa?

Hmm... Pitäisköhän jo huolestua kun vannoutuneena haukimiehenä tein tälle päivää kauden toisen raksinveto reissun? No sehän ei itsessään oo vielä pahakaan mutta kyseinen reissu oli jo toinen peräkkäin!!!

Alunperin oli tarkoitukseni lähteä haukijahtiin mut Vuokatti Fishingin Antti soitteli ja kyseli matkaan että jos käytäs kotoisilla vesillä kokeillemassa "mahdottomasta mahdollista" reissua eli kotivesiltä raksilla taimenta. Hieman empien suostuin moiseen hommaan mutta kaikkea uuttahan pitää kokeilla koska niistä on oiva mahdollisuus oppia jotain uutta.

Se ensimmäinen vilahdus viiskasista...

Jalokala pyynnissä on se hauskaa että vesi lentää eikä meinaa...

Päivän kaunein ja rumin samassa kuvassa...HI!

Reissustamme kehkeytyi yksi kauden kohokohdista kun koimme elämää suurempia onnistumisen tunteita. En ikinä siis ikinä olisi uskonut että näiltä vesiltä saa taimenta noin "helposti" ja vieläpä hyvän kokoisia. Huvittavinta koko hommassa on vielä se että miun puolen viisi onkea antoi vain yhden taimenen mutta Antti kepitti koko ajan joten kuinka paljon olisi oikeasti saatu taimenta jos Antti olisi virittänyt miun puolenkin kamppeet???

Summa summarum: Taimen on ihan kaunis kala mutta huomenna keppi taipuu allekirjoittaneella hauista ja toivottavasti vielä isoista...

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Raksipyynnissä...

Joo raksipyynti päivä takana. Edellisessä päivityksessä kirjoittelin että kyllä hauki on kala ja on muuten edelleen mutta ei toi lohenpyynti ole ollenkaan hullumpaa puuhaa! Homma on varsin kiehtovaa ja voisimpa touhua harrastaa toki enemmänkin hauenpyynnin ohessa jos vaan rahkeet antaisi myötä.
Mielestäni raksin virittelystä tehdään aivan turhaan suurta numeroa kun ei se kuitenkaan ole niin justiinsa päinvastoin äkkinäiset saa melkeinpä enemmän kalaa kuin kokeneet ketut tai sitten "me kaikki äkkinäiset" ollaan luonnon lahjakkuuksia...HI!

"Ensimmäinen kepitys ja hauki"

Lisää kalarikkaasta raksipyynti reissusta voit lukea Sinttivintturit venekuntamme blogista.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Haukimiehet talkoissa...

Viikonlopusta jäi käteen pari uutta juttua ja paljon mietittävää...

Perjantain uistelin naapurin ukon kanssa vajaan neljä tuntisen sellaisella "visiopaikalla" että huvitti jo lähtiessäkin mutta itse paikalta paljastui pohjan muodoista sellainen monttu että ompa kuule helppo jäljittää siitä se "isomus" esiin. No se että asuuko siinä isoja haukia on toinen juttu mutta ravinnon puolesta se paikka ei jää kiinni koska siellä on lahnaa ja särkeä niin että kaikuluotain "sekoaa pohjan" kanssa kun nämä ravintokalat muodostaa niin tiiviitä parvia. Suurin ongelma onkin siis kuinka uistimen saa erotettua edukseen niin että kylläinen haakimamma ottais uistimeen?
Perjantaina toteutettu taktiikka ei ainakaan toiminut kun rehellistä ison kalan kontaktia ei saatu mutta pari vihaista lähtöä jättää kuitenkin sen verran jossittelun sijaa että tulen uhraamaan pari iltapistoa kyseiselle paikalle ja löytyypä hihasta pari mahdollista ässää sitä isoa varten...HI!

Lauantai päivä meni sormuskaupassa joten vesille en kerinnyt saati iljennyt mennä... Miksikö lue tästä!

Sunnuntain meni taasen vesillä ja sain kyytiin meidän kylän ehkä ahkerimman hauen uistelijan tälle kesää. Mika "Mertsi" Meriläisen on vielä toistaiseksi hauen perään vähintään yhtä hullu kuin allekirjoittanut niimpä päivämme taktiikasta ei tarvinnut hirveitä väitellä ja arvatenkin saimme aikaan todelliset haukitalkoot.
Harvoin sitä saa haukea yhtä paljon kuin eilen. Kepitimme nimittäin lähes sata haukea kyytiin eikä keskipainokaan ollut aivan sinttiä joten voitte vaan kuvitella millainen läjä olisi ollut haukea jos kyseessä olisi ollut kisat...HI!

Tällä taivutuksella saamme kasaan päivän "sadan kilon kassin" joten syystäkin kuvan arvoinen kala jos ei muutenkaan...;)

Loppuun pitää nyt kirjoittaa että HAUKI ON KALA syystä että huomenna lähdemme Sinttivintturit venekuntana pyytämään lohta pohjois-karjalan suuntaan ja vieläpä raksilla. Toistaiseksi homma ei ole kolahtanut minuun mutta eihän sitä koskaan tiedä vaikka nyt...

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Kolmen ennätyksen viikonloppu...

 Taas mennään...

Perjantai: Alunperin perjantai oli tarkoitus tehdä peltejä varastossa kuten edellisessä päivityksessä kerroin mutta minkäs sille tunteelle voi että "iso hauki olisi tuloillaan" niin on vaan pakko lähtä koestamaan vaikka keli oli mitä rajuin. Suomen yli rynnistäneen syysmyrskyn aiheuttamat puuskatuulet huiteli +15ms huitteilla Kainuussa joka rajoitti hommaa sen verran että yksin hommasta ei olisi tullut mitään mutta kaksin homma olisi jotenkin hallittavissa pienillä suojaisilla vesillä.

Kaveria mietiskellessä tuli ensimmäisenä mieleen Harri joka tunnetaankin "oikeana haukiparoonina" ja jos et tunne kaveria niin lue tästä linkistä mistä kyse. Järvellä naureskelimme että hassua vaikka asumme samassa kylässä ja paljon touhutaan muutenkin niin kertaakaan ei olla oltu samassa veneessä...

Päivän uistelu oli arvatenkin hankalaa kun puuskatuulet liikutteli venettä välillä sivu suunnassa helposti parikymmentä metriä mutta sinnekkäästi yritimme ja vaihtelimme taktiikkaa. Kaikesta yrittämisestä huolimatta päivä oli aika hiljainen johtuen ehkä "kurattuneesta" vedestä mutta aivan viime metreillä Ahti palkitsi kuitenkin yhdellä karkeammalla yksilöllä...:)

Lauantai: Todella nostalginen päivä kotivesillä siis niillä vesillä missä uistelin silloin "pikku tyttönä" ahkeraan. Perjantai-iltana suunnittelin reissuani ihan toisaalle Kuhmon puolelle mutta aamukahviani juodessa alkuperäinen suunnitelma ei tuntunut enään hyvältä mutta lähdimpä kuitenkin ajelemaan Kuhmoon päin ja sitten yks kaks matkalla tuli visio "Piippolan reitistä" eli vanhoista kunnon kotivesistä joten puolimatkassa kurvasin auton keulan siihen suuntaan.

Katsotaanpa heti alkuun kahdella kuvalla ero entisajasta nykyhetkeen...

Kauan kauan sitten nuoruuden innolla hauki mielessä sen aikaisella terhi funilla...

Samainen kurvi nyt ja kuvasta huomaa että kalusto on kasvanut sen verran että ei meinaa mahtua samaan ränniin sitten huonostikkaan mutta ...

Veneen laskun jälkeen ajelin jonkin aikaa liussa katsellen sekä kuvaillen niitä maisemia mitä en ole oikeastaan vuosiin nähnyt ja samalla muistelin millä opeilla mie silloin pyysin kalaa ja ennen kaikkea millaisia kaloja silloin sain. Kalaahan tuli silloinkin paljon mutta isot loisti luonnollisesti poissa oloillaan. Toki joskus sattui niitä isojakin ykkös kappalein ja suurin saamani hauki tältä "Piippolan reitiltä" on 8,1 kiloa. Sen kalan muistan vielä kuin eilisen koska sain sen synttäriaamuna 17.6.2000 kello 7.05...HI!

Aamun uistelu alkoi aika räväkkäästi kun ensimmäinen hauki oli vajaa nelonen ja heti perään pari kakkosta. Joitaman pienen hauen jälkeen vaihtelin uistimia ja tarkistelin korkoa ylemmäksi kun vetoalueella oli pahimmoilleen matala hylly jonka jouduin pakostakin ylittämään pysyäkseni monttujen äärellä. Melkeempä heti tuon vaihdon jälkeen lähti viuhkasta hauki.
Tämä kala tuntui heti paremman kokoiselta niimpä väsyttelin sitä huolella ja samalla toiselta puolen viuhkaa lähti toinen samanmoisen tuntuinen kala. Jälkimmäisen jätin takaräkkiin odottelemaan vuoroa kun ensimmäiseksi lähtenyt kala alkoi olla haavitsemis etäisyydellä. Vasta tässä vaiheessa huomasin sen suussa olleen hauen uistimen lisäksi. Tässä vaiheessa kaivoinkin kameran esille ja kuvasin huolella todistusaineistoa hauki hauessa enkka kalasta. Kesken kuvauksen kuului takaa posahdus ja näin kaukana takana ison hauen pyrstön ja sekös pisti homman kiireiseksi...

Hauki hauessa enkka...

Tiukan väännön jälkeen veneessä oli "hetkessä" kolme ennätystä. Ensinnäkin hauki hauessa oli suurin ylös saatu tapaus (karkuutuksia kymmeniä) sitten toinen ylös saatu hauki täytti ne kaksi muuta kriteeriä kuten näiltä vesiltä saadut ensimmäiset tupla femmat samalle päivää ja samaten kirkkaasti suurin näiltä vesiltä saatu hauki miulle...

Oikeiden kotivesien uusi enkkahauki...
Pahoittelut huonosta kuvasta teille arvon lukijoille ja tälle hauelle koska tämä kala olisi ehdottomasti ansainnut paremman kuva. Yksin kun uistelee niin valokuvaaminenkin pitää suorittaa ajastimella joten kalan "asettelulle" ei jää liikoja aikaa joka tässä tapauksessa näkyy...  

Iltapäivä meni sitten aika heikosti kun jostain syystä sain toisen vision toiselta järveltä minne pääsin veneellä ajaen. Tuo visio meni sitten penkin alle ja kunnolla...:(

Sunnuntai: Revanssi viime viikolla löydettyyn uuteen terapia-altaaseen Antin kanssa. Pakkasyön jälkeen vallitsi järvellä mystinen usva ja eipä ollut ensimmäinen kerta kun usvainen aamu tekee uistelu päivästä todella vaikean varsinkin sitä isoa kalaa ajatellen. Haukeahan tuli kuiteskin ihan kivasti mutta satkut ei paukkunut tällä kertaa ja mikä kauheinta niin päivän paras kala painoi niin vähän että jätän tällä kertaa kertomatta...HI!

 Usvainen aamu...



perjantai 7. lokakuuta 2011

Kurssilla taas...

Meneehän se päivä näinkin kun pirtissä päivystää syysmyräkän ohi menoa. Alunperin suunnittelin tälle päivää revanssi reissua sinne uuteen haukiparatiisiin mutta pitännee siirtää keikkaa huomiselle tai todennäköisemmin sunnuntaille.

Nooh ompahan hyvä hetki kirjoitella mitä oon arjen keskellä saannut aikaan. Kolme viikkoa sitten alkoi meidän Jykke-papan vaapunteko kurssi jonne minäkin osallistuin toistamiseen. Viime vuonna en suurempia saannut aikaan vaan lähinnä parsin rikkinäisiä uistimia ym. Tämän kurssin aloitinkin sitten heti täysillä toisin kuin muut lähinnä mietiskeli millaisia aihioita rupeaisi tekemään ja mitä tarvikkeita tilaisi...

Peltiaihioita työalla ja ilmeestäkin voi päätellä että homma kolahti sata prosenttisesti allekirjoittaneeseen...;)

Kurssille hommasin siis peltiaihioita todellisilta peltispesialisteilta. Tämän aihion on nimittäin luonut Seppäsen Esa-Masa, johon insinööri-Harju on antanut "kevyen kosketuksen" joten kyseessä ei voi olla kuin onnistunut aihio. Totta puhuakseen tämä pelti ei ollut uusi tuttavuus vaan todistettavasti toimivaksi todettu joten hommasinkin näitä reilusti ja voin suositella muillekkin "rakentelijoille" loistavaksi aihioiksi!

Valmiita peltejä on valmistunut jo jonkin verran ja tulipa yhdellä noista viikko sitten melkein kutosen hauki ja pienempää haakea niin että hävettää...;)

Joo sainpa juuri nyt inspiraation lähteä viimeistelemään peltiaihioita varastoon joten se moro...

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Uusi terapia-allas...

Heh tänään löysimmä sellaisen haukipaikan että oksat pois. Kyseessä on vanha hyvä haukipaikka kotokylillä mutta jostain syystä siellä ei ole tullut käytyä sitten vuoden 2005 kesän.

Aamu alkoi kohtalaisen räväkästi Troplanin Antin kanssa kun kepittelimme ekalle tunnille 19 haukea kyytiin. Samaista tahtia olisi riittänyt ties kuin kauan mutta päätimme jatkaa matkaa sitä isoa etsiskellen kun sitä ei tuntunut siitä kohdin löytyvän...

Seuraava tunti oli sitten parin hauen mittainen mutta pienellä taktiikan muutoksella kolmannella tunnilla räjähti "pankki" käsiin. Haukea siis hyvän kokoista haukea tuli niin että siimat soi ja paukkuipa tuo maaginen ison kalan kriteerin rajakin kerran ja itse asiassa kolme saman koko luokan ellei jopa isommat onnistuimme jostain syystä sössimään totaallisesti. Hävettää tunnustaa mutta empä muista milloin viimeksi oon siimatkin saannut poikki kalan kanssa...PRKL.

Haukimiehenä täytyy kyl tunnustaa että joskus oon saannut muka hyvin haukea mut tänään saatu saldo menee kärkeen varsinkin jos suhteutetamme päivän 5,5 tunnin uisteluajan täydeksi kahdeksan tunnin työpäiväksi. Niin ja iroonisinta tuossa sekin että pelipaikoilla oltiin vain neljä tuntia...

Jäitkö miettimään että paljon ne poijat saikaan haukea???

Lopullista saldoa en ilkeä kertoa mutta sen kerron että satkut paukkui paljon paljon ennen loppua...HI!