perjantai 20. syyskuuta 2013

"Sotkamolainen rusiviksi"

Otsikko olikin pakko lainata hyvältä kollegalta koska kyseiseen lausahdukseen kulminoituu eilinen unelmapäivä niin täydellisesti kuin voi vaan olla mahdollista!!!

Ei tätä voi oikeen uskoa vielä itsekkään ja eihän sitä usko muutkaan mutta valokuvat muistuttaa todellisuudesta mitä eilen oikeen tapahtui... Jotain niin mystistä joka tapauksessa tapahtui ettei tätä saa järkeväksi lauseeksi muodostettua sitten mitenkään. Tunnetilat kuohuu itkun ja naurun välimaastoissa vieläkin ja varmasti vielä pitkään...

Nooh eilessä päivin kävimmä Mertsin ja Silvanin kanssa "haukimiesten tenolla" hoitokalastamassa haakea vähemmäksi ja näin ollen kirjolohille enemmän liikkumatilaa. Haasteellisella paikalla onkin vierailtu aiemmin neljä kertaa ja sintin verran vajaaksi on kaksinumeroiset ruukannut jäädä ja ne hurjat tärpit onkin sitten karkuutettu olosuhteisiin vedoten. Nyt luotu taktiikka onnistui sitten niin täydellisesti että uskoltaisimpa väittää että valtakunnallisestikkin katsottuna tälläisiä tuplapönötyksiä on aeka vähän? Saati +11,5kg kaloilla vielä vähemmän???

Hienot kalat siis tälläiset kymppi plussathan tai itseasiassa kaikki yli viiden kilon kalat kuuluisi ehdottomasti takaisin järveen hyvien geenien johdosta kuten muut onkin saannut jatkaa kasvamistaan mutta nämä kaunottaret päätyy trofee kaloiksi hoitokalastukseen vedoten. Ensimmäinen 11,88kg löytyy jossain vaiheessa Silvanin takkahuoneen seinältä ja "pienempi" 11,64kg hauki päätyy paikallisten nähtäville K-market Sotkamon lihatiskin ylle kauppiaan ehdotuksesta eli loppujen lopuksi mahtavat kalat pääsee mitä parhaimmalle paikalle, paikalle missä ne herättää eninten muistoja ja keskustelua mitä mahtavista vesistöistämme löytyykään!!!

Mika "kymppi" Meriläisen tyylittelyä...

Meidän Sinttivintturit Marko Silvanin väkinäistä hymyä...;)

Mahtavan päivän kaloja oli myös paljon muitakin mutta eihän sitä ilkiä alle kaseja enää mainitakkaan ääneen tälläisten mörköjen jäläkeen?

lauantai 14. syyskuuta 2013

Lentua - sinisiä ajatuksia...

Joskus blogin jutun kirjoittaminen on helppoa kun joku muu tekee kerrankin työn miun puolesta ja mikä parasta niin vähintääkin puolet paremmin! Vuokatti hirsitalojen aikainen työkaveri Matti Seppänen perusti hiljan oman blogin tukemaan valokuvaus harrastustaan ja mikäs sen komiampi aloitus kun Havukka-ahon ajattelijan Lentuan maisemat???

Käy kurkkaamassa Matin uusi blogi Elämää Kainuussa

PS.Konsta Pylkkästä ei nähty mutta järjen juoksullisesti kaksi oivaa kopiota kylläkin...;)

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Kesä ohi...

Huoh... Kesä meni ja nyt ne kiireet vastaa alkaakin kun syksyä pukkaa. Haakisesonki kiivaammillaan ja päivitykset senkin takkia hieman myöhässä ja myöhässä vielä tämänkin jutun jälkeen kun kerron vain että hengissä ollaan. Pidennetyn kesäloman jälkeen oon kulkenut joka toinen viikko ihastelemassa jänkhää maanpinnan altapäin katsottuna ja joka toinen viikko uusia haukimestoja niin ja jossain välissä kotonakin kullan viekussa...:D

Niin että olinko järvellä kesällä???
 
Mystinen aamu usva horisontissa antoi ensin katkeran tappion mutta revanssi iltapäivällä toi vähän balsamia haavoille...
 
 
 

perjantai 2. elokuuta 2013

Ennätystä pukkaa...

Edellisen päivityksen lopussa kyselin että oisko meidän saamamme kuha tiettävästi suurin vapavälinein Kainuun vesiltä? Nyt voin sanoa että ei ole enään!

Iltapäivällä sain Mika "kymppi" Meriläiseltä hyvin sekavan puhelun Kuhmon vesiltä että et sinä ikinä usko.. Pitkän kakostelun jälkeen mies sai sanottua että meni kuha enkka vielä kerran uusiksi!

...Pitkän hengähdys tauon jälkeen luurista kuului 7.56kg ja pituutta 93cm!!!

HUH huh oli miun vuoro huokailla kun sitä osaa kuitenkin eläytyä tilanteeseen niin täysillä ja aidosti kun niin paljon yhdessä koettu mutta tämä hetken ois kyllä ehdottomasti halunnut livenä kokea!!

Vasta tunnin odottelun jälkeen pääsin viimein kuvaamaan kalaa livenä ja toivonkin että kuvasta välittyisi juuri sen kokoinen kuha kun se oikeesti oli!

PS. Ettepä varmaan arvaa millä kymppi kuhan sai...:D

Lähetetty Windows Phonesta

torstai 1. elokuuta 2013

Jatkoloma part2

Voi voi kuin paljon viikossa onkaan tapahtunut...
Enkat on paukkunut, uistelukisoissa vierailtu ja jossain välissä mukamas nukkunut. Toisin sanoen tälläistä oli miun elämä ennen vanhaan kun uisteluun höyrähdin täydellä sydämellä. Kotijoukkoilla ei varmasti oo ollut helppoa eikä tulevanakaan viikolla kun sain anottua ainakin viikon jatkon neljän viikon loman jatkeeksi. Lainaankin tähän oman version Antero Mertarannan jäätävistä lausahduksista..  NYT UISTELLAAN!!!


Mikäköhän päivä se nyt olikaan viikolla kun sain kyytiin tutun miehen Lohjalta. Tuttavuutemme juontaa vuoteen 2009 kun Lohjalla oli SM vetouistelu kisat ja Markku oli tuolloin meidän Lappian tiimin kaveri. Tuossa kisassa olimma muuten Sinttivinttureina Suomen viidenneksi paras venekunta...HI!

Melkeimpä perinteeksi muodostunut Lohjan poppoon lomaillu Kainuuseen tiesi miulle leikkimielisen kisan. Maakunta ottelu Lohja vs. Sotkamo olikin niin tiukkaa vääntöä että yksi kelakin hajos. Kotoisan Nuasjärven kuhat ja hauet saivat tutustua uusiin uistimiin kun Markulla oli omat kalikat matkassa. Kisaillumme tapahtui niin että vene pistettiin kahtia eli toisen puolen hoiti Markku omilla uistimilla ja mie toisen. Alkuhan oli melko rytinää miulle ja melkein valkoinen lippu heilui vasemmalla laitaa venettä mutta järven tyyntyessä peli kääntyi. Loppujen lopuksi saldoksi karttui 65 kalaa joista 34 tuli vierailevan tähden puolelle mutta mikä tärkeintä mie säilytin Sinttivintturin maineen kun sain pieneimmät kalat...HI!


Tiikeri "mittahaaki" ratkaisi lopullisen voiton Lohjan merikarhulle eli Markku Miettiselle. 
Snif... Revanssia odotellessa...;)

Lauantaina olikin legendaarinen kuhakunkku kisa Paltamossa. Tässä se on kuulkaa selainen kisa mihin joka ikisen kannattais osallistua kun suurimman kuhan saaja saa sen kuhakunkku tittelin ja sen myötä kruunun ja aivan vit.. hienon viitankin. Paltamon xxx-poijat on tehneet vuosien varrella ehkä Suomen hienoimman kisan ja ehkä suurimman. 201 venekuntaa on jo sellainen määrä että yksi kisa menee ehkä hämeessä vielä ohi mutta ensi vuonna epäilen kasvua tapahtuvan taas sen verran että kyseessä on myös suurin uistelukisa!

Kisa-alueena toimiva Oulujärven Paltaselkä onkin sitten hyvin vaikea vesistö jos mielii saavansa kokonaiskisan voittomäärään oikeuttavan verran mittakuhaa. Meinaan että tähän ajan kohtaan yli 48 senttinen kölli teettää paljon paljon töitä ja pirun paljon onnea mutta se suurin kuha on kuitenkin se millä saadaan 50 hv. Honda eli sen saaminenhan muistetaan ja sen saaja on ollut joka kerta eri kaveri nykyisen kuhakunkun aikaan.. Yrittää siis kannattaa ja silläpä mekin vieraillimme kisassa jos sattuis nykäsemään. Kipparimme Janne Hyvösen ohjeistuksella touhusimme Jykke-papan... Huom.Jykke-pappa käynnyt vesillä jo kahdesti kerran treeneissä ja nyt kisassa.. Pakko oli kirjoittaa väli huomautus kun mies melkein vierottunut hommasta...;) Niin Jykke-papan kanssa touhusimme minkä osasimme ja saldoksi saatiin neljä mittaa joista kolme tuli peräkkäin tietyn kaavan mukaisesti. Voitte olla varmoja että tuntui kuulkaa hetken hyvältä mutta kolmen tunnin hiljaiselon jälkeen arki palautui.. Kisa vetomme oli kuitenkin mielestäni ihan jees mutta nyt ei vaan tuuria ollut tarpeeksi (taaskaan) kun vierestä tuli kuiteskin kokonaiskisan voittaja kahdeksalla mitalla...

Tulokset:Kainuun vetouistelu honda cup 2013 IV-osakilpailu Paltamo

Kisakeskusta..

Poijat oli järjestänyt jopa valtion rautateiden koko kirjon esille starttiin...;)


Pilli on soinnut ja 201 venekuntaa suunnistaa venhonsa kalapaikoilleen...


Haukimiesten tenollakin on vierailtu hyvällä menestyksellä. Ensimmäinen visiitti paikkaan pisti kuhaenkat uusiksi eikä hauetkaan pieniä ollut mutta nyt parahti paikan haakienkka uusiksi. Helteinen päivä ja muutenkin nihkeän jakson ansiosta joutui jo keksimään melko monta kikkaa ennen kuin homma rupes rullaamaan. Kovan puurtamisen ja usean hikipisaran jälkeen Ahti soi iloksemme mittavan palkinnon...HI!

Mertsi ja sintin verran vaille kaksi numeroinen...

Kalamiehethän tietää sen tunteen kun tulee sellainen tunne että tuonne on päästävä hinnalla millä hyvänsä? No jotkut varmaan allekirjoittaa sen mutta miulla on sellainen hassu tunne joskus ja mikä parasta niin se tietää aina jotain mystistä joten sinne on vaan pakko päästä. Nyt tuo tunne tuli toissa iltana appiukon kuistilla että huomenna Änättijärvelle Kuhmoon määrättyyn penkkaan ja määrätyllä syysteemillä vetämään... Nooh eikun soitto kymppi mertsille että lähetäänkö koittaa nyt on visio...?

Ja niinhän siellä seuraavana päivänä Honda surisi. Vehkeitä laskiessa viuhkaan pamahti jottain merkillisen ison tuntuinen kala mutta sen taiston hävisin heti kättelyssä ja kokeiltiin uudestaankin vetoa mutta ei ollut meidän kala kun ei tärpännyt uudestaan siispä jatkoimme matkaa visio penkalle... Ensimmäinen linja oli sellainen kartoitus veto ja toisella vedolla pamahti pienempään kalikkaan hyvän tuntuinen kala kiinni. Naureskelimme että katos perkele "kuhmolainen vetolinja" toimii täällä mut meidän kylässä moisella ei varmasti saa mittään. Parin minuutin väännön jälkeen piruilimme että hitto oisko kyseessä iso kuha mutta haukena se kuiteskin kelattiin perälaudalle asti ja sittempä se kiire tulikin kun pintaan muljahti jeesus kuha!!!
Mertsin onnistuneen väsytyksen saattelemana haavitsin ennätyskuhan haaviin ja totesin heti että nyt on kuuden pilkku neljän kuha ja mikä iroonisinta kun punnitsimme kalaa niin aivan ensimmäisenä näytössä vilahti juuri se 6,40kg...HI!

Visio siis toteutui tällä tavalla vaikka ehkä tavoitteena oli pikkusen eri kala kun pienin uistin oli 26 senttinen vaapukka...HI!

Eipä mennyt kuin viikko edellisestä kuhaenkasta kun uutta pukkas. Tämä kölli sai nimekseen "mazda" kun sen mukaisesti painoa 626 siis 6,26kg...

Kipparin tyylinäyte mallia "facebook profiilikuva" mutta eihän vannoutunut haukimies voi sellaista tehdä vai voiko???..HI!

Yksi asia muuten jäi muuten mietityttämään tapahtuman jälkeen? Onkohan tämä kuha mahdollisesti suurin vapavälinein saatu kuha Kainuun vesiltä??? Tiedän kyllä tapauksia että metrisiä kuhia tulee paljon yhdelle tutulle mutta pikkusen pistää epäillyttämään/hymyillyttään kun Suomen ennätyskään oo metriä pituudeltaan saati siinä järvessä vanhinkin kanta on alle 15 vuotta eli ei teoriassakaan mahdollista. Suurimmat tietämäni verkkokuhat on ollut kasin kahta puolen Kainuun vesiltä!

Ihan oikeasti en oo tittelin kipeä mutta asia kiinnostaisi siinä määrin että jolla on tietoa isommasta niin ottakaa yhteyttä alle kirjoittaneeseen s-postilla sinttivintturi # gmail.com

torstai 25. heinäkuuta 2013

Haukimiesten teno...

Sarjassamme reissuja joita muistellaan joskus vanahana parrakkaana ukkona mökin kuistilla kiikkuen...

 Haukimiesten teno...

Hurjan lehtijutun kiihottamana sain poikkeusluvan uisteluveneelle hauen hoitopyyntiin "top secret" kirjolohi mestaan. Ehtona oli että kaikki hauet pitäisi ottaa matkaan jotta kirjolohia jäisi urheilukalastajillekkin eikä kaikki hupenisi isojen haukien suihin.
Alkupa ei näyttänyt kovinkaan lupaavalta kun ensimmäisellä lomapäivänä maanantaina veturistani levisi laturi ja sitä kautta vene jäi väkisinkin pihaan parkkiin kun yllättäin laturi meni tilaukseen. Nooh onneksi veneeni ei todellakaan oo kaveripiirini ainut vaan "kympillä" (Mika Meriläinen) on busteri aina täydessä valmiudessa jos ei mies keiku vesillä. Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä juuri kympin kanssa koettamaan paikkaa miun kalustolla mutta nouseehan se haaki busteriinkin. Tiistai aamun koettaessa kukon pierasun aikaan molemmilla oli takana todella huonosti nukuttu yö kun uusi paikka kihelmöi mielessä ja allekirjoittanut työsti vielä yön ajolinja merkkejä...HI!

Kapeahkosta joesta kun ei ollut olemassa mitään syvyyskäyrä tietoa jouduimme ajelemaan ensimmäiset kolme tuntia gps:lle ajolinja merkkejä kolmen metrin syvyys käyrästä ja mahdollisuuksien mukaan myös kuuden metrin käyrille. Kartoittamisen aikaankin uistelimme "pintakamppeilla" niin että isohkot 30 senttiset vaaput ui käytännössä katsoen aivan pintakalvon alla ja HUPPAHEI varmaan jotkut arvaileekin millaisia rämmäyksiä käy kun "mitallinen" haaki iskee veneen lähimpään vapaan...HI!

Paikka osoittautui aika hurjaksi jo melkein vehkeitä laskiessa kun haavissa puisteli tiukan väännön jälkeen 4,5 kilon haaki ja samaan aikaan aivan veneen viereiseen vapaan pamahti 6,5 kilon haaki kiinni. Nämä lohi ravinnolle oppineet körmyt oli selkeästi myös oppineet hyppimisenkin ja mitä ihmeempiä syöksähtelyjä...

Alussa käänsimme kannotkin nurin...HI!

Ajolinja kartoittamisen jälkeen pääsimme vihdoin tai oikeastaan viimein uskoltauduimme laittamaan niitä ihan oikeita ison kalan kamppeita pyyntiin ettei tarvitse hirveesti jännätä kalustotappiota ylläri matalikoille tai kiville. Kalaahan rupesi tulemaan aivan suunnitelman mukaisesti mutta muutama oletettu paikka jäi väkisinkin kovien virtauksien tähden huonolle vedolle. Onneksi hyvää mestaa oli kuitenkin niin paljon ettei hirveesti edes harmittanut päinvastoin jäipähän mahdollisesti "seuraavalle kerralle" muutama paikka odottelemaan paria kikkaa kuten vanahaa kunnon snubberi takilointia...HI!

Taisipa olla muuten ensimmäisen ajolinjan haaki oikeilla kamppeilla mestoilla...

Paksuselkäisiä kirjolohi imureita oli yllin kyllin tarjolla... 

Ensimmäiseksi reissuksi homma meni jossain määrin hieman harjoitteluksi kun onnistuimme karkuuttamaan hirveän määrän haukea ja joukossa oli joitamia oikeesti kiroilemisen arvoisia haukia!!! Seuraavan kerran kun lähdetään/päästään mestoille varustaudun takiloiden lisäksi myös korvatulpilla ja kemiallisella wc:llä kun tärpit on vähintääkin niin rajuja...HI!

Mahtavan reissun päätteeksi paukahti vielä kuhaenkka kerralla poijille uusiksi. 
Paljon kuhan painon perään kysyjille kerrottakoon että tällä kuhalla oisi voittanut kirkkaasti jokaisen kuhakunkun Oulujärvellä mutta painoa kuitenkin alle kuusi kiloa...

Pakko vielä kirjoittaa loppuun kympin kommentti seuraavalta päivältä. Itä puolelta Sotkamon vesistöä tuli keskiviikko aamupäivällä kuvaviesti "mitallisesta" hauesta. Soittaessani kuvasta mies tuumaile että vaikka onkin ollut aika hiljaista aamupäivä kalojen suhteen niin busterissa tuoksahtaa silti hauki eilisen jäliltä ja varmasti syystäkin...HI!

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Talvivaaran piikkiin...

Viikon etelän työreissun jälkeen onkin taas parin viikon jatkoloman aika ja missäs moinen aika vietetään niin järvellä...

Lämmintä kesää ihmetellessä kaivoin kalapäivä arkistostani yhtäläisyyksiä aiempiin vuosiin ja löysinkin moisen vuodelta 2006 ja tarkemmin tutkiessa ottipaikkoja ja taktiikoita päätinkin käydä moista kokeillemassa kotoisalla Nuasjärvellä. Tähän yhteyteen kirjoitankin pienoisen provojutun paikallislehtien kommenttipalstoihin liittyen. Hyvät ihmiset "talvivaaran vaikutus alueella" menkään ihmeessä kalaan elkääkä uskoko että järvi oisi kuollut talvivaaran myrkyistä joidenkin kiihkoilijoiden mielestä!!!

Ensinnäkin vuodet ei ole veljiä keskenään kalapaikkojen suhteen. Kalatkin vaihtaa paikkojaan vuosittain kuten tänä vuonna tunnustaa siltä että kalat löytyy saman tyyppisiltä mestoilta kuten 2006. Missä ne nyt on sitä en kerro syystä että joudutte itse kokeillemaan jotain uutta eikä tuttua ja turvallista paikkaa jonka pettäessä onkin helppo syyttää jotain muuta kuin omaa taitoa? Tänä vuonna oon tehnyt Nuasjärvelle useita reissuja sisältäen ehkä parhaimman haukireissun ikkään (15 vuoden aikana) ja mitä kuhia oon pyytänyt niin kesken päivän on edelleenkin pitänyt lähtä pojes kun sumppu pullistee mitä maukkaimpia ruokakaloja! Jotenkin tuntuu koomisilta kun ihmiset kirjoittelee lehtien kommenttipalstoille että järvi on kuollut???

Tarkoitukseni ei ole puolustella talvivaaraa vaan esittää myös asialle toinenkin puoli kun joka ikinen aiempi juttu on negatiivinen. Oikeesti kalaa on ja paljon kuten muutkin uistelu kollegat kertoilee...

Yksi kolmesta "mitallisesta" hauesta...

Kaimalla hymy herkässä ja illalla kädet herkällä kuhakassin fileroinnin jälkeen...;)

PS. Loman aikana oisi tarkoitus käydä koettamassa kuollutta Jormasjärveä mikä "huhujen" mukaan oli ennen hyvä ja kalaisa järvi. Jostain kumman syystä uskollan tällekkin reissulle luvata kalatakuun...;)

PSS. Kiitos ja anteeksi taas kerran...

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Kesän kuulumisia...

Pikainen päivitys tähän palaan..

Jostain syystä tämä kesä on mennyt niin nopeasti ettei perässä meinaa pysyä. Kolmisen kuukautta sain kulkea kottoo pittäin töissä mutta eipä sitä silti kerinnyt kalaan kuin viikonloppuisin jos silloinkaan kun muut hommat painoi päälle. Tämän kesän aattelin nyt kuitenkin taaplata näin mutta pistimpä jo pomolle ehdolle ensi kesän "virkavapaan"...HI!

Niin ja asiaan.. Keväinen säippävisio isosta hauesta pisti vielä kerran kokeillemaan teemaa eräällä joella. Joka keväinen paikallisten kehuskelu isoista hauista ajatti kokeillemaan tuota maagista paikkaa yhtenä päivänä. Onhan se jotenkin koomista kun proffessoorilla oli taaskin saatu kahden toista kala ja mie en ollut ikkään edes käynnyt moisella apajilla vaikka naapurin ukko kehui jo vuosia vuosia sitten isoista hauista keväällä. Nooh eikun mestoille kenenpä muunkaan kun "kympin" kanssa. (Mertsille piti keksiä jo uusi nimi kun rikkoi taas kympin)

Melko nopeaan ilmeni että näillä mestoilla on taatusti kutuaikaan haukea ja paljon mutta epäilen kuitenkin vahvasti että tuskimpa isot jää asuttamaan joki pätkää... Haukea on mutta pientä niimpä suuntaan ensi vuonna uudestaan heti kesäkuun alussa...
Ylävesillä joki kapeni niin ettei toisen puolen säippiä pystynyt pitämään ja lopussa homma meni vielä ahtaammaksi. Maisemallisesti reissu oli taatusti kauden hienoimpia kokemuksia...

Juhannuksena olikin perinteinen Fishkatti soutu-uistelu kisa. Tuo päivä menikin sit aamusta alkaen talkoissa kuten iltakin. Soutamassa kuitenkin olin viime vuotisella porukalla ja arvatenkin tavoitteena oli se metrinen kirjolohi imuri mutta se jäi saamatta kuten itse asiassa kaikki muutkin kalat...

Tässä vaiheessa vielä hymyillyttää mutta hetki tuosta kramppas selkä ja sen kanssa painin vieläkin itseasiassa paininut jo vuoden verran...:(

Kaikki tai ei mittään taktiikka ei toiminut kolmannellakaan kerralla Fishkatissa mutta itsepäisenä tulossa neljäskin kerta...HI!

Siviiliuisteluakin kerkesin joitaman reissun tekemään mutta sieltäpä ei ihmeempiä kertomisia oo jos lasketaan miun tavoiteriman mukaan. Joitamia "mitallisia haukia" kuitenkin ja kuhia muutamia kappaleita niistä ei sen enempää tähän...

Koko kesän piinannut Janne sai lopussaan puhuttua miut ympäri uistelukisoihin. Jossain vaiheessa "vannoin" etten kierrä kisoja kun korkeintaan miehistössä ja niinhän siinä sitten kävi kun Janne lupautui kippariksi. Helpon kuuloinen Oulujärven petoveto kiinnosti siinä määrin et pakkohan se oli käydä koittamassa. Helpolla tarkoitan muuten sitä että ettei tarvitse laskelmoida millä taktiikalla pärjää vaan kisa kalana kaikki on saman arvoisia eli sain kerrankin vetää haakea täydellä sydämellä...:D

Parin treeni reissun jälkeen löimme taktiikamme lukkoon ja hälyytimme Silvanin Markon matkaan kun homma näytti aika työlään oloiselta kahdelle miehelle ja Markohan lähti totta kai mukaan kun onhan sekin kisoista puhunut jo tovin aikaa...

Petoveto treeniä Janne "niskalaukaus" Hyvösen kanssa...


Onneksi ei tuo pilvi tullunna päälle...

Siellä se Sinttivinttureiden vene on uuden kipparin kanssa. Kipparin myötä saimme tiimille oivan uuden nimen "eläkeläiset" Sotkamosta...

Niin kuin jo sanoi että homma tunnusti työlään oloiselta kahdelle miehelle. Nyt mie sain vain kuvata ja poijat tehdä työt...HI!

Tuosta kisasta vielä sen verran että kolmen tunnin vedon jälkeen meillä oli vasta kaksi haukea treeni paikkojensa pettäessä toisensa jälkeen johtuen varmaan petovedon kaksi päiväsen kisan. Jälkikäteen kuulin edellisenä päivänä porukan olevan siellä tuolla jne. Mutta mikä iroonisinta saimme kisakassimme samalta paikalta mistä edellisenä päivänä oli tullut voittaja ja moni muukin. Taktiikkamme rupesi puremaan paltaselän oikukkaisiin haukiin piirimestaruuden verran...HI!

Kiitokset kipparille ja Silvanille viidennestä piirimestaruudesta luulin että neljäs mutta se olikin viides Hondacupin sivujen mukaan. Heh taidetaan sittenkin olla ihan oikeita eläkeläisiä kun ei edes tuota muistettu...:D

Tulokset

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Kalalla Kainuussa...

Entinen kilpauistelija voi jo pikkusen raottaa "salaisia" kalapaikkojaan koko kansan huviksi? Näin mie ensimmäisenä ajattelin kun männä talvena minua lähestyi Yli-Lonttisen Simo Kainuun edusta. Simolla oli tällä kertaa projektina laatia uudet nettisivut kainuun kalavesille. Vanha kalalla kainuussa sivusto oli jo aikansa elänyt ja vaati ehdottomasti arvoisensa päivityksen kalaisille kainuun vesille.

Simon päässä pyöri tuolloin ideoita monenmoisia kuten kalapäiväkirja jonne saisi kirjoitella kalastusaiheisia raportteja Kainuun kalavesiltä. Miulle Simo oli kaavaillut/toivonut jonkinmoista opaskarttaa vinkkeineen ym. Ja innoissaanhan mie rupesin heti moista tekemään vaikka vapaa-ajan ongelmat vaivasi siinä määrin että homma meni heti yötyöksi. Tämmöisen asian puolesta kannattaa ehdottomasti vaivaantua kun meillä on niin mahtavat kalavedet että menkää hyvät ihmiset heti kokeilemaan niin takaan että "onki nykäsee" ja kauneinta ois vielä jos saatte jälkikasvunne innostumaan kalastuksesta!!!


Niin meinasi unehtua kiittää että sain olla mukana "sinttivintturina" tässä projektissa ja anteeksi niille joita tämä häiritsi kun joidenkin muidenkin salaiset kalapaikat paljastui...HI!

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Vasta viimeinen askelmerkki sattui...

...Kohdilleen. Ihmeellinen on ollut tämä kevät allekirjoittaneelle ja varmasti monelle muullekkin ja on varmasti kalatkin ollut ihan ihmeissään aikaisesta hellejaksosta? Viime talvena laadin sellaisen toiminta suunnitelman isolle hauelle omasta excel pohjaisesta kalapäiväkirjasta. Tarkoitus oli saada se iso mamma (kaksi numeroinen) säipällä ennen kutua tai heti sen jälkeen matalasta mutta mitä sitä. Kevät helteiden alkaessa homma karkasi Esim. Oulujärvellä käsistä tyystin kun paras h-hetki kestää yleensä puoli toista viikkoa mutta nyt se meni ohi työviikon aikana. Arvatkaa vaan mitä mietin/pelkäsin pimeässä tunnelissa koko viikon kun edellisenä sunnuntaina alkoi pasahdella hyviä haukia ja seuraavaksi viikoksi lupasi vielä helteet... Nooh pimeän ja kostean tunneli työviikon jälkeen suuntasin hirveellä kiireellä Oulujärvelle toteamaan painajaisen toteutuneen... Kalat oli kadonneet kutumestoilta ja pukkasippa tuo vielä kuumeen samalle päivälle joten muut kohteet pidennetyltä viikonlopulta jäi kokeillematta...PRKL!

Nooh... Kunnian himoinen tavoite säipillä kymppi voidaankin nyt unhoittaa mut pari kiloa vajaa oli kuiteskin sen arvoinen että ensi vuonna uudestaan jos ei syksyllä iso hauki taas rantaudu?

Tänä viikonloppuna alkoikin sitten "lankku season" samaisen toiminta suunnitelman mukaisesti. Torstaina hyökkäsin Ontojärvelle kokeillemaan askelmerkkejä ja tunnissa huomasin olevani pahasti myöhässä sekä kivan vaikeus asteen uistelulle antoi hellekelit.

Perjantaina suuntasin Lentualle vähän niinkuin samalla testaamaan millaiset kassit olisi tulossa tulevassa Hondacupin kisassa? Viisi tuntisen harjoittelun jälkeen homma loksahti siihen malliin kohdilleen että voitto vaatisi kahdeksan kilon tuntivauhtia kisassa. Jännityksellä jäänkin seuraamaan mitä tänään kisassa tapahtuu...HI!

Ja palataampa hetkeksi eiliselle eli lauantai meni kotoisalla Nuasjärvellä. Askelmerkit yhdistettynä edellisen päivän taktiikkaan Jannen säväyksin Nuasjärvi antoi sellaisen mahti esityksen etten moista oo kokenut kymmeneen vuoteen. Pelkkää "massakalaa" tuli kymmeniä kiloja ja isot hauet kun laski päälle niin parempi kun en edes kerro lopputulosta mutta kerrottakoon että saattaa ne kitarisat olla Jannellakin kipiät nauramisesta...:D

Suotta Janne "niskalaukaus" Hyvönen työntää tätä kalaa kameraan päin...;)

Jahas vielä ois tästä neljän päivän vapaasta päivä jäljellä joten se on moro...HI!

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Revanssi viime viikonlopulta...

Huh huh... Tämä päivä piti jo elpyä kotosalla varjossa parin tiukan uistelu päivän jälkeen. Aurinko helotti pilvettömältä taivaalta koko tuon ajan ja arvatenkin avoveneessä on varjopaikat vähissä niin eipä ruskettumiselta tai no palamiselta voi välttyä sitten mitenkään. Onneksi ensi viikolla pääsen viileeseen tunneliin tasaamaan ruumiinlämpöä...

Perjantai päivä meni kotivesillä säipillä pyöriessä. Jotenkin tuntui jo koomiselta kun haukea ei meinannut saada sitten mitenkään. Joitama pieni tarttui väkisin koukkuun kun aikasan pahki ajeli. Mertsin kanssa ehdittiin moneen kertaan naureskella että ei kait tämä totta oo kun rannat täynnä haukea mutta mittään ei saa mutta toisaalta kun ajatellemme asiaa biologiselta kannalta niin eikös "kiimavietti" oo hallitsevin voima elollisessa? Ainakin miulla on...HI!

Kirkonrannasta syntisiä haaki säippäämässä...:D

Perjantai-ilta menikin sitten kirjolohen soudussa kun Hyvös "niskalaukaus" Janne houkutteli mukaan Vuokatin Särkiseen. Vuosien kokemuksella Janne vakuutteli että nyt on merkit kohdillaan jos mielii kirjoja saada. Eipä minua kauan tarvinnut ylipuhua mukaan heikon haukipäivän jälkeen. Jossain määrin tämä reissu kolahti vannoutuneelle haukimiehelle aika syvälle ihan sen erilaisuutensa tähden. Ensinnäkin kalusto on aivan jotain muuta millä mie oon oppinut pyytämään. (alla olevassa kuvassa mittasuhde) Kalastus tekniikkalla voi kikkailla mielinmäärin ja mikä parasta niin kirjolohikin osaa olla haastava. Meidän lisäksi vesillä souteli neljä muuta laihoin tuloksin mutta me saatiin neljä kirreä ja kolme vielä karkuutettiin. Turhaan ei Janne "taivaan merkeistä" höpissyt?

Hmm... Miksiköhän miulla oli pienoinen asennevamma?

Lauantai olikin sitten se revanssi reissu viime viikolta Mertsin kanssa. Lahden suulle saapuessa hymy levisi jo korviin asti että nyt paukkuu mutta mitä sitä. Yhtä hiljainen oli ensimmäinen tunti kuin viimeksi ja toinenkin oli mutta kolmannella tunnilla tuli jo tärppi! Hetki tuosta veneen edessä pyörähti aika perkeleen iso hauki mutta ei se mihkään ottanut vaikka mitä tehtiin puolen tunnin ajan..

Neljäs tunti olikin sitten oikeeta ilotulitusta kun pari tärppiä kruunautui kunnon vesiloiskeeseen. 6,4 metriseen keulavapaan tärähti kunnon hauki kiinni. Vesi pärski ja räikkä narisi kun Mertsi väänti kalan kanssa. Tiukan ja nopeahkon väsytyksen jälkeen saimme kalan kyytiin ja riemu oli mitä mainioin. Säippäennätys heti uusiksi päivän ensimmäisellä kalalla. Hymy korvissa jatkoimme uistelua kun "suuri kivi" tippui kalan myötä harteilta. Päivän aikana aikana saimme paljon hyviä kontakteja aikaan ja kävipä veneessä vielä toinenkin metrinen mutta tuleva Ruotsi-Suomi lätkäpeli lopetutti päivän tavanomaista aiemmin. Jälkikäteen vois tietysti taas jossitella mitä sinä aikana ois tullut kun Suomi otti Ruotsilta turpaan???

Fantasia kaksi numeroisesta jäi vielä pari kiloa vajaaksi mutta tämän kalan saaminen antoi lisää uskoa lähes mahdottomalle tavoitteelle...


Huomenna onkin "iltavuoro" töissä joten kävimpä äsken kaahlailemassa rannalta käsin muuan haukilahden että vieläkö hauki lymyilee matalassa huomista täsmäiskua ajatellen...HI!

perjantai 17. toukokuuta 2013

Ehkä viikkoa liian aikaisin...

Viime viikonloppu meni lievästi ilmaistuna penkin alle. Perjantaina 10.5. oli se ilta kun pääsin viimein omalla kalustolla avaamaan kauden. Uuden veturin remontin johdosta alku onkin ollut tappinen mutta jospa se palkitsee jossain vaiheessa isolla hauella... Tuonna avajais perjantaina suuntasimme Korhos Tatun kanssa kotoisille vesille miulle "käymättömään" hauen kutulahteen. Tuosta lahdesta oonkin kuullut monenmoisia tarinoita aina keväisin ja parhaat tarinat kertovat haukien olevan Ruotsin laivan kokoisia...:D

Säipät heilui mutta hiljaista oli... Parin tunnin vedon jälkeen luovutimme ja lähdimme syvemmän veden ääreen kokeillemaan kudulle tulevia kaloja ja hyvä niin säästyimme munat pannuun vedolta...HI!

Lauantai meni Vuokatin suunnassa säipäten Röntyn ja Lukan kanssa. Matalasta munat pannuun mutta syvemmästä mätimaha haakia tosin pieniä. Saaliiksi myös verkko...

Parhaille kutumestoille pääsy oli tuskien takana kun tuuli oli painanut jäät juuri sinne minne piti päästä. Edellisenä päivänä verkkoon oli mennyt huhujen mukaan 10+ hauki mätilastissaan...


Meidän kylässä on muuten baari nimeltään hilebaari. Muistaakseni ei siellä näin paljoa hilettä oo ollut tai sitten olin liian...;)

 Jäätä silmien kantamattomiin eli yli 20 kilometria horisonttiin...

Äitienpäivän kunniaksi uistelin päivän Oulujärven käkilahdessa. Jos oli aiemmat päivät tappisia niin tämä se vasta olikin. Ensimmäiseen satamaan saapuessa Öinen uni toteutui painajaisen mukaisesti eli järvi jäässä rantoja myöten. Heh ehkä olimma Mertsin kanssa liian ajoissa kalassa mutta aikamme kylän raitteja ajellen varmistuimme että pääsemme Vuolijoesta käkilahteen jäiden reunoja nuoleskellen kuitenkin niin että vettä löytyy veneekin alta. Nooh työvoiton jälkeen pääsimme säippäämään ehkä parhaimpaan haukipaikkaan mitä tiedän mutta mutta parin tunnin jälkeen alkoi hieman tuntua oudolta kun ei mittään kalakontaktia. Vasta kolmannella tunnilla tuli rehellinen tärppi ja sekin karkasi... Matalassa oli kuoleman hiljaista siispä suuntasimme ulos lahdesta ja heti suulla rämähti... Verkko perkele! Tuo verkko (merkkaamaton) todisti taitomme hauen pyynnin suhteen kun siinä oli vain yksi hauen kimpura vaikka se oli poikittain lahden suussa. Hauki oli siis tulossa tai sitten ne oli lahdessa ja ei vaan osattu...HI!

Munat pannuun paratiisissa lupaillee hyvää kesää???

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Valmiina vesille...

Heh tämä juttu on vähän niinkuin testi lähetys tulevaa kautta ajatellen... Mailma on muuttunut niin paljon helpommaksi teknologia puolella että minäkin osaan lähettää kännykällä blogi päivityksiä...HI!

Ja jos tämä viesti onnistui vähintääkin kohtuudella niin voipa "live dataa" tulla kauden mittaan suunniteltua enemmän...:D

Lähetetty Windows Phonesta

perjantai 3. toukokuuta 2013

Kausi 2013 avattu...

Tämän kauden avaus on ollut hieman tappisempi omalta kohdalta kun kalusto ois valmiina yhtä pientä sivu seikkaa lukuunottamatta... Vene on vimosen päälle varustettu ja kärrykin katsastettu mutta veturi joutui pajalle ennen kuin kerkesin koe ponnistaa... Pieni vika osoittautui jakohihnan vaihto-ongelmaksi mutta osien saanti tuntuu jo koomiselta kun ekalla kerralla tuli väärät ja nyt odotellaan belgiasta uusia! Vappu kun oli välissä niin osien saapuminen menee väkisinkin ensi viikon puolelle...

Nooh onneksi miulla on paljon hyviä kalakavereita joiden kyytiin pääsee onkimaan jos tahtoo.Vuokatti fishingin Antti onkin pyytänyt hyviä haukia jo pari kertaa tälle kautta niin mikäs se on hypätä valmiille apajalle mukaan. Lähdimmä siis Panicin Tatun kanssa hauki talkoisiin kotoisille vesille ja vauhtia piisas ajoittain kolmelle miehelle ihan kivasti kun veneessä asti kävi 24 haukea ja kolme kuhilusta sekä karanneet kalat päälle. Karanneita kalojahan ei pidä laskea mutta se yksi raskas jäi hieman kaivertamaan. Se ois ollut kiva edes nähdä!

Kalapaikkana toimi tuttu virtaava salmi mihin hauki pakkautuu odottelemaan kudulle pääsyään tai pitäiskö paremminkin sanoa tuttu "polku" mistä hauki menee kutulahteensa. Nyt on se isomman kalan hetki käsillä viel joitaman päivän ja sen jälkeen saamme vain tuttuja sinttejä ja mahdollisesti kuteneita mörököllejä...;)


Päivän suurin ylös saatu painoi yli seitsämän kilon siis ei paha aloitus tälle kautta?

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Pellolla koeponnistus...

Joo vene on viimein valmis. Heti alkuun pitää muutama puolustuksen sananen kertoa kun joku noheva keksi kerran sanonan että "Tervomainen ratkaisu" eli ruma mutta toimiva siis juuri tälläinen kun kuvia viitsit tutkia. Veneenhän pitää olla kalastajan näköinen eikä kaupallisen kiiltävä tai no tyylinsä kullakin...;)
Pulpetin edessä oleva "komposti" sai korotuksensa. Litra tilavuus kasvoi niin että nyt sinne soppii kolmen miehen eväät ja sadevaatteet sekä pohjalle takilan varakuulat ym.Uistelutarviketta. Kansi on mitoitettu työpöydäksi ja samalla nojaavaksi jakkaraksi niin miehistö ei pääse istumaan kesken päivän...;)

Kipparin työpiste sai uuden luotaimen ja korotetun penkin. Tuossa penkissä on nyt taakse aukeava ovi jonne menee se 11 rasiaa uistimia...

Moottorina jatkaa tuttu ja turvallinen Hondalainen jo kuudetta kautta...

Kalaan kun ei vielä päässyt niin piti harjoitella pellolla. Ennen muinoin harjoittelin ison kalan kepitystä ajokoiralla. Kuinka se tapahtui niin taidan jättää kertomatta...HI!



perjantai 12. huhtikuuta 2013

Balalaika soi part2

Joskus joku on ihmetellyt miten mie kehtaan vuodesta toiseen vanahaa venettä fiksata ja säätää kun helpompi oisi ostaa uusi? Hmm... Samaa miekin oon monesti miettinyt mutta loppujen lopuksi oon aina tullut siihen tulokseen että tämä on vaan kauden jatkumo eikä mikkään "telakka kausi" eli enhän mie voi venettäni myydä kesken kauden? Ja joskus kun hommaan uuden veneen niin vanaha jää itselle muistoksi kun siinä on niin paljon tunnetta ettei sitä voi yksinkertaisesti myydä! Joku aika sitten veneeni olikin myynnissä ja se olisi ollut ehdottomasti elämäni pahin virhe ja oisin katunut sitä varmasti lopun ikääni mutta onneksi järki voitti...

Tähän väliin talvea aattelin julkaista otteen omasta "työtilauksesta" minkä mukaan mie yleensä toimin vapaa päiväni. Kaikkihan ei luonnollisesti ikkään toteudu mutta parhaani teen.

*Säippämiehelle uistinrasia teline keulalle... Ok!
*Sumpunkansi... Työn alla!
*Uuden kaiun asennus... Työn alla!
*Traileri katsastuskuntoon...Ok!
*Uuden perspanon esittely... Ok! (lopussa kuva)
*Perspanon mahdollinen teippaus?... Mietinnässä!
*Perämoottorin huolto... Ok!
*Siimatalkoot... Työn alla!
*Säippiin uusia keloja okumalta... Ok!
*Maalauskaappiin kompura ja valmiustaso... Työn alla!

Ja loppumattoman listan lopuilta vielä yksi: Kunnianhimoinen tavoite rikkoa järvikymppihaaki säipillä... TYÖN ALLA! (Nyt saa nauraa niin että kitarisat näkkyy!!!)

Joitama viikko sitten päättyi miun nelivedoton kausi kun tämmöisen sportti pajeron löysin Lapinlahdelta. Kyseessä onkin jo kolmas pajero 8 vuoden aikana miulla ja toivottavasti yhtä huolettomia kilometrejä kuin edellisillä mutta aika näyttää sen...

 Säippiin uusia Okumoita...

 Säippämiehelle uistinrasia teline on luonnollisesti helposti irroitettavissa ja siirrettävissä minne vain venettä. Tavoite oli tehdä telineistä mahdollisimman sirot ja kepeät kuitenkin niin että se ei rämise...


lauantai 30. maaliskuuta 2013

Pajassa balalaika soi...

...Ja rauta taipuu taas kerran mitä ihmeempiin muotoihin ja kulmiin. Uusiksi on mennyt etuboxi, pulpetin edessä oleva penkki sekä kipparinpenkki. Tämä vuotinen projekti karkasi oikeastaan käsistä aivan tyystin kun yhtäkkiä sain sen kadoksissa olleen inspiraation takasin. Alunperin oli tarkoitus tehdä pientä säätöä mutta kipparinpenkin "pienentyessä" tarvitsin luonnollisesti lisää tilaa veneeseen jostain joten oli ihan luontevaa tehdä tarvittavat säilytystilat toisaalle. Tästähän se sitten alkoikin. Ensin tein veneen etuboxiin 100 millin korotuksen jolla sain litratilavuutta lisää ja samalla korotuksella ehkäisen sumpusta roiskuvan veden pääsyn säilytystilaan. (katso kuva niin ehkä ymmärrät mitä tarkoitan)

Korotus osalle tuli pitävä turkkipintainen alumiini helpottamaan veneeseen astumista ja kannelta heittelyä...

Pulpetin edessä oleva penkkihän on aina toiminut ns.Kompostina eli eväitä varten. Se on aina ollut liian pieni mataluutensa tähden siihenkin toimenkuvaan mutta nytpä siihen tuli reilu korotus. Pienoisen mietinnän ja pohdinnan jälkeen siitä muotoitui keulasäippämiehille työpöytä ja istuintaso mahtavineen säilytystiloinneen. Mikä kaikkein parasta patentissa on se että se on kuitenkin sen korkuinen että siinä voi istua silleen puoli-istuvasti heti valmiina kalan iskuun...HI!

 Entinen korotus erottuu likaisena rajana. Tässä kuvassa on jo rälläköity lasikuitukaulus pois ja kitattu uuteen avarampaan mittaan...

Tälläinen siitä sitten tuli. Tason korkeus on n.650mm eli puoli-istuvan korkuinen ja samalla toimii myös työpöytänä. Sisätilavuus kasvoi melkein kolminkertaiseksi entiseen nähden...

Kipparinpenkki koki todellisen muutoksen joka suuntaan. Entinen "pottulaatikko" oli iso ja luonnollisesti aina täynnä rompetta mutta nyt se on käytännössä katsoen uistinrasian kokoinen mutta korkeus n.650mm eli puoli-istuvan korkuinen sekin. Tämä minibaarikaappi pahanen aukiaa takaa katsottuna vasemmalle laidalle ja sittempä sieltä paljastuukin 11 rasian tilat hyllyineen. Tämän kokoinen penkki on kuiteskin mielestäni huomattavasti hyödyllisempi uistelijalle kuin kuppipenkki. Persien alla molempien turkkipinta on kuiteskin sama mut miun mallissa "penkinjalka" on hyödynnetty oleellisella asialla eli uistimilla?

Penkin runko tehtiin rosterista jotta kestää...

Pellitys ympäriinsä ja valmis. Parhaimmillaan uistimen koosta riippuen persien alle soppii reilut 300 uistinta eli istun siis kirstun päällä..:D

PS.Hitsari poijille erityiskiitos suuresta avusta ja ymmärryksestä piilevälle hulluudelle...;) Ensi kesänä käymme porukassa tekemässä kunnon haukireissun!!!