sunnuntai 1. elokuuta 2010

Taivas ja Helvetti

Olipas tapahtuma rikas päivä...
Tänään pistimme TrollingTeamPanicin Tatun ja Kirsin kanssa hynttyyt yhteen ja lähdimme Kuhmon Lentualle etsimään kalaa tulevaa kisaa varten. Järvi on miulle jo niin tuttu etten oisi uskonut kokevani sellaisia tunne ryöppyjä kuin tuli. Vaikeiden aamu tuntejen jälkeen saatiin veneeseen se ensimmäinen kontakti isompaan kalaan. Hauki painoi karvan yli viisi kiloa ja tuli juuri hiomallamme taktiikalla. Joskus on niitä päiviä ettei pääse ns.kartalle vaan joka kala ottaa eri systeemiin joten yritä siinä sitten etsiä niitä isoja haukia yhdellä uistimella kun loput yhdeksän huitelee missä sattuu ja mitä niissä yleensäkkin on. Mielestäni isoa haukea saadaan silloin kun tietää olevansa liikkeellä oikealla taktiikkalla uskoen itsekkin 100% siihen. Tänään saimme saimme kontaktit juuri niin kuin piti eli päätimme vaan etsiä sitä aktiivista kalaa pitkillä linjoilla. Karkeita haukia tuli tasaiseen muttei kuiteskaan vitoseen asti yltäneet...

Kello 15.48 miun puolen ulommainen laukaisin rämähti irti ja kelasin äkkiä löysät pois. Vavassa tuntui vaan hirveän paine siis vähän niin kuin joku raskas olisi jäännyt roikkumaan matkaan. Mie kiristelin vähän jarrua ja kokeillin kelata sisään mutta paine vaan kasvoi ihan pienin nykäyksin... Napsuttelin siimaa kuin kitaran kieltä sanoen Tatulle että mikä per... Täällä on? Tatu arveli että oisiko iso kuha?
Heti tämän jälkeen annoin kepin Tatulle että kokeille siekin nyt kuin raskas mutta nykii kuiteskin. Melkeimpä siinä samassa "se jokin" lähti nousemaan ylös päin ja tuli pintaan niin että empä ole koskaan nähnyt veden kuohahtavan niin paljoa. Tätä ei voi edes kirjoittaa sanoiksi millainen huuto ja tunne kuohu kävi veneessä kun "se jokin" hyppäsi pyrstöä lukuun ottamatta kokonaan ilmaan selkä meihin päin. AIVAN HIRVEÄ HAUKI kuului jokaisen meidän suusta mutta samalla kun kala sukelsi veden alle huomattiin että siima löysty...

Seuraavat lauseet onkin julkaisu kelvotonta materiaalia!!!

Meni valehtelematta tunti jos ei toinenkin pienempiä kaloja päästellessä vapaaksi ennen kuin rupesimme puhumaan uudestaan kalasta. Tippa linssissä arvuuttelimme kalan mahdollista painoa kun emme koskaan kerinnyt nähdä kuin iso maha sillä on. Selän paksuus ja pää oli ennen näkemättömän suuri kalan pituudesta puhumattakaan. Sen verran ollaan saatu kuiteskin +10 kilon kaloja että uskoltaisimme väittää tämän kalan painaneen viidentoista kilon kahta puolen. Se siitä helvetin tunteesta...

Nyt taivaallisen tunteen vuoro. Iltasella pitkän uistelupäivän päätteeksi lähti taas miun puolen viuhkasta se ulommainen ja olipa kyseessä vielä täsmälleen sama vaappu josta karkuutettiin se ISO. Tämäkin tärppi oli ihmeellinen, Alkuun se painoi muttei nykinyt kuten edellinen niimpä pikaisen analyysin perusteella arveltiin kalan olevan nyt se iso kuha. Varovasti kepitettiin kalaa lähemmäs venettä ja samalla kala painui aina vaan syvemmäs. Tästähän se piina sitten alkoikin kun mielessä painoi edelleenkin se mörön karkuutus. Maltillisella kepityksellä saimme kalan moottori taakse ja siitä sukelsi veneen alle. Tässä vaiheessa olimme jo 100% varmoja kalan olevan iso kuha joka pitää tulla sitten ykkösellä ylös tai sekin karkaa. HIPHEI se taivaallinen tunne ja riemun kiljaisut tuli ihan itsestään kun kuhan haavitsemme veneeseen.

Enkka kuha...

Pikainen punnitus antoi tuloksen 4,826kg joka on allekirjoittaneen uusi kuha enkka! Otimme muutaman poseerauskuvan muistoksi ennen kuin pistimme kalan sumppuun elpymään ennen vapautusta...

Varmaan nyt hoksaatkin ihmeellisen "Taivas ja Helvetti" otsikon? Päivän aikana voi siis kokea mitä ihmeempiä tunne tiloja/kokemuksia. Täydellisen päivän unelma oli niin lähellä mutta Ahti ottaa ja antaa muistakaa se...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti