Haukimiesten teno...

Sarjassamme reissuja joita muistellaan joskus vanahana parrakkaana ukkona mökin kuistilla kiikkuen...

 Haukimiesten teno...

Hurjan lehtijutun kiihottamana sain poikkeusluvan uisteluveneelle hauen hoitopyyntiin "top secret" kirjolohi mestaan. Ehtona oli että kaikki hauet pitäisi ottaa matkaan jotta kirjolohia jäisi urheilukalastajillekkin eikä kaikki hupenisi isojen haukien suihin.
Alkupa ei näyttänyt kovinkaan lupaavalta kun ensimmäisellä lomapäivänä maanantaina veturistani levisi laturi ja sitä kautta vene jäi väkisinkin pihaan parkkiin kun yllättäin laturi meni tilaukseen. Nooh onneksi veneeni ei todellakaan oo kaveripiirini ainut vaan "kympillä" (Mika Meriläinen) on busteri aina täydessä valmiudessa jos ei mies keiku vesillä. Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä juuri kympin kanssa koettamaan paikkaa miun kalustolla mutta nouseehan se haaki busteriinkin. Tiistai aamun koettaessa kukon pierasun aikaan molemmilla oli takana todella huonosti nukuttu yö kun uusi paikka kihelmöi mielessä ja allekirjoittanut työsti vielä yön ajolinja merkkejä...HI!

Kapeahkosta joesta kun ei ollut olemassa mitään syvyyskäyrä tietoa jouduimme ajelemaan ensimmäiset kolme tuntia gps:lle ajolinja merkkejä kolmen metrin syvyys käyrästä ja mahdollisuuksien mukaan myös kuuden metrin käyrille. Kartoittamisen aikaankin uistelimme "pintakamppeilla" niin että isohkot 30 senttiset vaaput ui käytännössä katsoen aivan pintakalvon alla ja HUPPAHEI varmaan jotkut arvaileekin millaisia rämmäyksiä käy kun "mitallinen" haaki iskee veneen lähimpään vapaan...HI!

Paikka osoittautui aika hurjaksi jo melkein vehkeitä laskiessa kun haavissa puisteli tiukan väännön jälkeen 4,5 kilon haaki ja samaan aikaan aivan veneen viereiseen vapaan pamahti 6,5 kilon haaki kiinni. Nämä lohi ravinnolle oppineet körmyt oli selkeästi myös oppineet hyppimisenkin ja mitä ihmeempiä syöksähtelyjä...

Alussa käänsimme kannotkin nurin...HI!

Ajolinja kartoittamisen jälkeen pääsimme vihdoin tai oikeastaan viimein uskoltauduimme laittamaan niitä ihan oikeita ison kalan kamppeita pyyntiin ettei tarvitse hirveesti jännätä kalustotappiota ylläri matalikoille tai kiville. Kalaahan rupesi tulemaan aivan suunnitelman mukaisesti mutta muutama oletettu paikka jäi väkisinkin kovien virtauksien tähden huonolle vedolle. Onneksi hyvää mestaa oli kuitenkin niin paljon ettei hirveesti edes harmittanut päinvastoin jäipähän mahdollisesti "seuraavalle kerralle" muutama paikka odottelemaan paria kikkaa kuten vanahaa kunnon snubberi takilointia...HI!

Taisipa olla muuten ensimmäisen ajolinjan haaki oikeilla kamppeilla mestoilla...

Paksuselkäisiä kirjolohi imureita oli yllin kyllin tarjolla... 

Ensimmäiseksi reissuksi homma meni jossain määrin hieman harjoitteluksi kun onnistuimme karkuuttamaan hirveän määrän haukea ja joukossa oli joitamia oikeesti kiroilemisen arvoisia haukia!!! Seuraavan kerran kun lähdetään/päästään mestoille varustaudun takiloiden lisäksi myös korvatulpilla ja kemiallisella wc:llä kun tärpit on vähintääkin niin rajuja...HI!

Mahtavan reissun päätteeksi paukahti vielä kuhaenkka kerralla poijille uusiksi. 
Paljon kuhan painon perään kysyjille kerrottakoon että tällä kuhalla oisi voittanut kirkkaasti jokaisen kuhakunkun Oulujärvellä mutta painoa kuitenkin alle kuusi kiloa...

Pakko vielä kirjoittaa loppuun kympin kommentti seuraavalta päivältä. Itä puolelta Sotkamon vesistöä tuli keskiviikko aamupäivällä kuvaviesti "mitallisesta" hauesta. Soittaessani kuvasta mies tuumaile että vaikka onkin ollut aika hiljaista aamupäivä kalojen suhteen niin busterissa tuoksahtaa silti hauki eilisen jäliltä ja varmasti syystäkin...HI!

Talvivaaran piikkiin...

Viikon etelän työreissun jälkeen onkin taas parin viikon jatkoloman aika ja missäs moinen aika vietetään niin järvellä...

Lämmintä kesää ihmetellessä kaivoin kalapäivä arkistostani yhtäläisyyksiä aiempiin vuosiin ja löysinkin moisen vuodelta 2006 ja tarkemmin tutkiessa ottipaikkoja ja taktiikoita päätinkin käydä moista kokeillemassa kotoisalla Nuasjärvellä. Tähän yhteyteen kirjoitankin pienoisen provojutun paikallislehtien kommenttipalstoihin liittyen. Hyvät ihmiset "talvivaaran vaikutus alueella" menkään ihmeessä kalaan elkääkä uskoko että järvi oisi kuollut talvivaaran myrkyistä joidenkin kiihkoilijoiden mielestä!!!

Ensinnäkin vuodet ei ole veljiä keskenään kalapaikkojen suhteen. Kalatkin vaihtaa paikkojaan vuosittain kuten tänä vuonna tunnustaa siltä että kalat löytyy saman tyyppisiltä mestoilta kuten 2006. Missä ne nyt on sitä en kerro syystä että joudutte itse kokeillemaan jotain uutta eikä tuttua ja turvallista paikkaa jonka pettäessä onkin helppo syyttää jotain muuta kuin omaa taitoa? Tänä vuonna oon tehnyt Nuasjärvelle useita reissuja sisältäen ehkä parhaimman haukireissun ikkään (15 vuoden aikana) ja mitä kuhia oon pyytänyt niin kesken päivän on edelleenkin pitänyt lähtä pojes kun sumppu pullistee mitä maukkaimpia ruokakaloja! Jotenkin tuntuu koomisilta kun ihmiset kirjoittelee lehtien kommenttipalstoille että järvi on kuollut???

Tarkoitukseni ei ole puolustella talvivaaraa vaan esittää myös asialle toinenkin puoli kun joka ikinen aiempi juttu on negatiivinen. Oikeesti kalaa on ja paljon kuten muutkin uistelu kollegat kertoilee...

Yksi kolmesta "mitallisesta" hauesta...

Kaimalla hymy herkässä ja illalla kädet herkällä kuhakassin fileroinnin jälkeen...;)

PS. Loman aikana oisi tarkoitus käydä koettamassa kuollutta Jormasjärveä mikä "huhujen" mukaan oli ennen hyvä ja kalaisa järvi. Jostain kumman syystä uskollan tällekkin reissulle luvata kalatakuun...;)

PSS. Kiitos ja anteeksi taas kerran...

Kesän kuulumisia...

Pikainen päivitys tähän palaan..

Jostain syystä tämä kesä on mennyt niin nopeasti ettei perässä meinaa pysyä. Kolmisen kuukautta sain kulkea kottoo pittäin töissä mutta eipä sitä silti kerinnyt kalaan kuin viikonloppuisin jos silloinkaan kun muut hommat painoi päälle. Tämän kesän aattelin nyt kuitenkin taaplata näin mutta pistimpä jo pomolle ehdolle ensi kesän "virkavapaan"...HI!

Niin ja asiaan.. Keväinen säippävisio isosta hauesta pisti vielä kerran kokeillemaan teemaa eräällä joella. Joka keväinen paikallisten kehuskelu isoista hauista ajatti kokeillemaan tuota maagista paikkaa yhtenä päivänä. Onhan se jotenkin koomista kun proffessoorilla oli taaskin saatu kahden toista kala ja mie en ollut ikkään edes käynnyt moisella apajilla vaikka naapurin ukko kehui jo vuosia vuosia sitten isoista hauista keväällä. Nooh eikun mestoille kenenpä muunkaan kun "kympin" kanssa. (Mertsille piti keksiä jo uusi nimi kun rikkoi taas kympin)

Melko nopeaan ilmeni että näillä mestoilla on taatusti kutuaikaan haukea ja paljon mutta epäilen kuitenkin vahvasti että tuskimpa isot jää asuttamaan joki pätkää... Haukea on mutta pientä niimpä suuntaan ensi vuonna uudestaan heti kesäkuun alussa...

Ylävesillä joki kapeni niin ettei toisen puolen säippiä pystynyt pitämään ja lopussa homma meni vielä ahtaammaksi. Maisemallisesti reissu oli taatusti kauden hienoimpia kokemuksia...

Juhannuksena olikin perinteinen Fishkatti soutu-uistelu kisa. Tuo päivä menikin sit aamusta alkaen talkoissa kuten iltakin. Soutamassa kuitenkin olin viime vuotisella porukalla ja arvatenkin tavoitteena oli se metrinen kirjolohi imuri mutta se jäi saamatta kuten itse asiassa kaikki muutkin kalat...

Tässä vaiheessa vielä hymyillyttää mutta hetki tuosta kramppas selkä ja sen kanssa painin vieläkin itseasiassa paininut jo vuoden verran...:(

Kaikki tai ei mittään taktiikka ei toiminut kolmannellakaan kerralla Fishkatissa mutta itsepäisenä tulossa neljäskin kerta...HI!

Siviiliuisteluakin kerkesin joitaman reissun tekemään mutta sieltäpä ei ihmeempiä kertomisia oo jos lasketaan miun tavoiteriman mukaan. Joitamia "mitallisia haukia" kuitenkin ja kuhia muutamia kappaleita niistä ei sen enempää tähän...

Koko kesän piinannut Janne sai lopussaan puhuttua miut ympäri uistelukisoihin. Jossain vaiheessa "vannoin" etten kierrä kisoja kun korkeintaan miehistössä ja niinhän siinä sitten kävi kun Janne lupautui kippariksi. Helpon kuuloinen Oulujärven petoveto kiinnosti siinä määrin et pakkohan se oli käydä koittamassa. Helpolla tarkoitan muuten sitä että ettei tarvitse laskelmoida millä taktiikalla pärjää vaan kisa kalana kaikki on saman arvoisia eli sain kerrankin vetää haakea täydellä sydämellä...:D

Parin treeni reissun jälkeen löimme taktiikamme lukkoon ja hälyytimme Silvanin Markon matkaan kun homma näytti aika työlään oloiselta kahdelle miehelle ja Markohan lähti totta kai mukaan kun onhan sekin kisoista puhunut jo tovin aikaa...

Petoveto treeniä Janne "niskalaukaus" Hyvösen kanssa...

Onneksi ei tuo pilvi tullunna päälle...

Siellä se Sinttivinttureiden vene on uuden kipparin kanssa. Kipparin myötä saimme tiimille oivan uuden nimen "eläkeläiset" Sotkamosta...

Niin kuin jo sanoi että homma tunnusti työlään oloiselta kahdelle miehelle. Nyt mie sain vain kuvata ja poijat tehdä työt...HI!

Tuosta kisasta vielä sen verran että kolmen tunnin vedon jälkeen meillä oli vasta kaksi haukea treeni paikkojensa pettäessä toisensa jälkeen johtuen varmaan petovedon kaksi päiväsen kisan. Jälkikäteen kuulin edellisenä päivänä porukan olevan siellä tuolla jne. Mutta mikä iroonisinta saimme kisakassimme samalta paikalta mistä edellisenä päivänä oli tullut voittaja ja moni muukin. Taktiikkamme rupesi puremaan paltaselän oikukkaisiin haukiin piirimestaruuden verran...HI!

Kiitokset kipparille ja Silvanille viidennestä piirimestaruudesta luulin että neljäs mutta se olikin viides Hondacupin sivujen mukaan. Heh taidetaan sittenkin olla ihan oikeita eläkeläisiä kun ei edes tuota muistettu...:D

Tulokset

Kalalla Kainuussa...

Entinen kilpauistelija voi jo pikkusen raottaa "salaisia" kalapaikkojaan koko kansan huviksi? Näin mie ensimmäisenä ajattelin kun männä talvena minua lähestyi Yli-Lonttisen Simo Kainuun edusta. Simolla oli tällä kertaa projektina laatia uudet nettisivut kainuun kalavesille. Vanha kalalla kainuussa sivusto oli jo aikansa elänyt ja vaati ehdottomasti arvoisensa päivityksen kalaisille kainuun vesille.

Simon päässä pyöri tuolloin ideoita monenmoisia kuten kalapäiväkirja jonne saisi kirjoitella kalastusaiheisia raportteja Kainuun kalavesiltä. Miulle Simo oli kaavaillut/toivonut jonkinmoista opaskarttaa vinkkeineen ym. Ja innoissaanhan mie rupesin heti moista tekemään vaikka vapaa-ajan ongelmat vaivasi siinä määrin että homma meni heti yötyöksi. Tämmöisen asian puolesta kannattaa ehdottomasti vaivaantua kun meillä on niin mahtavat kalavedet että menkää hyvät ihmiset heti kokeilemaan niin takaan että "onki nykäsee" ja kauneinta ois vielä jos saatte jälkikasvunne innostumaan kalastuksesta!!!

www.kalallakainuussa.fi

Niin meinasi unehtua kiittää että sain olla mukana "sinttivintturina" tässä projektissa ja anteeksi niille joita tämä häiritsi kun joidenkin muidenkin salaiset kalapaikat paljastui...HI!

Vasta viimeinen askelmerkki sattui...

...Kohdilleen. Ihmeellinen on ollut tämä kevät allekirjoittaneelle ja varmasti monelle muullekkin ja on varmasti kalatkin ollut ihan ihmeissään aikaisesta hellejaksosta? Viime talvena laadin sellaisen toiminta suunnitelman isolle hauelle omasta excel pohjaisesta kalapäiväkirjasta. Tarkoitus oli saada se iso mamma (kaksi numeroinen) säipällä ennen kutua tai heti sen jälkeen matalasta mutta mitä sitä. Kevät helteiden alkaessa homma karkasi Esim. Oulujärvellä käsistä tyystin kun paras h-hetki kestää yleensä puoli toista viikkoa mutta nyt se meni ohi työviikon aikana. Arvatkaa vaan mitä mietin/pelkäsin pimeässä tunnelissa koko viikon kun edellisenä sunnuntaina alkoi pasahdella hyviä haukia ja seuraavaksi viikoksi lupasi vielä helteet... Nooh pimeän ja kostean tunneli työviikon jälkeen suuntasin hirveellä kiireellä Oulujärvelle toteamaan painajaisen toteutuneen... Kalat oli kadonneet kutumestoilta ja pukkasippa tuo vielä kuumeen samalle päivälle joten muut kohteet pidennetyltä viikonlopulta jäi kokeillematta...PRKL!

Nooh... Kunnian himoinen tavoite säipillä kymppi voidaankin nyt unhoittaa mut pari kiloa vajaa oli kuiteskin sen arvoinen että ensi vuonna uudestaan jos ei syksyllä iso hauki taas rantaudu?

Tänä viikonloppuna alkoikin sitten "lankku season" samaisen toiminta suunnitelman mukaisesti. Torstaina hyökkäsin Ontojärvelle kokeillemaan askelmerkkejä ja tunnissa huomasin olevani pahasti myöhässä sekä kivan vaikeus asteen uistelulle antoi hellekelit.

Perjantaina suuntasin Lentualle vähän niinkuin samalla testaamaan millaiset kassit olisi tulossa tulevassa Hondacupin kisassa? Viisi tuntisen harjoittelun jälkeen homma loksahti siihen malliin kohdilleen että voitto vaatisi kahdeksan kilon tuntivauhtia kisassa. Jännityksellä jäänkin seuraamaan mitä tänään kisassa tapahtuu...HI!

Ja palataampa hetkeksi eiliselle eli lauantai meni kotoisalla Nuasjärvellä. Askelmerkit yhdistettynä edellisen päivän taktiikkaan Jannen säväyksin Nuasjärvi antoi sellaisen mahti esityksen etten moista oo kokenut kymmeneen vuoteen. Pelkkää "massakalaa" tuli kymmeniä kiloja ja isot hauet kun laski päälle niin parempi kun en edes kerro lopputulosta mutta kerrottakoon että saattaa ne kitarisat olla Jannellakin kipiät nauramisesta...:D

Suotta Janne "niskalaukaus" Hyvönen työntää tätä kalaa kameraan päin...;)

Jahas vielä ois tästä neljän päivän vapaasta päivä jäljellä joten se on moro...HI!

Revanssi viime viikonlopulta...

Huh huh... Tämä päivä piti jo elpyä kotosalla varjossa parin tiukan uistelu päivän jälkeen. Aurinko helotti pilvettömältä taivaalta koko tuon ajan ja arvatenkin avoveneessä on varjopaikat vähissä niin eipä ruskettumiselta tai no palamiselta voi välttyä sitten mitenkään. Onneksi ensi viikolla pääsen viileeseen tunneliin tasaamaan ruumiinlämpöä...

Perjantai päivä meni kotivesillä säipillä pyöriessä. Jotenkin tuntui jo koomiselta kun haukea ei meinannut saada sitten mitenkään. Joitama pieni tarttui väkisin koukkuun kun aikasan pahki ajeli. Mertsin kanssa ehdittiin moneen kertaan naureskella että ei kait tämä totta oo kun rannat täynnä haukea mutta mittään ei saa mutta toisaalta kun ajatellemme asiaa biologiselta kannalta niin eikös "kiimavietti" oo hallitsevin voima elollisessa? Ainakin miulla on...HI!

Kirkonrannasta syntisiä haaki säippäämässä...:D

Perjantai-ilta menikin sitten kirjolohen soudussa kun Hyvös "niskalaukaus" Janne houkutteli mukaan Vuokatin Särkiseen. Vuosien kokemuksella Janne vakuutteli että nyt on merkit kohdillaan jos mielii kirjoja saada. Eipä minua kauan tarvinnut ylipuhua mukaan heikon haukipäivän jälkeen. Jossain määrin tämä reissu kolahti vannoutuneelle haukimiehelle aika syvälle ihan sen erilaisuutensa tähden. Ensinnäkin kalusto on aivan jotain muuta millä mie oon oppinut pyytämään. (alla olevassa kuvassa mittasuhde) Kalastus tekniikkalla voi kikkailla mielinmäärin ja mikä parasta niin kirjolohikin osaa olla haastava. Meidän lisäksi vesillä souteli neljä muuta laihoin tuloksin mutta me saatiin neljä kirreä ja kolme vielä karkuutettiin. Turhaan ei Janne "taivaan merkeistä" höpissyt?

Hmm... Miksiköhän miulla oli pienoinen asennevamma?

Lauantai olikin sitten se revanssi reissu viime viikolta Mertsin kanssa. Lahden suulle saapuessa hymy levisi jo korviin asti että nyt paukkuu mutta mitä sitä. Yhtä hiljainen oli ensimmäinen tunti kuin viimeksi ja toinenkin oli mutta kolmannella tunnilla tuli jo tärppi! Hetki tuosta veneen edessä pyörähti aika perkeleen iso hauki mutta ei se mihkään ottanut vaikka mitä tehtiin puolen tunnin ajan..

Neljäs tunti olikin sitten oikeeta ilotulitusta kun pari tärppiä kruunautui kunnon vesiloiskeeseen. 6,4 metriseen keulavapaan tärähti kunnon hauki kiinni. Vesi pärski ja räikkä narisi kun Mertsi väänti kalan kanssa. Tiukan ja nopeahkon väsytyksen jälkeen saimme kalan kyytiin ja riemu oli mitä mainioin. Säippäennätys heti uusiksi päivän ensimmäisellä kalalla. Hymy korvissa jatkoimme uistelua kun "suuri kivi" tippui kalan myötä harteilta. Päivän aikana aikana saimme paljon hyviä kontakteja aikaan ja kävipä veneessä vielä toinenkin metrinen mutta tuleva Ruotsi-Suomi lätkäpeli lopetutti päivän tavanomaista aiemmin. Jälkikäteen vois tietysti taas jossitella mitä sinä aikana ois tullut kun Suomi otti Ruotsilta turpaan???

Fantasia kaksi numeroisesta jäi vielä pari kiloa vajaaksi mutta tämän kalan saaminen antoi lisää uskoa lähes mahdottomalle tavoitteelle...

Huomenna onkin "iltavuoro" töissä joten kävimpä äsken kaahlailemassa rannalta käsin muuan haukilahden että vieläkö hauki lymyilee matalassa huomista täsmäiskua ajatellen...HI!

Ehkä viikkoa liian aikaisin...

Viime viikonloppu meni lievästi ilmaistuna penkin alle. Perjantaina 10.5. oli se ilta kun pääsin viimein omalla kalustolla avaamaan kauden. Uuden veturin remontin johdosta alku onkin ollut tappinen mutta jospa se palkitsee jossain vaiheessa isolla hauella... Tuonna avajais perjantaina suuntasimme Korhos Tatun kanssa kotoisille vesille miulle "käymättömään" hauen kutulahteen. Tuosta lahdesta oonkin kuullut monenmoisia tarinoita aina keväisin ja parhaat tarinat kertovat haukien olevan Ruotsin laivan kokoisia...:D

Säipät heilui mutta hiljaista oli... Parin tunnin vedon jälkeen luovutimme ja lähdimme syvemmän veden ääreen kokeillemaan kudulle tulevia kaloja ja hyvä niin säästyimme munat pannuun vedolta...HI!

Lauantai meni Vuokatin suunnassa säipäten Röntyn ja Lukan kanssa. Matalasta munat pannuun mutta syvemmästä mätimaha haakia tosin pieniä. Saaliiksi myös verkko...

Parhaille kutumestoille pääsy oli tuskien takana kun tuuli oli painanut jäät juuri sinne minne piti päästä. Edellisenä päivänä verkkoon oli mennyt huhujen mukaan 10+ hauki mätilastissaan...

Meidän kylässä on muuten baari nimeltään hilebaari. Muistaakseni ei siellä näin paljoa hilettä oo ollut tai sitten olin liian...;)

 Jäätä silmien kantamattomiin eli yli 20 kilometria horisonttiin...

Äitienpäivän kunniaksi uistelin päivän Oulujärven käkilahdessa. Jos oli aiemmat päivät tappisia niin tämä se vasta olikin. Ensimmäiseen satamaan saapuessa Öinen uni toteutui painajaisen mukaisesti eli järvi jäässä rantoja myöten. Heh ehkä olimma Mertsin kanssa liian ajoissa kalassa mutta aikamme kylän raitteja ajellen varmistuimme että pääsemme Vuolijoesta käkilahteen jäiden reunoja nuoleskellen kuitenkin niin että vettä löytyy veneekin alta. Nooh työvoiton jälkeen pääsimme säippäämään ehkä parhaimpaan haukipaikkaan mitä tiedän mutta mutta parin tunnin jälkeen alkoi hieman tuntua oudolta kun ei mittään kalakontaktia. Vasta kolmannella tunnilla tuli rehellinen tärppi ja sekin karkasi... Matalassa oli kuoleman hiljaista siispä suuntasimme ulos lahdesta ja heti suulla rämähti... Verkko perkele! Tuo verkko (merkkaamaton) todisti taitomme hauen pyynnin suhteen kun siinä oli vain yksi hauen kimpura vaikka se oli poikittain lahden suussa. Hauki oli siis tulossa tai sitten ne oli lahdessa ja ei vaan osattu...HI!

Munat pannuun paratiisissa lupaillee hyvää kesää???

Valmiina vesille...

Heh tämä juttu on vähän niinkuin testi lähetys tulevaa kautta ajatellen... Mailma on muuttunut niin paljon helpommaksi teknologia puolella että minäkin osaan lähettää kännykällä blogi päivityksiä...HI!

Ja jos tämä viesti onnistui vähintääkin kohtuudella niin voipa "live dataa" tulla kauden mittaan suunniteltua enemmän...:D

Lähetetty Windows Phonesta

Kausi 2013 avattu...

Tämän kauden avaus on ollut hieman tappisempi omalta kohdalta kun kalusto ois valmiina yhtä pientä sivu seikkaa lukuunottamatta... Vene on vimosen päälle varustettu ja kärrykin katsastettu mutta veturi joutui pajalle ennen kuin kerkesin koe ponnistaa... Pieni vika osoittautui jakohihnan vaihto-ongelmaksi mutta osien saanti tuntuu jo koomiselta kun ekalla kerralla tuli väärät ja nyt odotellaan belgiasta uusia! Vappu kun oli välissä niin osien saapuminen menee väkisinkin ensi viikon puolelle...

Nooh onneksi miulla on paljon hyviä kalakavereita joiden kyytiin pääsee onkimaan jos tahtoo.Vuokatti fishingin Antti onkin pyytänyt hyviä haukia jo pari kertaa tälle kautta niin mikäs se on hypätä valmiille apajalle mukaan. Lähdimmä siis Panicin Tatun kanssa hauki talkoisiin kotoisille vesille ja vauhtia piisas ajoittain kolmelle miehelle ihan kivasti kun veneessä asti kävi 24 haukea ja kolme kuhilusta sekä karanneet kalat päälle. Karanneita kalojahan ei pidä laskea mutta se yksi raskas jäi hieman kaivertamaan. Se ois ollut kiva edes nähdä!

Kalapaikkana toimi tuttu virtaava salmi mihin hauki pakkautuu odottelemaan kudulle pääsyään tai pitäiskö paremminkin sanoa tuttu "polku" mistä hauki menee kutulahteensa. Nyt on se isomman kalan hetki käsillä viel joitaman päivän ja sen jälkeen saamme vain tuttuja sinttejä ja mahdollisesti kuteneita mörököllejä...;)

Päivän suurin ylös saatu painoi yli seitsämän kilon siis ei paha aloitus tälle kautta?

Pellolla koeponnistus...

Joo vene on viimein valmis. Heti alkuun pitää muutama puolustuksen sananen kertoa kun joku noheva keksi kerran sanonan että "Tervomainen ratkaisu" eli ruma mutta toimiva siis juuri tälläinen kun kuvia viitsit tutkia. Veneenhän pitää olla kalastajan näköinen eikä kaupallisen kiiltävä tai no tyylinsä kullakin...;)

Pulpetin edessä oleva "komposti" sai korotuksensa. Litra tilavuus kasvoi niin että nyt sinne soppii kolmen miehen eväät ja sadevaatteet sekä pohjalle takilan varakuulat ym.Uistelutarviketta. Kansi on mitoitettu työpöydäksi ja samalla nojaavaksi jakkaraksi niin miehistö ei pääse istumaan kesken päivän...;)

Kipparin työpiste sai uuden luotaimen ja korotetun penkin. Tuossa penkissä on nyt taakse aukeava ovi jonne menee se 11 rasiaa uistimia...

Moottorina jatkaa tuttu ja turvallinen Hondalainen jo kuudetta kautta...

Kalaan kun ei vielä päässyt niin piti harjoitella pellolla. Ennen muinoin harjoittelin ison kalan kepitystä ajokoiralla. Kuinka se tapahtui niin taidan jättää kertomatta...HI!

Balalaika soi part2

Joskus joku on ihmetellyt miten mie kehtaan vuodesta toiseen vanahaa venettä fiksata ja säätää kun helpompi oisi ostaa uusi? Hmm... Samaa miekin oon monesti miettinyt mutta loppujen lopuksi oon aina tullut siihen tulokseen että tämä on vaan kauden jatkumo eikä mikkään "telakka kausi" eli enhän mie voi venettäni myydä kesken kauden? Ja joskus kun hommaan uuden veneen niin vanaha jää itselle muistoksi kun siinä on niin paljon tunnetta ettei sitä voi yksinkertaisesti myydä! Joku aika sitten veneeni olikin myynnissä ja se olisi ollut ehdottomasti elämäni pahin virhe ja oisin katunut sitä varmasti lopun ikääni mutta onneksi järki voitti...

Tähän väliin talvea aattelin julkaista otteen omasta "työtilauksesta" minkä mukaan mie yleensä toimin vapaa päiväni. Kaikkihan ei luonnollisesti ikkään toteudu mutta parhaani teen.

*Säippämiehelle uistinrasia teline keulalle... Ok!
*Sumpunkansi... Työn alla!
*Uuden kaiun asennus... Työn alla!
*Traileri katsastuskuntoon...Ok!
*Uuden perspanon esittely... Ok! (lopussa kuva)
*Perspanon mahdollinen teippaus?... Mietinnässä!
*Perämoottorin huolto... Ok!
*Siimatalkoot... Työn alla!
*Säippiin uusia keloja okumalta... Ok!
*Maalauskaappiin kompura ja valmiustaso... Työn alla!

Ja loppumattoman listan lopuilta vielä yksi: Kunnianhimoinen tavoite rikkoa järvikymppihaaki säipillä... TYÖN ALLA! (Nyt saa nauraa niin että kitarisat näkkyy!!!)

Joitama viikko sitten päättyi miun nelivedoton kausi kun tämmöisen sportti pajeron löysin Lapinlahdelta. Kyseessä onkin jo kolmas pajero 8 vuoden aikana miulla ja toivottavasti yhtä huolettomia kilometrejä kuin edellisillä mutta aika näyttää sen...

 Säippiin uusia Okumoita...

 Säippämiehelle uistinrasia teline on luonnollisesti helposti irroitettavissa ja siirrettävissä minne vain venettä. Tavoite oli tehdä telineistä mahdollisimman sirot ja kepeät kuitenkin niin että se ei rämise...

Pajassa balalaika soi...

...Ja rauta taipuu taas kerran mitä ihmeempiin muotoihin ja kulmiin. Uusiksi on mennyt etuboxi, pulpetin edessä oleva penkki sekä kipparinpenkki. Tämä vuotinen projekti karkasi oikeastaan käsistä aivan tyystin kun yhtäkkiä sain sen kadoksissa olleen inspiraation takasin. Alunperin oli tarkoitus tehdä pientä säätöä mutta kipparinpenkin "pienentyessä" tarvitsin luonnollisesti lisää tilaa veneeseen jostain joten oli ihan luontevaa tehdä tarvittavat säilytystilat toisaalle. Tästähän se sitten alkoikin. Ensin tein veneen etuboxiin 100 millin korotuksen jolla sain litratilavuutta lisää ja samalla korotuksella ehkäisen sumpusta roiskuvan veden pääsyn säilytystilaan. (katso kuva niin ehkä ymmärrät mitä tarkoitan)

Korotus osalle tuli pitävä turkkipintainen alumiini helpottamaan veneeseen astumista ja kannelta heittelyä...

Pulpetin edessä oleva penkkihän on aina toiminut ns.Kompostina eli eväitä varten. Se on aina ollut liian pieni mataluutensa tähden siihenkin toimenkuvaan mutta nytpä siihen tuli reilu korotus. Pienoisen mietinnän ja pohdinnan jälkeen siitä muotoitui keulasäippämiehille työpöytä ja istuintaso mahtavineen säilytystiloinneen. Mikä kaikkein parasta patentissa on se että se on kuitenkin sen korkuinen että siinä voi istua silleen puoli-istuvasti heti valmiina kalan iskuun...HI!

 Entinen korotus erottuu likaisena rajana. Tässä kuvassa on jo rälläköity lasikuitukaulus pois ja kitattu uuteen avarampaan mittaan...

Tälläinen siitä sitten tuli. Tason korkeus on n.650mm eli puoli-istuvan korkuinen ja samalla toimii myös työpöytänä. Sisätilavuus kasvoi melkein kolminkertaiseksi entiseen nähden...

Kipparinpenkki koki todellisen muutoksen joka suuntaan. Entinen "pottulaatikko" oli iso ja luonnollisesti aina täynnä rompetta mutta nyt se on käytännössä katsoen uistinrasian kokoinen mutta korkeus n.650mm eli puoli-istuvan korkuinen sekin. Tämä minibaarikaappi pahanen aukiaa takaa katsottuna vasemmalle laidalle ja sittempä sieltä paljastuukin 11 rasian tilat hyllyineen. Tämän kokoinen penkki on kuiteskin mielestäni huomattavasti hyödyllisempi uistelijalle kuin kuppipenkki. Persien alla molempien turkkipinta on kuiteskin sama mut miun mallissa "penkinjalka" on hyödynnetty oleellisella asialla eli uistimilla?

Penkin runko tehtiin rosterista jotta kestää...

Pellitys ympäriinsä ja valmis. Parhaimmillaan uistimen koosta riippuen persien alle soppii reilut 300 uistinta eli istun siis kirstun päällä..:D

PS.Hitsari poijille erityiskiitos suuresta avusta ja ymmärryksestä piilevälle hulluudelle...;) Ensi kesänä käymme porukassa tekemässä kunnon haukireissun!!!

Tuleva kesä 2013...

Jooh kohta on jo maaliskuu ja sitten huhtikuu eli avovesi aikaan vain hetki jos näin kirjoitus teknillisesti asiaa lähestymme. Viime kesähän oli mikä oli ja sitä ei voi edes sanoiksi pukea mutta jospa tänä kesänä saisi uudelleen kiinni tästä hienosta harrastuksesta? Ainakin intoa on tullut talven mittaan entisajan mukaisesti ja se jos mikkään lupailee hyvää!

Kaikessa hiljaisuudessa oonkin touhunnut vaikka mitä ja investoinnut aeka paljon kalastukseen mutta päivityksiä en oo rohjennut kertoa kun pelko innon lopahtamisesta on ollut kuitenkin liian suuri..

Uistimia on tullut tilattua aika läjä ja lissää tulee kuhan valmistuu ja mikä parasta oon nostanut "omavaraisuus astetta" entisestään ja tehnyt itselle oman maalauskaapin vermeineen..HI!

Tämän päivityksen julkaisun jälkeen lähden suoraan "Kuhmon kaiman" luo Kuhmoon hakemaan uuden luotaimen ja hyvin todennäköisesti kaima höynäyttää jottain muutakin mukaan?

Itärajalta ajelenkin sitten Kajaaniin veneen rakentelu rautoja ostamaan. Niin empä oo muistanut sitäkään kertoa että vene on ollut pajassa purettuna jo tovin. Kaikki istumapenkit menee uusiin ja niihin oli tarkoitus toteuttaa enon avustuksella yhden tunnelipäivän visiot mutta siitä myöhemmin lisää...

Kesä 2012

Kait sitä pittää tännekkin jottain runnoilla eikä aina vain facebookkiin...

Tämä kesä meni kalastus rintamalla niin "pieleen" etten ois ikkään uskonut mutta kun tarpeeksi liikkuttavia asioita tapahtuu niin väkisin asiat muuttuu suuntaan tai toiseen halusit tai et!!!

Viime talvinen katkera isän menetys maksoi miulle mahtavan harrastuksen menettämisen! Kalastus on miulle ollut aina elämää hallitseva asia mutta tänä kesänä en saannut siitä mitään irti päin vastoin mitä enemmän yritin sitä raskaammaksi kuorma kävi ja suoraan sanottuna ei ollut muuta vaihto ehtoa kun lopettaa homma. 16.8.2012 oli se päivä kun pukkasin oman veneen talviteloille. Kahdesti tuon jälkeen kävin viel poikien matkassa kokeillee mutta ei niin ei...

Hmm... Arvatkaapa vaan kuin monena "tunnelipäivänä" oon miettinyt tätä asiaa miten näin kävi? Onko tämä hetkellistä? Lopullista?. Ongelma on miulle niin ennen kokematon tunneasia etten osaa vieläkään suhtautua siihen muuten kuin antaa ajan tehdä tehtävänsä ja sitä kautta asialle ehkä löytyy ratkaisu tai sitten ei mutta tässä on työkalut ja niillä mennään..

Nooh asioilla on aina kaksi puolta kuten tässäkin tarinassa. Heinäkuussa valmistuin koulusta virallisesti mainariksi ja saman tien irtisanouduin "entisestä elämästä" Vuokatti hirsitaloilta kun ansiosidonnainen opiskelu päättyi uuden ammatin myötä. Eikä siinä kaikki vaan sainpa samaan syssyyn vielä uuden työpaikan Tolarock Oy:n palvelukseen. Uusi työ maan alla on pitänyt mielen enemmän kuin virkeänä ja sitä kautta oon saannut taas niitä "hulluja visioita" niin että uudessakin vihkossa sivut alkaa olla loppu...HI!

PS.Noista visioista osa on jo toteutunut...:)

Viikon vieras...

On ne mailman kirjat sekaisin tai jutun aiheet vähissä meidän kylässä kun miut kutsuttiin paikallisislehden haastatteluun...

Verkkoversiota haastattelusta odotellessa skannasin lehdestä...

Kyseessä oli "viikon vieras" palsta Sotkamo-lehdessä ja totta kai mie siihen tartuin kun sain kertoa kalastuksesta...HI! Itse haastattelu oli tosi mukava hetki ja jutustakin tuli ihan jees paria epäkohtaa lukuun ottamatta mutta ei ne häiritse päin vastoin herättää vaan enemmän keskustelua...;)

Toimittaja Tarjalle haluan antaa extra kiitokset seuraavasta lauseesta: "viekää isät lapsenne kalaan! Meillä on Suomen kalaisimmat vedet" Todellakin tarkoitin tätä ja hienoa että huomioit sen kun lause on lähempänä sydäntäni kuin arvaatkaan...

Kaikki ennallaan...

Niin se aika rientää ettei blogi juttua oo kerinnyt kirjoitella...

Kolmeen viikkoon sopii aika monta kalareissua ja enemmänkin olisi sopinut mutta nyt täytyy kyl tunnustaa että olenkohan mie tullut vanhaksi kun "töiden" jälkeen ei meinaa enää jaksaa vaan reissut on suuntautunut puhtaasti viikonlopuille? Tilastojani katsellessa iltakäynnit on ollut vähän niin ja näin kautta aikain mutta kalassahan kannattaa aina käydä vaikka sieltä ei mitään elämää suurempaa saakkaan!

Toisaalta iltakäynnit kun on jäännyt vähemmälle niin eipä oo isoja haakiakaan tärähtänyt. Tämä kevät oli miulle jotenkin ihmeellinen kun mikään paikka siis kalapaikka ei toiminut kuten joka kevät tiettyyn vedenlämpöön vedoten ja nyt kun ei päässyt tuohon "rytmiin" kiinni niin eipä oo keppi taipunut isoista hauista...:(

Isoja kuhia on sijaan tullut kiitettävästi mutta niillä ei haukimies tee mitään...;)

Vodkan arvoinen...;)

Nooh isot unelmat kun on ollut kateissa niin oompa tuosta kimpaituneena ruvennut treenailemaan takaisin kilpauistelijaksi! Uusia juttuja testailessa löysin onnistumisen riemun kautta takaisin sen kilpailuvietin ja kuten varmaan arvaattekin Sinttivintturit iskee kaudelle 2013. Kisamittaista kalaa on tullut sellaisella rytinällä että itsekkin hämmästelen mutta eikös se oo normaalia että treeneissä paukkuu???

Sotkamon kisan treenit oisi lupaillut kovaa tulosta ja Kajaanin kisaan olisi tullut aivan älytön kassi jos treeneihin olisi uskominen. Kahden kaverin kanssa testasimme kisaa edeltävänä iltana kisa-alueita ja uskoltaisinkohan edes kertoa... En taida mutta kerrottakoon että kolmessa tunnissa sain...;)

Mitäs muuta? Niin työmaalla kun oon kerskaillut kalamääriä niin käytimpä paria työkaveria kalassa jotta saisin sinttivintturin maineelle vastinetta...

Mika"viidakon ykä" Arokivi...

Niko"ruoska"Moilanen...

Tarvitseeko kuvien perusteella enempää vakuutella mainettani?...HI!

Jutun otsikkoon vielä palatakseni "kaikki ennallaan" tarkoittaa että vene ei ole enää myynnissä vaan jätän sen itselleni! Tarjouksia tuli kaikkiaan viisi ja parhaalle olisin voinnut myydä mutta tunne syihin vedoten en raski myydä. Oikeastaan tämä kaikki on Tikkas Jöökin syytä kun se sanoi elä myy kun oot itsellesi rakentanut...:D

Kiitos ja anteeksi kaikille kiinnostuneille mutta näin vaan kävi...

Honda cupin kisatreeniä...

Heh elkää hyvät ihmiset nyt säikähtäkö että oon tulossa Sotkamon osakilpailuun uistelee kilpaa!

Sen verran on kuiteskin kilpailu viettiä että pakkohan se on ollut käydä kokeillee että onko "taito" vielä tallessa verrattuna muihin vetäjiin? Nyt onkin hyvä verrata omia saaliita realistisesti kilpa kollegoihin kun niitä piisaa treenamassa kotivesillä. Tulevana viikon loppuna alkaa Kainuun Honda cuppi Sotkamossa Sapso/Kiantajärvellä.

Näillä vesillä mie oonkin nyt käynnyt pari kertaa koettamassa. Ensimmäinen pisto keikka alkoi venäläis tovereiden kanssa hieman nihkeästi jos kierrellen sanoisin kun ensimmäinen kala tuli vasta kolmen tunnin ja vartin jälkeen ylös ja sekin kooltaan kokonaiset 25 senttiä...HI!
Täytyy kyl tunnustaa että hävetti ja perkeleesti kalan tulo mutta sitten kun homma loksahti kohdilleen niin eipä kala keittoon tarvittu ennää pottuja kun koristeeksi. Tuosta keitosta vielä sen verran että meitä oli viisi heppua ja kattila tavanomaista isompi...;)

Toisella reissulla sainkin sellaisen konkarin kyytiin että kerrankin miun piti istua hiljaa ja kuunnella...HI! Tai no enhän mie "verbaalisesti lahjakkaana" (muuan tuttu tuumas kerran niin) pystynyt nyt ihan hiljaa olemaan vaan turpa kävi melkein tavanomaiseen tyyliin mutta Markku "tolarock" Tolosen tarinat oli pakko kuunnella tarkkaan ja hartaasti kun onhan kyseessä sellainen uistelija kollega joka uisteli kilpaa jo silloin kun miua vierotettiin äetin tissistä pojes vai olikohan se tuttipullolta...

 Konkari on konkari ja arvatenkin päivän suurin Makelle...

Tuosta Sotkamon osakilpailusta sen verran että nyt saadaan aika hurjia tuloksia puntarille ja hyvin todennäköisesti L&A Kings saa kiriä viime vuotista tahtia huomattavasti kovemmaksi jos poijat mielii voittaa jo kolmannen kerran peräkkäin kisat...

PS. Edellinen kalusto myyntiin kirjoitus keräsi 1140 lukijaa samalle päivälle ja puheluita 27 mutta vain kaksi tarjousta joten kalusto edelleen kaupan!

Kalusto myyntiin...

Empä olisi uskonut joku vuosi sitten että pistäisin veneeni myyntiin motivaatioon vedoten mutta näin vain kävi. Onhan tässä tietysti tapahtunut kaikenlaista sattumaa ja onnistumiset odottaa tuloaan joten ilmankos rakas harrastuskin kärsii siinä määrin että homma jarruttaa kuin jää uistelijaa.

Totta puhuakseni taustalla on myös selkeä "kulun säästö" kun nykyisin en tarvitse näin isoa kalustoa uisteluun kun kisat on nyt kisattu. Suuri haaveeni olisi saada max.1000 kilon kärryllä kulkeva ja max.1000cm3 koneella varustettu kalusto jossain aikataulussa alle kuitenkin niin että ensi talvena rakentaisin siitä uuden taistelualuksen kaudelle 2013 jossa olisi myös heittokalastus valmius.

Haaveilemallani pienemmällä paketilla joudun tinkimään hirveesti uistelukeleistä ja tilantarpeista ym. Mutta tämä on vaan pakko hyväksyä koska loppujen lopuksi maksan aivan turhaan ylimääräisiä euroja nykyisen kokoisesta kalustosta.

Tarkoitus olisi myydä koko yhdistelmä niin että auton avaimet sisältää uistelu valmiin setin!

Tuoreempi kuva viime kesältä...

Vene on siis jenkkivalmisteinen Starcraft MR180 vuodelta 1990 ja peruskorjattu niin että vuoda nyt eikä jatkossakaan. Lisäksi veneeseen on rakennettu kaiteet, takaräkit, säippätelineet, sumppu ja parit erilaiset targakaaret ym. Väittäisimpä että kyseinen vene on valmein paketti uistelukisoihin mitä on myynnissä?

Moottorina toimii Hondan ruiskumalli vuodelta 2008 (edessä viimeinen takuuvuosi) ja sisältää kaksi rusettia. Rosterinen Hondan oma sekä matalampi nousuinen alupotkuri viileimpiin keleihin jotta koneelle saa hieman enemmän tyhjäkäynti kierroksia uistelussa. Veneen ohjaus hydraulinen.

Paketti liikkuu tien päällä Läväkän 1300 kilon jarrullisella kippitrailerilla. Kärry on poikkeuksellisen järeä verrattuna nykyisiin rihveleihin. Myös veturi eli Mitsubishi Pajero -88 tulee kauppaan niin ei tarvitse rampilla hajoittaa autojen kytkimiä kun paketti vaatii alennusvaihteen pikkusenkaan huonommalla rampilla.

Muuta: Lowrancen kaiku,plotteri, Scottyn sähkötakilat sekä telepuomiset manuaalitakilat kääntöpöytineen, kahdet parit plaanareita, Kelat, vavat siis kaikki paitsi uistimet on kaupan!!!

Kalusto myydään vaikka heti kun sopiva tarjous tulee vastaan. Rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä niin kerron kernaasti kaiken oleellisen kun en jaksa kirjoittaa niin paljoa kun olisi kerrottavaa ja tarvittaessa käydään koeajamassa.

S-posti: sinttivintturi(ät)gmail.com
p.044-2863572

Yksi-nolla...

Haa nyt on pakko kirjoittaa kollegalle kuitti bloggaus!
Sen verran mie oon vieläkin kilpailuviettinen että viime viikkoinen "nöyryytys" kaipaa nyt balsamia haavoille...;)

Kävimmä Antin kanssa jerkkailemassa aamu päivän ennen tulevaa koiran ilmaa. Mestat oli ennestään tutut kun tiedämme paikan oikeaksi paratiisiksi kun se oikea aika tulee. Aamulla lähtiessä mietimme että tämä päivä se ei ole kun keli muuttuu niin rajusti puolen päivän jälkeen mutta pakkohan se oli käydä kartoittamassa koska keväällä kaikki on kuiteskin mahdollista.

Parin tunnin jerkkaillun jälkeen saimme lopullisesti varmuuden siitä että vielä ei ole hauki kudulla saati pohjukassakkaan kun paikalle saapui verkko mies tarkistamaan pyyntönsä. Ensimmäisessä verkossa oli kymmenkunta hirveän isoa lahnaa kuten parissa muissakin mutta yhtään haukea ei ollut. Verkko ukkoa jututtaessa hän tuumasi että ei ole ollut kuin pari pientä haukea koko keväänä. Yleensä näihin aikoihin kevättä olemme saaneet lehdestä lukea paikan kympin hauista joka kevät.

Nooh nopean palaverin jälkeen palasimme syvän veden ääreen kokeilemaan "hylly haukia" jos ne edes olis paikalla saati otillaan? Jonkin aikaa heitellessä saimme pienoisia kontakteja pari ja nekin hyvin epämääräisiä paitsi miun yksi tiukka kontakti. Nopeahkon taistelun jälkeen pääsin valokuvailemaan...

Kalahan se ollut vaan ihka aito elävä simpukka. Joka tapauksessa vedenelävä ja ylös asti. Toisin sanoen Yksi-nolla näin venekunnan kesken...HI!

Koomisinta koko hommassa oli että se tuli ns.Apulapullisella "jerkillä" eli kansankielellä voitais puhua vähän niin kuin apupyörillä varustettu polkupyörä...:D

Ha-ha-HAUKI!

Kauden ensimmäinen ja millainen sintti! Niin no sinttivintturille sintti ja kalamiehille isompia SNIF. Käykee lukemassa Antin blogi päivitys reissusta kun mie en vaan pysty kirjoittelemaan tappion karvaasta kokemuksesta johtuen...

 Kauden ensimmäinen "hellässä" otteessa ettei vaan karkaa ennen kuvausta...;)

Kausi avattu...

No nyt on faktaa tietoa kevään myöhästymisestä. Kevät on niin myöhässä että soutuveneellekkin sai etsiä turvallista laskupaikkaa. Perinteinen kauden avaushan on suoritettu tenetinvirralla näillä main mutta nytpä aloitus oli huomattavasti tappisempi kun rantaviivat reilusti jäässä monen metrin matkalla. Nopeasti verrattuna viime vuoteen pudotimme Vuokatti fishingin Antin Big Maman sulasta luiskasta jo 19.4.2011 ja teoriassa pienemmän veneen olisi tuosta luiskasta pudottanut paria päivää aikaisemmin mutta nyt 14.4. ei edes soutuvenettä siitä kohdin vesille!

Nooh aikamme etsittyä löysimme "sillan korvasta" sulan rannan kohdan joten kauden avaus oli tosi asia!

Suunnitelmana oli aloittaa kausi jerkkaamalla mutta kuten arvata saattoi niin vastustelua tuli sielläkin. Keskelle väylää oli tietysti irronnut ylä vesiltä iso jäälautta jonka läpi ei päässyt ja sisukkaana kokeiltiin maitakin pitkin työntää venettä ylävirran suuntaan mutta laiskuus vei voiton kun katselimme työntömatkaa uudestaan ekan tauon jälkeen. Aherrettavaa olisi ollut joku sata metriä ja kauheinta se että emme tienneet kuin paljon mutkan takana olisi sulaa vettä?
Palasimme siis häntä koipien välissä takaisin pieneen ränniin kokeilemaan vetouistelua parilla vavalla kun parempaan ei ollut mahdollisuuksia. No kalaahan on siinäkin totta kai ja nykäsipä tuo Antilla kerran...

Perinteisesti munat pannuun ensimmäisellä kerralla! Muistoksi jäi hiestä märät alusvaatteet ja sateesta märät päällysvaatteet. Minäkin tahdon samanlaiset Ursuitit kuten Antilla!

Ensimmäinen ja viimeinen ankkuripaikka...

Silti meleko tyytyväisen näkönen...