sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Jatkossa häkki heiluu?

Voi hyvänen aika sentään. Joskus tekisi mieli kirota oikein ääneen mutta tänne kun ei pysty niin kirjoitampa jotain julkaisukelvonta sen kunniaksi.

#&/"#&!?*+µ€½§\}]{$£@...

Kaikessa hiljaisuudessa jokin "määrittämätön taho" on taas kerran istunut saunassa foliohattu päässä ja saanut selkeesti oikean heureka ilmentymän alalauteilla. Se että pöljään päähän vielä tuon  A-HAA ajatuksen ymmärrän mutta julki tuomista en enkä varsinkaan sitä että tämmöinen idea tuodaan lakiesitykseksi on jotain, jotain aivan käsittämätöntä. Oikeastaan tämä onkin aivan mainio osoitus siitä että meillä Suomessa alkaa asiat olla niin hyvällä mallilla että rauhoitetaan marjatkin metsään ja ruvetaan porukalla syömään astronauttien kuivapöperöitä niin valtio pysyy paremmin laskuissa ken kuormasta syö liikaa?

Uusien pykälien mukaan ainakin kilpauistelu tulee loppumaan massakisojen osalta kokonaan kun uudistuksen myötä päivän kiintiö on max.Kolme kalaa/kalastaja ja oikeastaan hyvä niin kun itse en ole pariin vuoteen ollut niiden puolella (kannatan näitä uusia 5kpl/lajinsa kisoja) vaikkakin järvestä saadut kalat kulkeutuu kalatukkurien kautta ihmisravinnoksi ja lupa tuottojen myötä veteen istutetaan moninkertaisesti kalaa takaisin mutta kerroppa tämä aatelinen hoitokalastus sitten tavan tallaajalle järkevästi saati ymmärrettävästi. Me vetouistelijat ollaan vain tyhjennetty kalavesiä mutta kukaan ei sitten edes sen vertaa hoksaa seurata että kalavedet kukoistaa mitä rikkaammin kalaa kun kisatulokset vain kasvaa vuosi vuodelta. Toki nyt jokin ehti jo miettiä että kyllähän poikien taitokin kasvaa samaa kyytiä ja kasvaakin vuosien aikana mutta pitäähän järvessä olla koko ajan enemmän kalaakin jotta moinen onnistuu???

Toinen mihkä tietty pitää tarttua niin kilpauistelua ajatellen tuo kolme kalaa/kalastaja tarkoittaa käytännössä lissää ukkoa venhoon kun juuri sitä on ajettu toisin päin että ukkomäärät vähenisi uusien kerroin kikkailujen myötä täällä päin Kainuuta. Tosin tämä miehistö kerroin jos jokin on mielestäni huono mutta toisaalta on siinä teoriassa hyvätkin puolet jos vaan perse kestää porukoilla ostaa usiampia veneitä ja sitä myöten hajauttaa porukkaa kalastamaan...

Kolmas pointti kilpauistelua ajatellen onkin kohtalokas kun kaloilla on myös ylämitta alamitan lisäksi. Kaikissa kilpailluissa on aina ollut reilut alamitat mutta nyt kuhan maksimi mitta tulisi olemaan 70cm ja hauki 90cm eli käytännössä katsoen kolmen kilon kuhaa isompaa ei saa ottaa eikä 4,5 kilon haakea isompaa. Herääkin nyt kysymys miten me käytännössä toteutamme uistelukisojen voittajat?
No höh tietysti pyydämme 69,9cm kuhia ja 89,9cm haukia ja tietty yhteensä kolme kappaletta...HI!

Omaa siviiliuistelua ajatellen rehellisesti kerrottuna kannatan tietty nuita ylärajoja jotta isoja kaloja olisi enemmän tarjolla tulevaisuudessakin mutta toisaalta joidenkin tahojen myötä mie rikon siltikin lakia eläinrääkkäyksellä kun pyydän kalaa ja päästän ne takaisin kasvamaan...

Neljäs pointtini onkin sitten suunnattu suoraan näille "viklonmunittajille" kun ovatpa keksineet myös pykälän väkäsemättömille koukuille. Hieman ristiriitaista tämä kun väkäsettömillä koukuilla joudut ottamaan kalan ankka jarrulla (lue tiukalla jarrulla) jotta se ei karkaisi. Toisin sanoen kala vedetään väkisin kyytiin kun normikoukuilla annetaan kalalle enemmän löysää. Taitava kalastaja osaa ottaa kalan huomioon koukkujakin irroittaessaan. Ja kerrompa myös että olempa rakentanut itselle oikein sumpunkin kalan elvytystä varten jotta saisin sen parhaani mukaan takaisin järveen hyvinvoimaisena kasvamaan vieläkin isommaksi toisin sanoen "taitava" kalastaja pystyy valikoivaan kalastukseen!!!

Lohikalatkin on otettu mainiosti tietty huomioon ja ehkä syystäkin kun ne ruukaa olla meillä päin suoraan sanottuna harvinaisuuksia mutta jotenkin tuntuu että koko tämä penteleen uudistus on suunnattu puhtaasti uistelijoita vastaan ja itseasiassa se onkin jos tuollaisena uusi ehdotus nuijitaan eduskunnassa lainvoimaiseksi.

Nyt jos koskaan arvon päättäjät jäitä hattuun ja tarkempia pohdintoja eri vapaa-ajan kalastajien kattojärjestöjen kanssa. Suomen uistelutoimikunnasta löytyy kaikkien uistelu cuppien yhteystiedot joilta saatte taatusti tietoa pelkästään alueellisista eroista. Jossain päin Suomea kalaa on niin paljon että kisat on myös hoitokalastuksellista!!!

ÄÄÄäääähhhh....... Nyt rupesi verenpaine nousemaan siihen malliin että parempi kun en kirjoita enempää...

Oonhan mie nytkin ihan rosvon näköinen? ja näillä tulevilla uudistuksilla pahin sellainen näillä nurkilla. Kuvasta ei puutu muuta kuin iso lihavoitu WANTED teksti...HI!

Summa summarum: Oikein kuin herkutellaan ja ammutaan hitusen korostettavasti niin näillä meidän vesillä onkin edessä aika hauskat kuviot tulevaisuudessa. Uistelukisat loppuu ja siviiliuistelukin ajetaan uusien pykälien mukaan aika ahtaalle ja lopun uistelulle tekee tulevat lupamaksut ahneiden tahojen myötä. Pikkulinnut onkin jo laulanut että myyrän työ onkin kantanut hyvää hedelmää kateellisessa Kainuussa todenteolla tulevien lupien myötä mutta ei se ole mikhään kun uusi tuleva talvivaaran purkuputki pitää huolen siitä että ei tarvita lupia saati niitä väkäsettömiä koukkujakaan kun soudetaan vain Nuasjärven Tikkalahden suulle ja nostellaan valmiita suolakaloja kolmen yksilön edestä kyytiin...

Ai niin joudunhan mie investoimmaan sen happoteräksisen mittalaudan venhoon etten vahingossa ota liian isoa kyytiin...;)

Eipä miulla muuta tällä kertaa. Kiitos ja anteeksi niille jotka veti herneet nekkuun...

torstai 15. tammikuuta 2015

Tasaluku pakina...

Joku tovi sitten kirjoittelin Sinttivinttureiden 200:n blogijuttusen. Nyt tämä samainen virstapylväs jos niin voi sanoa toteutuu täällä miun omissa pakinoissa.

Joskus niinä hiljaisina päivinä vaikkapa työmaalla sitä miettii että hitto kun tämä päivä lopu sitten ikkään mutta huomaamatta aikaa saattaakin karata vuosiakin jonnekkin. Miun kohdalla tämä aika häviö onkin hauska huomata tietokoneelta excel pohjaisista kalapäiväkirjoista kun joka vuosi oon niitä ruukannut tehdä. Valokuviakin löytyy tuolta ajalta kuuden numeron verran koneelta ja oompa tuota jonkin verran kirjoittelut näin "julkisesti" nettiinkin arvon lukijoiden iloksi.

Marraskuussa kun kirjoittelin sitä Sinttivinttureiden blogin juhlanumeroa niin hokasin että hemmetti miullahan on näitä omiakin höpinöitä 198 kasassa. Tuolloin jo päätinkin että tämän kirjoituksen "omistan" omille suosikki kirjoituksille syystä että siellä on joitain sellaisia kirjoituksia jotka haluan nostaa uudelleen esille niin tiedättepähän mitä miulle on tapahtunut tänä aikana niin hyvässä kuin pahassa mutta rakkaus lajiin on kuitenkin säilynyt ja hyvä niin!

Nyt kun kirjoittelen tätä numeroa 200. Niin kerrottakoon hieman tarkennusta Sinttivintturit sivuston/blogin osalta että ihan ne ensimmäiset jutut on venekuntamme Jykke-papan tuotoksia. Kaikki tämä on siis sen syytä että loi venekunnallemme kotisivut vuonna 2004 mutta "verbaallinen puoli" kääntyi aika pian miulle kun mie siel vesillä kuiteskin päivystin ja päivystäkin jatkossakin...:D

Siis takana on nyt melkein 400 nettijuttua näille sivustoille vuosien saatossa. Mielestäni se on kohtuu paljon mutta mittään en ole kostunut päinvastoin omaa hautaani vain kaivanut monessa asiassa mitattuna. Järjelläkin miettien ei mittään järkeä mutta niin kuin monta kertaa oon kirjoittanut että omaksi ilokseni minä tätä teen. Jokin ihmeellinen vietti tähän vetää tai sitten ihan silkka hulluus? Toki onhan miun suvussa monenmoista viheltäjää aina diplomi-insinööriiin saakka mutta tiettävästi kukaan muu ei ole näin pahasti julkisesti munannut...HI!

Rakkaus harrastukseen on ohjannut vahvasti miun elämää jo 10-vuotiaasta asti eli neljännes vuosisata mahtavaa harrastusta jo takana ja silti homma kiehtoo. Muistampa muuten kuin eilisen elämäni ensimmäisen Silstarin umpikela setin jonka Teuvo-eno osti miulle syntymäpäivä lahjaksi. Ennen tätä menimme tietty isän vanhoilla abumatic keloilla. Seuraavana kesänä homman lähtiessä lapasesta kävimme isän kanssa paikalliselta kesportilta hakemassa Shakespearen outcast haspelisetti.

Tuo hetki ja ilta oli ehkä elämäni kulmakivi kun sisulla opettelin heittämään moisella härvelillä ja helpommaksi asiaa ei tehnyt sekään ettei kellään ollut moisesta mittään kokemusta vaan "perse edellä puuhun" harjoituksella sain välillä onkia jopa omaa hattuakin järvestä...:D

Tämä kuva on kiistatta miulle rakkain. Kuva on niitä ensimmäisimpiä otoksia harrastuksen alkuajoilta ja ompa allekirjoittaneen kädessä se ensimmäinen umpikelakin. Kyseinen kuva kulkee miulla aina mukana avaimenperään laserilla ikuistettuna!

Pian tuon haspelin opettelun jälkeen vauhti kasvoi harrastuksen suhteen niin kovaksi ettei isä enää jaksanut työssä käyvänä kulkea matkassa vaan opetti miulle veneen moottorin hallitsemisen ja siitä hetkestä asti oonkin bensaa kuluttanut tuhansia ja tuhansia litroja hauen persieseen...

  • Tämä kuva on melko monesti vilahtunut monen asian yhteydessä ja syystäkin. Kuva on hetkestä jolloin voitimme Sinttivinttureina sen ensimmäisen pitäjänmestaruuden johon oli yhdistetty myös Kainuun piirimestaruus titteli. Jostain syystä mie arvostan tätä pitäjänmestaruutta kaikkein eninten vaikka onhan sitä oikeesti isojakin kisoja voitettu. Mikä tämän arvostuksen sitten tekee niin ehkä se että  niin monta kertaa olin saanut pettyä ennen tätä hetkeä? Tuon jälkeen voitimme muuten pytyn kolmesti peräkkäin ja on nyt pölyttymässä tuolla hyllyn päällä...

  • Muutama vuotena tai siis aina kysyttäessä olemme olleet mukana erilaisissa lasten ja nuorten erilaisissa kalatapahtumissa venekuntamme voimin. Tästä linkistä voitkin lukea mitä tuolloin kirjoitin ja mitä teimmekään...

  • Yksi suosikki järveni on aina ollut ehdottomasti Konstan Pylkkäsen sinisten ajatusten lähteillä Lentualla. Tuolla mahtavalla järvellä miulle on tapahtunut yhtä ja toista niin hyvässä kuin pahassa ja sitä kautta tarinoita löytyy monia. Hirveet hehkutus jutut ei ehkä kuitenkaan ansaitse niin paljon huomiota kuin kunnon turpaan tulo. Ohessa linkki viime kertaiselta visiitiltä niin ja kerrottakoon kuitenkin että tuolla järvellä olemme onnistunut venekuntana dominoimaan kisoja usean vuoden verran...

  • Jostain syystä tämä hyvin tyypillinen juttunen sai aikaan hyvän fiiliksen kun uudelleen luin. Kotivedet on aina kotivesiä niitä rakkaimpia vaikkeivat mailman kalaisimpia olekkaan...

  • Perinteeksi muodostunut Fishkatti tapahtuma Vuokatin Särkisellä joka juhannuksena on ollut aina mieluinen hetki ja tämä tarina kuvineen kuvainnollistaa miun juhannuksia parhaiten... 
  • Kiistatta koskettavin juttu ikkään mitä oon kirjoittanut. Isäukko oli meidän Sinttivinttureiden päämekaanikko jonka ponnistusten voimalla ja nopeudella suurimmatkin vastustelut korjaantuivat ihan itsestään ja ennen kaikkea halavalla. Tähän nojaten saimme suunnata omia resurssia siihen oleelliseen eli miten kaloja saadaan...
  • Jos jotain kirjoitusta oon katunut niin ehdottomasti tätä myynti ilmoitusta! Tuolloin Sami poika oli niin hukassa etten oikeen asioita loppuun asti aina miettinyt ja jälkikäteen miettiessä ihme että tuosta ajasta toivuin suuremmitta tappioita ja vielä suurempi ihme oli se että en kuitenkaan kalustoani myynnyt. Joitama kohtuulisen tuntuinen tarjous pyöri mielessä syvissä ja onneksi jäi vain sille asteelle koska rahan takia mie en sitä olisi joka tapauksessa myynnyt vaan jostain syystä halusin vaan eroon. Tämä juttu on muuten ylivoimasti eninten klikattu juttu miun pakinoissa kautta historian!

  • Vuosi 2012 oli käytännössä katsoen puhdas välivuosi harrastus inspiraation ollessa kadoksissa mutta kesä 2013 ja sen loppupuolella se kuuluisa kalakärpänen purasi sitten uudelleen. Ohessa juttunen sieltä jostain...

  • Tämä "rusiviksi juttu" on pakostakin listan kärjessä mitä ikkään oon kirjoittanut. Jotain.. Jotain hyvin sekavaa mutta kuvat kertokoon jutussa syyn miksi isotkin miehet joutuu irvistelemään kalan kanssa anteeksi kalojen...;)
Siinäpä kymmenen juttusta sieltä täältä kaivettuna. Jos jaksoit tavata kaikki nämä niin lisääkin löytyy aina vuodelta 2004 ja tämän vuoden jutut onkin vielä helpommin luettavissa kun hiirtä vain jaksat rullata.
Vielä muistaissaan pitää mainita että venekuntana olemme myös facebookissa ja tykkäämällä meistä saat aina uudet jutut näistä Kipparin pakinoista kuten Sinttivintturit blogista seinällesi eikä siun tarttee kytätä milloin on uutta julkaistaan...

PS. Onhan niitä kirjoituksia myös tuolla kalalla Kainuussa sivustoilla kalapaikka vinkkinä ja ompa tuota opasta mainostettu uusilla vetouistelun SM 2015 sivuilla...