maanantai 11. toukokuuta 2015

Ei räpsähdä ei...

Kylläpä taas Sami poikaa taas koetellaan. Jostain kumman syystä kevät on ehdottomasti vuoden raskainta aikaa. Ensin on se kauden avaus joka aina menee pieleen syystä tai toisesta kuten tämän vuotinen auto farssi hyvänä esimerkkinä mutta eihän se ole mikkään kun pistää vain aikaa ja rahaa..:(

Toinen merkki paalu sesonki alkaa sitten siitä hetkestä kun hauki on kutenut ja varsinkin se iso. Tuon hetken jälkeen pitää olla erityisen valppaana kuten kollega tällä kertaa. Rautelinin Mikolla meni mielestäni homma enemmän kuin jiiriin. Eilessä päivänä mies merkkautti itsensä kymppikerhoon 12.250kg hauella ja tänään... Nöyryytti minua 10.500kg hauella...

Eilen en onneksi ollut kalassa joten sen nyt ymmärtää mutta tänään sain taas kerran "turpaan" ja komiasti vielä kun aamun tikkasin oletettua ottipaikkaa pari tuntia saamatta mitään kontaktia. Vahva tunne isoista kaloista siinä kohdin pakotti vaihtelemaan uistimia tuon tuosta mutta turhaan niimpä harhauduin kuhan pyyntiin toisaalle.

Jonkun tovin jälkeen vastaan uisteli tuttu Suvi vene ja Mikkohan se siinä. Puhelimessa poristiin että ruokakuhia tekisi mieli mutta iso hauki molemmilla kuitenkin kiikarissa. Mikko jatkoi matkaa sinne missä oletettavasti se iso hauki nyt olisi mitä mie aamun jo tikkasin ja reippaan vartin jälkeen rupesinkin soittelemaan perään kuhan löytyneen mutta mitä sitä. Mies tuumasi tuolloin puhelimeen kymppiluokan hauen olleen kiinni!!
Välittömästi käänsin veneen kohti Mikkoa kun kiinnostihan isomuksen näkeminen ja ennen kaikkea saisin ikuistettua sen kaverille. Yksin uistelun haasteellisin homma on aina ollut sen hyvän kalan ikuistaminen kameralle.
Jokseenkin hyvin tutuksi tullut katselukulma miulle. Tällä kertaa pääsin todistamaan kymppi plussan vapautuksen Rautelinin Mikon toimesta. Kerrottakoon että yhtään en ole katkera kalan saajalle tai kaikille niille saajille joita olen päässyt näin ikuistamaan. Päinvastoin olen onnellinen kaikille jotka pääsee kokemaan mahtavia elämyksiä isoista kaloista mutta omaan tekemiseen tuolloin oon kyllä äärimmäisen pettynyt kun vainu muuttuu faktaksi ettei oma onki taivu...

Aamun tikkasin aluetta monilla ajolinjoilla mutta ei edes hipasua...

Kuvaus session jälkeen otin itselleni revanssin paikasta ja kaksi tuntinen vierähti ihan huomaamatta kun ajelin linjoja tukkoon sekä vaihtelin aika tihiään niitä kalikoita millä moisia pitäisi saada ja onkin saatu mutta ei niin ei. Vain yksi raskaan tuntuinen tärppi joka vielä kaiken lisäksi pääsi irti ennen kuin sain edes rehellistä tuntumaa...PRKL!

Kalustosta homman ei pitäisi olla kiinni mutta uuden vaihtaminen on tuonut monille kollegoille hirveitä haukia joten...;)

Nooh huomenna ja yli huomenna tulee näillä nurkilla sääennusteiden mukaan vettä taivaan täydeltä joten pikku Sapson sesonki taitaa olla taputeltu? Onneksi isommat järvet elää omaa aikaansa ja loppu viikolla Honda lapattaa toisaalla...HI!

Ja muistaissaan Mikolle vielä kerran helvetin isot onnittelut molemmista hauesta!!