Perjantai päivä meni kotivesillä säipillä pyöriessä. Jotenkin tuntui jo koomiselta kun haukea ei meinannut saada sitten mitenkään. Joitama pieni tarttui väkisin koukkuun kun aikasan pahki ajeli. Mertsin kanssa ehdittiin moneen kertaan naureskella että ei kait tämä totta oo kun rannat täynnä haukea mutta mittään ei saa mutta toisaalta kun ajatellemme asiaa biologiselta kannalta niin eikös "kiimavietti" oo hallitsevin voima elollisessa? Ainakin miulla on...HI!
Kirkonrannasta syntisiä haaki säippäämässä...:D
Perjantai-ilta menikin sitten kirjolohen soudussa kun Hyvös "niskalaukaus" Janne houkutteli mukaan Vuokatin Särkiseen. Vuosien kokemuksella Janne vakuutteli että nyt on merkit kohdillaan jos mielii kirjoja saada. Eipä minua kauan tarvinnut ylipuhua mukaan heikon haukipäivän jälkeen. Jossain määrin tämä reissu kolahti vannoutuneelle haukimiehelle aika syvälle ihan sen erilaisuutensa tähden. Ensinnäkin kalusto on aivan jotain muuta millä mie oon oppinut pyytämään. (alla olevassa kuvassa mittasuhde) Kalastus tekniikkalla voi kikkailla mielinmäärin ja mikä parasta niin kirjolohikin osaa olla haastava. Meidän lisäksi vesillä souteli neljä muuta laihoin tuloksin mutta me saatiin neljä kirreä ja kolme vielä karkuutettiin. Turhaan ei Janne "taivaan merkeistä" höpissyt?
Hmm... Miksiköhän miulla oli pienoinen asennevamma?
Lauantai olikin sitten se revanssi reissu viime viikolta Mertsin kanssa. Lahden suulle saapuessa hymy levisi jo korviin asti että nyt paukkuu mutta mitä sitä. Yhtä hiljainen oli ensimmäinen tunti kuin viimeksi ja toinenkin oli mutta kolmannella tunnilla tuli jo tärppi! Hetki tuosta veneen edessä pyörähti aika perkeleen iso hauki mutta ei se mihkään ottanut vaikka mitä tehtiin puolen tunnin ajan..
Neljäs tunti olikin sitten oikeeta ilotulitusta kun pari tärppiä kruunautui kunnon vesiloiskeeseen. 6,4 metriseen keulavapaan tärähti kunnon hauki kiinni. Vesi pärski ja räikkä narisi kun Mertsi väänti kalan kanssa. Tiukan ja nopeahkon väsytyksen jälkeen saimme kalan kyytiin ja riemu oli mitä mainioin. Säippäennätys heti uusiksi päivän ensimmäisellä kalalla. Hymy korvissa jatkoimme uistelua kun "suuri kivi" tippui kalan myötä harteilta. Päivän aikana aikana saimme paljon hyviä kontakteja aikaan ja kävipä veneessä vielä toinenkin metrinen mutta tuleva Ruotsi-Suomi lätkäpeli lopetutti päivän tavanomaista aiemmin. Jälkikäteen vois tietysti taas jossitella mitä sinä aikana ois tullut kun Suomi otti Ruotsilta turpaan???
Fantasia kaksi numeroisesta jäi vielä pari kiloa vajaaksi mutta tämän kalan saaminen antoi lisää uskoa lähes mahdottomalle tavoitteelle...
Huomenna onkin "iltavuoro" töissä joten kävimpä äsken kaahlailemassa rannalta käsin muuan haukilahden että vieläkö hauki lymyilee matalassa huomista täsmäiskua ajatellen...HI!