maanantai 30. huhtikuuta 2018

2K18 kausi avattu

Voi ilon päivää 28.4.2018 kun Honda ensimmäisen kerran käyntiin surahti. Täällä päin Suomenniemeä järvet on vielä tukevasti jäässä mutta virtaavat salmet ovat kuitenkin auenneet ja mikä parhainta niin yhdessä salmessa on veneluiskakin auki. Tässä vaiheessa pitääkin antaa ISO kiitos Tomille joka kävi aiemmin viikolla pukkaamassa lumet pojes rampilta. Ilman tätä sankari suoritusta uistelu kauden avaus olisi meidän kylillä toteutunut viikkoa myöhemmin.

Kauden avaushan oli hyvin tyypillinen tai oikeestaan poikkeuksellisen haastava kun pääsimme tavanomaista "aikaisimmin" onkihommiin. Tämä aikaisempi hetki tarkoittaa käytännössä että vesi on todella alhaalla ja jäitä piisaa. Plaani ajoja ei tullut liijelmiten ajeltua ja uistelu hommatkin melko sotkuista kikkailua. Karttaplotterin ajoviivoja kun katselin jälkikäteen niin väistämättäkin tuli ajatus että päissään kait poijat ajanut kun sellaista mutkaa ja uukkaria koko ajan.

Kaksi muuta "pölijää" Tatu Paavola virittää plaanariin laukaisinta ja meidän ja jään välissä "arjen sankari" Tomi Tolonen..

Näitä "kelkat kannella" tapahtumia riitti ja olipa tuo kerran haukikin jääkannella nisse suupielessä...

Se perinteinen jäänreunaa pitkin uistelukuva...

Hieman harvinaisempi kuvakulma ja hieman outo yhteensattuma kun uistelija ja hiihtäjä harrastaa samaan aikaan???

Toinen eksynyt harrastaja... Kumpikohan?

Suurta haukea kun yrittää niin vahinkojakin sattuu... 
Kolme varttinen ahvena...

Aikaisena ajankohtana pääsimme onkimaan vielä "syövää" kalaa eikä niin kuin normaalisti hetkeä ennen kutua passiivisia kaloja... 

Päivän kaunein ja rumin...

Matikkapönötys...

Summa summarum uistelukausi 2018 on siis avattu ja koko viikonloppu meni tehokkaasti vesillä.
Nämä kauden avaukset on jotenkin hassuja vuodesta toiseen. Kalaa tulee taatusti ja joskus isompiakin kaloja suorastaan ikimuistoisia mutta se ei ole se "the tunne" vaan se kun pii-iitkän talven jälkeen pääset kellumaan vesille. Tuo hetki pistää meikä poijan hymyn kaartumaan syvälle korviin ja tuo hymy ei hyydy oikeastaan koko kesänä. Tai no jätetään pieni optio niille "epäonnistuneille" kisoille.

Niin pitääkin nyt tunnustaa että talven ajan oon kovasti suunnitellu ja pohtinut tälle kesää pientä kisa turneeta. Monen vuoden "eläke tauon" jälkeen on oikeastaan hauska lähtä koittamaan omia rajoja isojen poikien kanssa. Kuin korkialla on rima? Aika näyttää mutta uskoisin että oikein kuin tuuria saisi niin joku ilta ilkiää kylilläkin käveliksiä tosin huppu päässä...HI!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti