Kait sitä pittää tännekkin jottain runnoilla eikä aina vain facebookkiin...Tämä kesä meni kalastus rintamalla niin "pieleen" etten ois ikkään uskonut mutta kun tarpeeksi liikkuttavia asioita tapahtuu niin väkisin asiat muuttuu suuntaan tai toiseen halusit tai et!!!
Viime talvinen katkera isän menetys maksoi miulle mahtavan harrastuksen menettämisen! Kalastus on miulle ollut aina elämää hallitseva asia mutta tänä kesänä en saannut siitä mitään irti päin vastoin mitä enemmän yritin sitä raskaammaksi kuorma kävi ja suoraan sanottuna ei ollut muuta vaihto ehtoa kun lopettaa homma. 16.8.2012 oli se päivä kun pukkasin oman veneen talviteloille. Kahdesti tuon jälkeen kävin viel poikien matkassa kokeillee mutta ei niin ei...
Hmm... Arvatkaapa vaan kuin monena "tunnelipäivänä" oon miettinyt tätä asiaa miten näin kävi? Onko tämä hetkellistä? Lopullista?. Ongelma on miulle niin ennen kokematon tunneasia etten osaa vieläkään suhtautua siihen muuten kuin antaa ajan tehdä tehtävänsä ja sitä kautta asialle ehkä löytyy ratkaisu tai sitten ei mutta tässä on työkalut ja niillä mennään..
Nooh asioilla on aina kaksi puolta kuten tässäkin tarinassa. Heinäkuussa valmistuin koulusta virallisesti mainariksi ja saman tien irtisanouduin "entisestä elämästä" Vuokatti hirsitaloilta kun ansiosidonnainen opiskelu päättyi uuden ammatin myötä. Eikä siinä kaikki vaan sainpa samaan syssyyn vielä uuden työpaikan Tolarock Oy:n palvelukseen. Uusi työ maan alla on pitänyt mielen enemmän kuin virkeänä ja sitä kautta oon saannut taas niitä "hulluja visioita" niin että uudessakin vihkossa sivut alkaa olla loppu...HI!
PS.Noista visioista osa on jo toteutunut...:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti