Joskus niinä hiljaisina päivinä vaikkapa työmaalla sitä miettii että hitto kun tämä päivä lopu sitten ikkään mutta huomaamatta aikaa saattaakin karata vuosiakin jonnekkin. Miun kohdalla tämä aika häviö onkin hauska huomata tietokoneelta excel pohjaisista kalapäiväkirjoista kun joka vuosi oon niitä ruukannut tehdä. Valokuviakin löytyy tuolta ajalta kuuden numeron verran koneelta ja oompa tuota jonkin verran kirjoittelut näin "julkisesti" nettiinkin arvon lukijoiden iloksi.
Marraskuussa kun kirjoittelin sitä Sinttivinttureiden blogin juhlanumeroa niin hokasin että hemmetti miullahan on näitä omiakin höpinöitä 198 kasassa. Tuolloin jo päätinkin että tämän kirjoituksen "omistan" omille suosikki kirjoituksille syystä että siellä on joitain sellaisia kirjoituksia jotka haluan nostaa uudelleen esille niin tiedättepähän mitä miulle on tapahtunut tänä aikana niin hyvässä kuin pahassa mutta rakkaus lajiin on kuitenkin säilynyt ja hyvä niin!
Nyt kun kirjoittelen tätä numeroa 200. Niin kerrottakoon hieman tarkennusta Sinttivintturit sivuston/blogin osalta että ihan ne ensimmäiset jutut on venekuntamme Jykke-papan tuotoksia. Kaikki tämä on siis sen syytä että loi venekunnallemme kotisivut vuonna 2004 mutta "verbaallinen puoli" kääntyi aika pian miulle kun mie siel vesillä kuiteskin päivystin ja päivystäkin jatkossakin...:D
Siis takana on nyt melkein 400 nettijuttua näille sivustoille vuosien saatossa. Mielestäni se on kohtuu paljon mutta mittään en ole kostunut päinvastoin omaa hautaani vain kaivanut monessa asiassa mitattuna. Järjelläkin miettien ei mittään järkeä mutta niin kuin monta kertaa oon kirjoittanut että omaksi ilokseni minä tätä teen. Jokin ihmeellinen vietti tähän vetää tai sitten ihan silkka hulluus? Toki onhan miun suvussa monenmoista viheltäjää aina diplomi-insinööriiin saakka mutta tiettävästi kukaan muu ei ole näin pahasti julkisesti munannut...HI!
Rakkaus harrastukseen on ohjannut vahvasti miun elämää jo 10-vuotiaasta asti eli neljännes vuosisata mahtavaa harrastusta jo takana ja silti homma kiehtoo. Muistampa muuten kuin eilisen elämäni ensimmäisen Silstarin umpikela setin jonka Teuvo-eno osti miulle syntymäpäivä lahjaksi. Ennen tätä menimme tietty isän vanhoilla abumatic keloilla. Seuraavana kesänä homman lähtiessä lapasesta kävimme isän kanssa paikalliselta kesportilta hakemassa Shakespearen outcast haspelisetti.
Tuo hetki ja ilta oli ehkä elämäni kulmakivi kun sisulla opettelin heittämään moisella härvelillä ja helpommaksi asiaa ei tehnyt sekään ettei kellään ollut moisesta mittään kokemusta vaan "perse edellä puuhun" harjoituksella sain välillä onkia jopa omaa hattuakin järvestä...:D
Tämä kuva on kiistatta miulle rakkain. Kuva on niitä ensimmäisimpiä otoksia harrastuksen alkuajoilta ja ompa allekirjoittaneen kädessä se ensimmäinen umpikelakin. Kyseinen kuva kulkee miulla aina mukana avaimenperään laserilla ikuistettuna!
Pian tuon haspelin opettelun jälkeen vauhti kasvoi harrastuksen suhteen niin kovaksi ettei isä enää jaksanut työssä käyvänä kulkea matkassa vaan opetti miulle veneen moottorin hallitsemisen ja siitä hetkestä asti oonkin bensaa kuluttanut tuhansia ja tuhansia litroja hauen persieseen...
- Tämä kuva on melko monesti vilahtunut monen asian yhteydessä ja syystäkin. Kuva on hetkestä jolloin voitimme Sinttivinttureina sen ensimmäisen pitäjänmestaruuden johon oli yhdistetty myös Kainuun piirimestaruus titteli. Jostain syystä mie arvostan tätä pitäjänmestaruutta kaikkein eninten vaikka onhan sitä oikeesti isojakin kisoja voitettu. Mikä tämän arvostuksen sitten tekee niin ehkä se että niin monta kertaa olin saanut pettyä ennen tätä hetkeä? Tuon jälkeen voitimme muuten pytyn kolmesti peräkkäin ja on nyt pölyttymässä tuolla hyllyn päällä...
- Muutama vuotena tai siis aina kysyttäessä olemme olleet mukana erilaisissa lasten ja nuorten erilaisissa kalatapahtumissa venekuntamme voimin. Tästä linkistä voitkin lukea mitä tuolloin kirjoitin ja mitä teimmekään...
- Yksi suosikki järveni on aina ollut ehdottomasti Konstan Pylkkäsen sinisten ajatusten lähteillä Lentualla. Tuolla mahtavalla järvellä miulle on tapahtunut yhtä ja toista niin hyvässä kuin pahassa ja sitä kautta tarinoita löytyy monia. Hirveet hehkutus jutut ei ehkä kuitenkaan ansaitse niin paljon huomiota kuin kunnon turpaan tulo. Ohessa linkki viime kertaiselta visiitiltä niin ja kerrottakoon kuitenkin että tuolla järvellä olemme onnistunut venekuntana dominoimaan kisoja usean vuoden verran...
- Jostain syystä tämä hyvin tyypillinen juttunen sai aikaan hyvän fiiliksen kun uudelleen luin. Kotivedet on aina kotivesiä niitä rakkaimpia vaikkeivat mailman kalaisimpia olekkaan...
- Tämä siun kannattaa ehdottomasti lukea! Yksi niistä julkisista melkein "munauksista" mutta onneksi emännän kosinta blogissani ei mennyt persielleen...HUH!
- Perinteeksi muodostunut Fishkatti tapahtuma Vuokatin Särkisellä joka juhannuksena on ollut aina mieluinen hetki ja tämä tarina kuvineen kuvainnollistaa miun juhannuksia parhaiten...
- Kiistatta koskettavin juttu ikkään mitä oon kirjoittanut. Isäukko oli meidän Sinttivinttureiden päämekaanikko jonka ponnistusten voimalla ja nopeudella suurimmatkin vastustelut korjaantuivat ihan itsestään ja ennen kaikkea halavalla. Tähän nojaten saimme suunnata omia resurssia siihen oleelliseen eli miten kaloja saadaan...
- Jos jotain kirjoitusta oon katunut niin ehdottomasti tätä myynti ilmoitusta! Tuolloin Sami poika oli niin hukassa etten oikeen asioita loppuun asti aina miettinyt ja jälkikäteen miettiessä ihme että tuosta ajasta toivuin suuremmitta tappioita ja vielä suurempi ihme oli se että en kuitenkaan kalustoani myynnyt. Joitama kohtuulisen tuntuinen tarjous pyöri mielessä syvissä ja onneksi jäi vain sille asteelle koska rahan takia mie en sitä olisi joka tapauksessa myynnyt vaan jostain syystä halusin vaan eroon. Tämä juttu on muuten ylivoimasti eninten klikattu juttu miun pakinoissa kautta historian!
- Vuosi 2012 oli käytännössä katsoen puhdas välivuosi harrastus inspiraation ollessa kadoksissa mutta kesä 2013 ja sen loppupuolella se kuuluisa kalakärpänen purasi sitten uudelleen. Ohessa juttunen sieltä jostain...
- Tämä "rusiviksi juttu" on pakostakin listan kärjessä mitä ikkään oon kirjoittanut. Jotain.. Jotain hyvin sekavaa mutta kuvat kertokoon jutussa syyn miksi isotkin miehet joutuu irvistelemään kalan kanssa anteeksi kalojen...;)
Vielä muistaissaan pitää mainita että venekuntana olemme myös facebookissa ja tykkäämällä meistä saat aina uudet jutut näistä Kipparin pakinoista kuten Sinttivintturit blogista seinällesi eikä siun tarttee kytätä milloin on uutta julkaistaan...
PS. Onhan niitä kirjoituksia myös tuolla kalalla Kainuussa sivustoilla kalapaikka vinkkinä ja ompa tuota opasta mainostettu uusilla vetouistelun SM 2015 sivuilla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti