keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Tapsan tahdit...

Hieman erilainen kalapäivä tuli tässä taannoin koettua kun hyppäsimme Mertsin kanssa kerrankin valmiille apajalle kollegan kyyditettäväksi. Normaalisti omalla kalustolla liikkuvana olo oli nyt kuin turistilla konsanaan kun mukana vain eväät ja kamppeet...

Esittelyssä onkin nyt Kiuruveteläinen haukiguru nimeltään Tapani Blomberg. Mies johon tutustuin viime syksynä ensimmäisen kerran ja tuon jälkeen onkin "suomut lennelly" riittämiin asti mutta ensimmäisen kerran olimma samassa venhossa. Herrasmiehinä otimme vierailijoinna miehistön roolin ja kuuntelimme mitä kippari Tapani ohjeistaa jotta saisimme tehoja hommaan. Tieto kun oli kalapaikasta ja miehen osaamisesta niin mikäpä tuossa touhuta kun ei tarttee ite hakata päätä seinään... Naattia vain...:D

 Silver Hawk 540ht on Tapanin nykyinen vene ja kiistämättä yksi markkinoiden parhaimpia uisteluvene runkoja. Tilaa on työhennellä  ja katetta suojaksi koko keulan osalta ja lisävarusteena löytyy pressua jos minkinlaista...

Eipä tätä selkä selfietä ottaessa ihan vielä tiennyt millainen päivä oli tulossa...

 Hassua mutta mikkään ei nosta fiilistä niin hyvin tappiin kuin jokipätkät! Jotenkin moiset tuo sellaisen mystisen tunteen kun ajelet kapeata jokea järven suuntaan ja odotat minkä mutkan takaa järven selkä aukiaa...

Aamuhan alkoikin oikein maittavasti tärppejä saaden ja pianpa pääsimme kärrylle hauen olevan hitusen huonolla syönnillä verrattuna Tapanin aiempaan reissuun. Nooh punnersimme kuitenkin kalikkaa järveen toivoen tärppien muuttuen kunnon otteihin ja hetken verran se ottikin kunnes päällemme vyöryi julmettu työtahti. Niille tietyille pisteille kun suuntasimme uudestaan ja uudestaan meinasi eväätkin jäädä syömättä...HI!

Alkuun toimimme tietty kipparin ohjeiden mukaan ottaen kaikki kalat ravinnoksi mutta parin tunnin jälkeen tulimma tulokseen että puolelle kylälle on nyt haakea suurin igloo pullollaan ja meillä Mertsin kanssa vajaa päivä? 
Jatkoimme siis CR pyynnillä niin että vieläkin sattuu...;)

Niin missä olimme taidan jättää nyt kertomatta mutta kerrottakoon että aikoinaan erälehden Tuiskusen Jari kirjoitti tästä järvestä otsikon tyyliin "sadan kilon haukijärvet" eikä tuo juttu mikään tuulesta tempaistu ollut vaikka jutun teon aikaan moista tulosta saanneetkaan kovasta kelistä johtuen mutta nyt kun keli oli kohdillaan ja kolme nälkäistä haukiukkoa venhossa oli tuloskin ruma suorastaan niin ruma etten yksinkertaisesti ilkeä kertoa mutta meidän tuolloinen reissu taisi sattua ajallisesti ison kalan suhteen pieleen kun mummoluokan hauet loisti poissaolollaan.

Joka tapauksessa tämä kyseinen järvi alkaa olla niitä viimeisiä rehellisiä haukijärviä jonne ei ole sitä kuhaa istutettu haittaamaan haukipopulaatiota. Haukea on järvessä todella hyvin ja osaavissa käsissä itseasiassa käsittämättömän paljon. Vaikka kyse onkin paratiisista miun silmin katsottuna niin päivän aikana vierellämme ollut venho sai vain kymmenkunta haukea kun meillä... Taisi lähteä viuhkasta kerta rämmäyksellä jo puolet tuosta ja niitä rämmäyksiä riitti!

Alunperin oli puhe että Tapani vain ajaa venettä ja me Mertsin kanssa veivataan haakea kyytiin mutta eihän sitä kaikkee mitenkään kerinnyt kahdestaan ottamaan...

Tapanihan kalastaa vain omilla vaapuilla. Nämä loordi vaaput on noilla nurkilla varsin tunnettu kampe ja syystäkin!

Tämä kuva on vallan mainio esimerkki "tapsan tahdeista" käjet solmussa ja vapoja mutkalla ympäri venettä...HI!

Tapani Blombergin tyylittelyä...

Kaikki hyvä loppuu aikanaan mutta vain tältä erää...;)

Hieno oli reissu ja paljon tuli taas opittua mikä taasen pistää pelottamaan ajatuksena sellaisen riiviön että pääkopan kovalevy on ollut jo tovin täynnä monenmoista tietoa niin mitäköhän tämäkin reissu sitten loppujen lopuksi formatoi???

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti