SoTu kuppia ja syyshauestusta...

Nyt pakina mistä joku ottaa varmasti herneen nekkuun...

Tarkoitus ei ole piikitellä ketään eikä muutenkaan mutta pakkohan tästä on jonkun kuiteskin mainittava! Ajatukseni koskee tämän vuotista Kainuun vetouistelun Honda cuppia. Viime talvinen "uudistus" miehistö määriin oli kyllä äärimmäisen huono juttu. Minua moinen kosketti sen verran että into cupin kiertoon romahti täysin enkä periaatteesta käynyt yhtään kisaa kun venekuntani kolmen hengen poppoona olisi antanut yhden-kahden hengen porukoille 20% tasoituksen!!! Syvällisemmin kun asiaa lähestyy niin tuo raja olisi ollutkin moinen mutta viime vuosien starttien puuttuminen tuo vielä taso eroa toisen mokoman lisää niin ei kiitos vaikka ehken treenaamalla olisikin kaulaa kuronut? tuskin kuitenkaan...

Virallisesti idea miehistökertoimiin juonsi viime vuosien ukkomäärien lisääntymisen venekunnissa mutta valta osa sikiintyi kuitenkin kulujen puolesta eikä sillä että kalaa saadaan enemmän. Toki joku nyt aattelee ja puolustautuu ajatuksella että kuusi kättä on enemmän kuin neljä mutta ihan oikeesti jätkät nyt onhan Suomenmaassa nähty yhdenkin hengen voittavia vene kuntia!!! Noille yhden hengen poppoille voisi olla kerroin +20% ja muille nolla...

 (Tämän kesäinen kerroitus oli 1-2hengen venekunta kerroin 1,2 lopputulokseen. 3henk.kerroin 1. 4henk. kerroin 0,9. 5+henk. kerroin 0,8.) Mielestäni selkeesti ajojahdin mukainen kerroitus ja melko moni jättikin honda cupin suunnitellun kierron tekemättä.

Toki onhan kertoimella merkitys lajissa säippäys. Tuossa lajissa ukko ja keppi on homma tehokkaimmillaan mutta lankkuvedossa pärjää sata varmasti kaksin. Muuan kovan luokan kollega tuumasikin hiljan että kun venhossa on pilotti niin se ajaa kippariakin paremmin. Itse en nyt tietenkään moista voi allekirjoittaa kun ammattiylpeys estää mutta mielenkiintoisen jossittelun aiheen se nyt antoi. Tästäpä syystä otsikko onkin "lainattu" toisen kollegan heitosta joskus kun tälle pilotille ei kertoimia huomioitu sääntöuudistuksessa vedoten sosiaaliturva tunnuksen puuttumiseen ja toki parempi niin mutta kuitenkin asia herätti jo keväällä huolia suuria.

Nooh Kainuun vetouistelu Hondacup 2015 on eilessä päivin taputeltu ja kuinkas muutenkaan cuppi voitto tuli taas kerran Sotkamoon tällä kertaa Tatun ja Antin johdosta. Hyvä Sotkamo, hyvä poijat tasaisen suoritteen teitte ja tuolla suoralla nyt pitääkin mennä kuppi nurin! Mielenkiintoisen kupin tulostasosta teki tuo "kaksi päiväinen" kuhakunkku. Tulos tai ulos ok mutta kaksi päiväinen turnee samalla kaavalla on kupin kiertäjille vaikia paikka. Tänä vuonna kupin kiertäjät veti käytännössä katsoen nolla tuloksen viikonlopun osalta ja silläpä kokonaispistemääräkin alhaisempi totuttuun saldoon mutta erotus kuiteskin niin selkeä että onneksi ei miehistö kertoimilla ollut vaikutusta cuppi mestareille mutta muita sijoituksia saattekin sitten laskeskella ja naureskella...

Tuo Kuhakunkku on varmasti Suomen hienoin kisa mutta se esikisa päivä voisi olla toisenlainen kupin kiertäjien kannalta mutta millainen? Veikkaampa XXX-poikien keksivän moiseen jottain sellaista että oksat pois ainakin toivoisin...:)

Yksi asia on vielä pakko heittää kupin moni vuotiselle vetäjälle eli Lukkarin Jounille. Kerroin uudistus jäi nyt käsittääkseni pois ja hyvä niin mutta voi jumalauta millaisen kupin oot saanut aikaan Honda cupista. Toivottavasti jaksat vielä vetää kuppia niin saamme Kainuun Honda cupista vieläkin valtavamman!!!

Alla joitama linkki Honda cuppiin liittyen:
Honda cup facebook
Hillside Anglers facebook
Kuppivoittajien bloggailua

No joo se siitä pakinoinnista ja nyt hitusen ajankohtaisempaan juttuun. Honda cupin päätöskisan aikaan mie suuntasin perseeni itärajan tuntumaan kokeillemaan josko syyshauen mehtuu ajat alkaisi olla hollillaan ja ilokseni voinkin todeta syksyn saapuneen...

Päivän toinen haaki...

Heti perään kolmas haaki ja sittenpä olikin hitusen hiljaisempaa...;)

 

Hauen syysmehtuun aika on siis alkanut ja päivä päivältä osuma tarkkuus vain paranee mutta mutta mistä helvetistä mie vapaata tähän väliin kikkailen? Nooh onneksi tämä sesonki kestää nyt pari kuukautta ja viikko vapaita on joka viides päivä ja välissä viidenkin päivän vapaa. Vinkkinä muille kollegoille jotka ei ennen oo harrastanut syyshauestusta näillä nurkilla niin nyt isot romut vetteen ja linjat kasin käyrää nuoleskellen päivä kohtaista korkoa tutkiskellen niin keppi voi kaartua trofee kalan verran...:)

Kesän kuulumisia ja SM-kisakuvia

Empä olisi ikkään uskonut että tälläinen kesä tulisi eteeni etten ehdi kalassa käymään. Henkisesti sairaan raskasta kun samalle kesälle sattui vielä kotikisa SM-uistelut minnekkä en tietenkään päässyt mutta näitä elämän viisauksia tai paremminkin sanontoja lainatakseni "mikä ei tapa vahvistaa" onkin aivan mainio lausahdus millä jaksaa taas kerran ponnistaa. Niin ja keksimpä vielä itekkin mielestäni oivan sanonnan kaikille niille kyselijöille jotka ihmetteli että miksi en ole SM-kisoissa kun kyseessä vielä kotivesi?     

"Jos olisin kotikisoissa olisin varma että vene olisi myytävänä heti seuraavana maanantaina"...

Antaa kuvan puhua puolestaan millaiset ajatukset on miehellä kotikisojen rannalla...

Joskus sitä mietiskelee tai paremminkin muistelee niitä entistä kultaisia aikoja kun työt oli äärellä ja työaika omissa käsissä kuitenkin niin että viimeistään puoli neljä vapautui kalaan. Tuolloin kiihkeimpään aikaan kuljin vielä työmaalleni venho koukussa tankattuna niin tulihan niitä käyntejä siihen tahtiin että "tuntimittaria" hirvittää nyt katsella jos jälleenmyynti arvoa laskeskelee mutta pysyimpähän kalojen rytmissä kiinni...:D

Tuon entisajan jälkeen sitä on joutunut kiertelemään reippaan tuhannen kilometrin työmatkoja ym. Kivaa mutta nyt sitä saa kuiteskin kulkea kottoa pittäin tosin keskeytymättömässä kolmivuorossa joten eipä tuossakaan rytmissä sattunut tälle kesää kun kokonaiset kaksi vapaata viikonloppua. Varmaan nyt tiiätte miksi blogijuttuset laahaa rajusti jäljessä?

Aivan rannalla en tietenkään koko kesää ole ollut vaan kaikki vapaat oon pyrkinyt rupelia pyörittää mutta tämän kesän ilmatkin on ollut mitä on ja tietty hyville vapaille on sattunut sitten kunnon koiran kelejäkin. Nooh... Rehellisyyden nimissä on pakko tunnustaa myös se että kait sitä on vanahaksikin tullut kun joka sateeseen tule lähettyä?

Summa summarum tämä kesä on siis taputeltu ja paloiteltu mutta edessä on kuiteskin hauenpyytäjän parraat sesonkikelit joten toivoa soppii että sais jotenkin lisäaikaa kepin taipumiseen niin ei koko kausi menisi ohi.
Toisaalta kun tälleen on kesän kuivilla niin se sisäinen roihu kasvaa aika kovaksi ja ajatukset pyörii väkisinkin kisahommissa. Yhtään ei tietenkään helpota se että kollegat soittelee koko ajan "konsulttiapuja" vesiltä...HI!
Jotenkin koomista neuvoa tai ainakin luulen neuvovani poikia rannalta pittäin ja vielä hassumpaa oli aikaa ennen SM-kisoja ja tietenkin sen aikaan. Ennen kisoja sain yhteydenottoja 17 venekunnalta pitkin Suomenniemeä ja tieten kisojen aikaan lisää ja nyt on sitten tilipäivät noista "konsulttipalveluista"...

Aatelkaapa nyt millainen tietomäärä tulee tuolta ajalta kun kotoisilla vesillä oli Suomen 150 kovinta vetouistelijaa joista tunnen valtavasti porukkaa ja nämä tutut tuntee taas toiset ja ne toiset jne. Niin ja tähän väliin onkin pakko kertoa terveiset kaikille niillekkin tuttuille joiden juttusille en yksinkertaisesti ehtinyt satamassa aamuin ennen starttia.

Pakko vielä mainita että tippivinkit sattui enemmän kuin kohdilleen SM-uistelujen kärjen osalta. Tieto paikoista oli kyllä kohdillaan ja vainu pelasi taktiikoiden suhteen mutta miten helvetissä mie ite opin onkimaan???

Joo siirrytäämpä katselemaan SM-kisakuvia näin rannalta pittäin:

 Aina niin kuvauksellinen Sotikov...:D

 Meidän kylän Jöökiltä ei huumori loppunut toisenakaan päivänä. "Team papalla tekarit" on todellakin juuri nimensä veroinen...:D

 Jokunen euro poikineen Kajjaanin torin rannassa. Varovasti laskettuna Nuasen selillä kellui viikonlopun aikaan monen miljoonan edestä hikisiä tienattuja euroja...;)

 Uuden karhea Alutrollin pilothouse. Tilaa on ja tarvittaessa suojaakin... Joskus kun mie oon iso, lihava ja sen myötä mahdollisesti rikas ostan tälläisen...;)

 Mielestäni ehkä toimivin kampe omaan käyttöön...

 Taustalla se kiistanalainen kaukavesi mistä paikallislehdet vaan jaksaa juttua vääntää...

 Lähtöä rannalta katsottuna...

 Orjattarien Pete huojentuneen oloisena toisena aamuna...

 Juuri näiden kuvien tähden mie suuntasin aamuisin ennen röitä töitä kuvailemaan. Kuvassa erään Suomen mestarin ottivehkeitä tai houkuttimia meille pöljille poijille?...;)

 Pakollinen persekuva...:D

 Vaikka aina puhutaan että kalusto pitää olla isoa että pärjää mutta tässä oiva esimerkki ettei kaikilla ole eikä nytkään kokonaiskisan kärki millään kalustolla elvistellyt päinvastoin...:)

 Tämä vene herättää taatusti missä päin Suomenniemeä vaan paniikin omaisia tunteita... 

 Eihän ne kaikki 150 venhoa mitenkään torin rantaan mahtunut vaan ranta oli täytettynä melkein prismanrantaan asti...

 Voi pojat teitä Rääkkylän. Teidän puolesta mie liputin heti kun Nuasjärvi SM-paikaksi varmistui mutta ei se nyt treenaamatta onnistu kuitenkaan...:(

Suomenmestari vaikka ei vielä lauantai aamuna sitä tiennytkään...:D

Hienot oli kisat mutta tulostaso ei todellakaan ollut sitä mitä Nuasjärvi oikeesti on. Mestaruus ja kärki ratkesi kuitenkin niin selkeästi ettei kellään ole seliteltävää...

Suuret onnittelut Sillanpäälle kullasta, Touruselle hopeasta, Mäkäräiselle pronssista ja vahvalle kotikenttämies Moilasen poppoolle nelos-sijasta, Orjattajille kutos-sijasta ja tieten meidän kylän Paavolan poppoolle hienosta noususta ja sen myötä kymppisakki sijoituksesta!

SM-kotisivu ja tulokset

Lehtijuttu ennen kisoja

Oikeiden mestareiden lehtijuttu

Ei räpsähdä ei...

Kylläpä taas Sami poikaa taas koetellaan. Jostain kumman syystä kevät on ehdottomasti vuoden raskainta aikaa. Ensin on se kauden avaus joka aina menee pieleen syystä tai toisesta kuten tämän vuotinen auto farssi hyvänä esimerkkinä mutta eihän se ole mikkään kun pistää vain aikaa ja rahaa..:(

Toinen merkki paalu sesonki alkaa sitten siitä hetkestä kun hauki on kutenut ja varsinkin se iso. Tuon hetken jälkeen pitää olla erityisen valppaana kuten kollega tällä kertaa. Rautelinin Mikolla meni mielestäni homma enemmän kuin jiiriin. Eilessä päivänä mies merkkautti itsensä kymppikerhoon 12.250kg hauella ja tänään... Nöyryytti minua 10.500kg hauella...

Eilen en onneksi ollut kalassa joten sen nyt ymmärtää mutta tänään sain taas kerran "turpaan" ja komiasti vielä kun aamun tikkasin oletettua ottipaikkaa pari tuntia saamatta mitään kontaktia. Vahva tunne isoista kaloista siinä kohdin pakotti vaihtelemaan uistimia tuon tuosta mutta turhaan niimpä harhauduin kuhan pyyntiin toisaalle.

Jonkun tovin jälkeen vastaan uisteli tuttu Suvi vene ja Mikkohan se siinä. Puhelimessa poristiin että ruokakuhia tekisi mieli mutta iso hauki molemmilla kuitenkin kiikarissa. Mikko jatkoi matkaa sinne missä oletettavasti se iso hauki nyt olisi mitä mie aamun jo tikkasin ja reippaan vartin jälkeen rupesinkin soittelemaan perään kuhan löytyneen mutta mitä sitä. Mies tuumasi tuolloin puhelimeen kymppiluokan hauen olleen kiinni!!
Välittömästi käänsin veneen kohti Mikkoa kun kiinnostihan isomuksen näkeminen ja ennen kaikkea saisin ikuistettua sen kaverille. Yksin uistelun haasteellisin homma on aina ollut sen hyvän kalan ikuistaminen kameralle.

Jokseenkin hyvin tutuksi tullut katselukulma miulle. Tällä kertaa pääsin todistamaan kymppi plussan vapautuksen Rautelinin Mikon toimesta. Kerrottakoon että yhtään en ole katkera kalan saajalle tai kaikille niille saajille joita olen päässyt näin ikuistamaan. Päinvastoin olen onnellinen kaikille jotka pääsee kokemaan mahtavia elämyksiä isoista kaloista mutta omaan tekemiseen tuolloin oon kyllä äärimmäisen pettynyt kun vainu muuttuu faktaksi ettei oma onki taivu...

Aamun tikkasin aluetta monilla ajolinjoilla mutta ei edes hipasua...

Kuvaus session jälkeen otin itselleni revanssin paikasta ja kaksi tuntinen vierähti ihan huomaamatta kun ajelin linjoja tukkoon sekä vaihtelin aika tihiään niitä kalikoita millä moisia pitäisi saada ja onkin saatu mutta ei niin ei. Vain yksi raskaan tuntuinen tärppi joka vielä kaiken lisäksi pääsi irti ennen kuin sain edes rehellistä tuntumaa...PRKL!

Kalustosta homman ei pitäisi olla kiinni mutta uuden vaihtaminen on tuonut monille kollegoille hirveitä haukia joten...;)

Nooh huomenna ja yli huomenna tulee näillä nurkilla sääennusteiden mukaan vettä taivaan täydeltä joten pikku Sapson sesonki taitaa olla taputeltu? Onneksi isommat järvet elää omaa aikaansa ja loppu viikolla Honda lapattaa toisaalla...HI!

Ja muistaissaan Mikolle vielä kerran helvetin isot onnittelut molemmista hauesta!!

Se ensimmäinen 2015...

Hmm...
Joskus tuntuu että mikkään ei mene kohtuudella saati millään inhimilliselläkään tasolla mutta toisaalta asijoita enemmän pohtiessa syy löytyykin lähes poikkeuksetta itsestä vaikka kuin yrittää vyöryttää mailman piikkiin. Tällä haavaa ongelmani on ollut pitkälti materiaali tasoista V-käyrän nostajaa kuten levinnyt vetoauto. Toki muitakin vastusteluja on piisannut kohtuu paljon ja jännityksellä odottelenkin milloin suunta taas korjaantuu posiivisempaan suuntaan..

Nooh parasta lääkettä tähän onkin haakimiehelle tuore hauen tuoksu ja sitähän mie sain aimo annoksen eilessä päivänä kun avasimme kauden Mika "mertsi" Meriläisen Busterilla.

Voi tuota aikaisten miesten riemua kun venho liukuun nousee kaasukahvan painuessa eteenpäin. Pienoisen siirtymän johdosta Sotkamon satamasta Tenetinvirtaan naurulihakset ehtivät virittyä lähes korvan juureen kiinni kuin Batmanin jokerilla konsanaan...

Ei kerinnyt naurulihasten kramppi hellittää kuin pariksi minuutiksi ajelun jälkeen kun se ensimmäinen haaki oli sylissä tosin hieman pienoinen mutta riittävän kokoinen kastelemaan housut...HI!

Vajaan tunnin ponnistelun jälkeen vapa rupesi taipumaan sillai että siimaa meni puolalta kovasti ulos päin. Tiukkaa vääntöä, kääntöä ja jännitystä unohtamatta kyydissä piipahti melekonen mätimamma...

Lähes "pedon luvun" painoinen ravintoketjumme päällikkö ja allekirjoittanut pidättelemässä kastelujaan...;)

Päivän uistelu oli aika pitkälti hyvin tyypillinen kevätsessio. Välillä sai ottaa rusketusta ja väliin piti karvareuhkaa asetella päähän mutta positiivista kuitenkin että vettä ei satanna...

Tämä tärppi pisti muuten hetkeksi miehet hiljaiseksi kun hetken aikaa luulimme oikeesti kyseessä olevan oikea megamamma. Tietty tuo verkkokeppi tai mikä liekään lähti heti tärpin jälkeen raskaasti mukaan vieden sivuun kunnes pintaantuminen paljasti totuuden..

Tämä tärppi oli melkein päivän kolmas kuha. Juu saimme kuhiakin kaksi joten tämä elmukelmu tärppi tuntui kirjaimmellisesti kuhalta. Näin kylmän veden aikaan kuhan saaminenhan on kuin kelaisi muovipussia kyytiin...

Ja loppuun vinkkejä kalaan meneville. Täälläpäin Suomenniemeä järvet on vielä kohtuu tukevasti jäässä ja kalastelut tapahtuu virtavesissä alle kolmen asteen vedessä mitkä on voimalaitosten virtausten myötä hyvissä ajoin auki. Rannat ja kutulahdet on näissäkin kohteissa vielä jäässä joten matalan linjan uistelut on melko turhaa ja mekin suuntasimme melko pian syvempiin 4-6 metrin vesiin uistimien uidessa 3-4 metrin syvyydessä ja tällä opilla saimmekin haukia hurjan määrän tosin illammalla hauki nousi selkeesti ylemmäs kahden metrin korkoon 4-6 metrin vedellä. Hidasta vetoa penkan tuntumissa tuntui selkeesti parraimmalta taktiikalta ja kerrottakoon vielä että parraat kalapaikat on itseasiassa kaukana kutupaikkojen läheisyydestä. Hieman yllättäin saimme nopeinten haakea ihan selkävesien puolelta joten hopi hopi nyt poijat ja tytöt pilikille...;)

Vetouistelun SM 2015 Nuasjärvi

Elokuun toisena viikonloppuna parta pärisee Kajaanissa ja Vuokatissa. Jaa miksikö?
No tuota täällähän on ensi kesänä ne isojen poikien SM-uistelukisat minne vain parraimmat pääsee ansioitusti. Tuolla oon myös miekin tosin tällä kertaa ottamassa kritiikkiä vastaan enkä jakamassa sitä.

 Kyllä näissä maisemissa kelpaa onkia taivutella...

Kilpailemaan miekin yritin viime vuonna oikein tosissaan mutta monien vastustelujen jälkeen lopetin leikin hyvissä ajoin kesken ja saman tien menetin mahdollisuuden taistella siitä arvokkaimmasta tittelistä mitä vetouistelija voi Suomen maassa saada.

Kotikisat on kuiteskin ollut historiaa lukien äärimmäisen vaikiat kisat joka ikiselle kotikentän kasvatille eikä noita huippuvetoja ole tullut sitten kellekkään ja pöljän pojan matiikalla ajatellen samoinhan se olisi mitä todennäköisemmin käynnyt itsellekkin tai sitten ei mene ja tiedä nyt mutta pikku hiljaa oonkin orjentoitunut lähes "stressivapaaseen" kesään tuon kotikentän menetetyn paineen tähden...HI!

Nooh jotta elämä olisi aina hitusen mutkasta ja mäkistä niin onnistuin kuin onnistuin hiljan sotkemaan itseni tulevan kisan valvontavastaavaksi. Valvonta itsessään ei nyt pitäisi olla hirviä vaikia urakka kisa-aikaan kun useilla veneillä sen toteutamme mutta tulevan kisan paljon kritiikkiä nostanut perjantain rauhoituksessa tulee taatusti paljon tulkinta ongelmia!

Joo kyllä luit aivan oikein että perjantaina on kaikkia kilpailijoita koskeva rauhoitus!!!

Ongelmani onkin siis kuinka tuon rauhoitus päivän valvonnan voin suorittaa kaikkia tasapuolisesti ajatellen?

Kyseinen rauhoitus on ilmoitettu jo SM-kisoja hakiessa ja venemessujen aikaan SUT:in kokouksessa asia on lopullisesti siunattu joten se on 100% että se tulee. Se että mitä hyötyä rauhoituksesta on niin pari mukavaa muuttujaa kuten perjantaina saa hitusen hengähtää ja rentoutua. Perjantaina saa myös rauhassa huoltaa kalustoa ja investoida uutta kisa koitoksiin ja mikä ehkä kaikkein parasta on istua rauhassa torin kulmilla terassilla keskustellen saman henkisten kavereiden kanssa mikä ei nyt yleensä ole ollut mahdollista kun sitä on itekkin viimeiseen asti revittänyt vesillä ja vasta illalla saunassa muihin törmännyt. Naatitaan nyt poijjat vuoden kohokohdasta eli poissa kottoa...HI!

Negatiivisia ongelmia on taasen ehken enemmän tai oikeestaan sekin riippuu miten sen osaa ottaa?

Perjantain rauhoitushan tulee vaikuttamaan ehdottomasti valtaosaa kilpailijoita koska ei kaikilla tule olemaan viikkoa aikaa saati kesää treenata kisaan vaan maksimissaan kaksi, kolme päivää ja nyt siitä perjantai viedään pois. Boikottia kisaan tulee taatusti tästä syystä ja niinhän pitää tehdä jos kokee asian omasta mielestä ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi. Harmi sanon kuitenkin niille kaikille jotka niin tekee koska Nuasjärvi on erittäin kalaisa ja kaunis järvi. Kyllä tälle järvelle jokaisen kannattaa tulla vaikka "treenit" jäisi vähemmäksi. Netistä löytyy jo allekirjoittaneen kirjoituksia monia kuten muidenkin. Suorastaan järvestä saa poikkeuksellisen paljon dataa irti kun vain jaksaa kaivaa netin ihmeellisestä mailmasta ja onhan järvestä julkaistu monia lehtikirjoituksia ja lisääkin on tulossa ennen kisaa!!

Perjantain rauhoitushan tulee koskemaan jossain määrin myös veneilyä. On siirtymisiä mökille ym.vesillä liikkumista joten mitenkä tätä taas tulkitaan. Kielletäänkö veneily tai pitäsikö sanoa että kielletäänkö hidas luotaamisen mahdollistama veneily vesillä? Rinnastettaanko ylipäätään luotaaminen treenaamiseen?

Niin ja kerrottakoon kaikille ettei miulla eikä muillakaan ole mittään poliisin lisenssejä tai vastaavia oikeuksia vaan homma tulee perustumaan kilpailijan visuaalliseen tunnistamiseen myös muistakin veneistä ja sitä myötä julki tuomiseen kisapaikalla eli viime kädessä ainakin itse tulisin varjelemaan kilpailijana omaa rehellisyyttäni/reiluuttani muita kohtaan.

Edellinen maininta perustuu puhtaasti niille jotka suunnittelee kisan ulkopuolista toista venettä tai porukkaa treenikiellon aikaiseen uisteluun ja tulipa allekirjoittaneelle syksyllä yksi kysely tuon perjantain treenaajaksi...:(

Oli miten oli tämä perjantai tulee herättämään edelleenkin paljon keskustelua vaikka kuinka aikasin asiaa ruvetaan järjestämään ja varmaa on myös kisan jälkeinen purnaaminen "epäonnistumisen" suhteen. Tyytyväisiä on melko varmaan vain yksi venekunnallinen kun voittajan ei tarvitse selitellä mutta hei yrittäisimmekö kuitenkin tehdä tapahtumasta jotain sellaista että kaikilla olisi mahtavaa ja mukavata vaikka onki ei taipuisikaan voittajan veroisesti?

Esitänkin nyt suuren kysymyksen kilpailijoille. Perjantain rauhoitus nyt tulee joten miten sen mielestänne voisi parhainten hoitaa jotta se säilyisi mahdollisimman tasapuolisena kaikkia kilpailijoita kohtaan???

Aikaa asian käsittelyyn on mainiosti joten rohkeasti esityksiä allekirjoittaneen suuntaan s-postilla osoitteeseen sinttivintturi#gmail.com tai voithan sie toki killauttaakin miulle numeroon 044-2863572 niin suunnitellaan...

PS. Sinttivinttureiden facebookista voit aloittaa Nuasjärven ihmeellisen vesistön tutkinnat...

Jatkossa häkki heiluu?

Voi hyvänen aika sentään. Joskus tekisi mieli kirota oikein ääneen mutta tänne kun ei pysty niin kirjoitampa jotain julkaisukelvonta sen kunniaksi.

#&/"#&!?*+µ€½§\}]{$£@...

Kaikessa hiljaisuudessa jokin "määrittämätön taho" on taas kerran istunut saunassa foliohattu päässä ja saanut selkeesti oikean heureka ilmentymän alalauteilla. Se että pöljään päähän vielä tuon  A-HAA ajatuksen ymmärrän mutta julki tuomista en enkä varsinkaan sitä että tämmöinen idea tuodaan lakiesitykseksi on jotain, jotain aivan käsittämätöntä. Oikeastaan tämä onkin aivan mainio osoitus siitä että meillä Suomessa alkaa asiat olla niin hyvällä mallilla että rauhoitetaan marjatkin metsään ja ruvetaan porukalla syömään astronauttien kuivapöperöitä niin valtio pysyy paremmin laskuissa ken kuormasta syö liikaa?

Uusien pykälien mukaan ainakin kilpauistelu tulee loppumaan massakisojen osalta kokonaan kun uudistuksen myötä päivän kiintiö on max.Kolme kalaa/kalastaja ja oikeastaan hyvä niin kun itse en ole pariin vuoteen ollut niiden puolella (kannatan näitä uusia 5kpl/lajinsa kisoja) vaikkakin järvestä saadut kalat kulkeutuu kalatukkurien kautta ihmisravinnoksi ja lupa tuottojen myötä veteen istutetaan moninkertaisesti kalaa takaisin mutta kerroppa tämä aatelinen hoitokalastus sitten tavan tallaajalle järkevästi saati ymmärrettävästi. Me vetouistelijat ollaan vain tyhjennetty kalavesiä mutta kukaan ei sitten edes sen vertaa hoksaa seurata että kalavedet kukoistaa mitä rikkaammin kalaa kun kisatulokset vain kasvaa vuosi vuodelta. Toki nyt jokin ehti jo miettiä että kyllähän poikien taitokin kasvaa samaa kyytiä ja kasvaakin vuosien aikana mutta pitäähän järvessä olla koko ajan enemmän kalaakin jotta moinen onnistuu???

Toinen mihkä tietty pitää tarttua niin kilpauistelua ajatellen tuo kolme kalaa/kalastaja tarkoittaa käytännössä lissää ukkoa venhoon kun juuri sitä on ajettu toisin päin että ukkomäärät vähenisi uusien kerroin kikkailujen myötä täällä päin Kainuuta. Tosin tämä miehistö kerroin jos jokin on mielestäni huono mutta toisaalta on siinä teoriassa hyvätkin puolet jos vaan perse kestää porukoilla ostaa usiampia veneitä ja sitä myöten hajauttaa porukkaa kalastamaan...

Kolmas pointti kilpauistelua ajatellen onkin kohtalokas kun kaloilla on myös ylämitta alamitan lisäksi. Kaikissa kilpailluissa on aina ollut reilut alamitat mutta nyt kuhan maksimi mitta tulisi olemaan 70cm ja hauki 90cm eli käytännössä katsoen kolmen kilon kuhaa isompaa ei saa ottaa eikä 4,5 kilon haakea isompaa. Herääkin nyt kysymys miten me käytännössä toteutamme uistelukisojen voittajat?
No höh tietysti pyydämme 69,9cm kuhia ja 89,9cm haukia ja tietty yhteensä kolme kappaletta...HI!

Omaa siviiliuistelua ajatellen rehellisesti kerrottuna kannatan tietty nuita ylärajoja jotta isoja kaloja olisi enemmän tarjolla tulevaisuudessakin mutta toisaalta joidenkin tahojen myötä mie rikon siltikin lakia eläinrääkkäyksellä kun pyydän kalaa ja päästän ne takaisin kasvamaan...

Neljäs pointtini onkin sitten suunnattu suoraan näille "viklonmunittajille" kun ovatpa keksineet myös pykälän väkäsemättömille koukuille. Hieman ristiriitaista tämä kun väkäsettömillä koukuilla joudut ottamaan kalan ankka jarrulla (lue tiukalla jarrulla) jotta se ei karkaisi. Toisin sanoen kala vedetään väkisin kyytiin kun normikoukuilla annetaan kalalle enemmän löysää. Taitava kalastaja osaa ottaa kalan huomioon koukkujakin irroittaessaan. Ja kerrompa myös että olempa rakentanut itselle oikein sumpunkin kalan elvytystä varten jotta saisin sen parhaani mukaan takaisin järveen hyvinvoimaisena kasvamaan vieläkin isommaksi toisin sanoen "taitava" kalastaja pystyy valikoivaan kalastukseen!!!

Lohikalatkin on otettu mainiosti tietty huomioon ja ehkä syystäkin kun ne ruukaa olla meillä päin suoraan sanottuna harvinaisuuksia mutta jotenkin tuntuu että koko tämä penteleen uudistus on suunnattu puhtaasti uistelijoita vastaan ja itseasiassa se onkin jos tuollaisena uusi ehdotus nuijitaan eduskunnassa lainvoimaiseksi.

Nyt jos koskaan arvon päättäjät jäitä hattuun ja tarkempia pohdintoja eri vapaa-ajan kalastajien kattojärjestöjen kanssa. Suomen uistelutoimikunnasta löytyy kaikkien uistelu cuppien yhteystiedot joilta saatte taatusti tietoa pelkästään alueellisista eroista. Jossain päin Suomea kalaa on niin paljon että kisat on myös hoitokalastuksellista!!!

ÄÄÄäääähhhh....... Nyt rupesi verenpaine nousemaan siihen malliin että parempi kun en kirjoita enempää...

Oonhan mie nytkin ihan rosvon näköinen? ja näillä tulevilla uudistuksilla pahin sellainen näillä nurkilla. Kuvasta ei puutu muuta kuin iso lihavoitu WANTED teksti...HI!

Summa summarum: Oikein kuin herkutellaan ja ammutaan hitusen korostettavasti niin näillä meidän vesillä onkin edessä aika hauskat kuviot tulevaisuudessa. Uistelukisat loppuu ja siviiliuistelukin ajetaan uusien pykälien mukaan aika ahtaalle ja lopun uistelulle tekee tulevat lupamaksut ahneiden tahojen myötä. Pikkulinnut onkin jo laulanut että myyrän työ onkin kantanut hyvää hedelmää kateellisessa Kainuussa todenteolla tulevien lupien myötä mutta ei se ole mikhään kun uusi tuleva talvivaaran purkuputki pitää huolen siitä että ei tarvita lupia saati niitä väkäsettömiä koukkujakaan kun soudetaan vain Nuasjärven Tikkalahden suulle ja nostellaan valmiita suolakaloja kolmen yksilön edestä kyytiin...

Ai niin joudunhan mie investoimmaan sen happoteräksisen mittalaudan venhoon etten vahingossa ota liian isoa kyytiin...;)

Eipä miulla muuta tällä kertaa. Kiitos ja anteeksi niille jotka veti herneet nekkuun...

Tasaluku pakina...

Joku tovi sitten kirjoittelin Sinttivinttureiden 200:n blogijuttusen. Nyt tämä samainen virstapylväs jos niin voi sanoa toteutuu täällä miun omissa pakinoissa.

Joskus niinä hiljaisina päivinä vaikkapa työmaalla sitä miettii että hitto kun tämä päivä lopu sitten ikkään mutta huomaamatta aikaa saattaakin karata vuosiakin jonnekkin. Miun kohdalla tämä aika häviö onkin hauska huomata tietokoneelta excel pohjaisista kalapäiväkirjoista kun joka vuosi oon niitä ruukannut tehdä. Valokuviakin löytyy tuolta ajalta kuuden numeron verran koneelta ja oompa tuota jonkin verran kirjoittelut näin "julkisesti" nettiinkin arvon lukijoiden iloksi.

Marraskuussa kun kirjoittelin sitä Sinttivinttureiden blogin juhlanumeroa niin hokasin että hemmetti miullahan on näitä omiakin höpinöitä 198 kasassa. Tuolloin jo päätinkin että tämän kirjoituksen "omistan" omille suosikki kirjoituksille syystä että siellä on joitain sellaisia kirjoituksia jotka haluan nostaa uudelleen esille niin tiedättepähän mitä miulle on tapahtunut tänä aikana niin hyvässä kuin pahassa mutta rakkaus lajiin on kuitenkin säilynyt ja hyvä niin!

Nyt kun kirjoittelen tätä numeroa 200. Niin kerrottakoon hieman tarkennusta Sinttivintturit sivuston/blogin osalta että ihan ne ensimmäiset jutut on venekuntamme Jykke-papan tuotoksia. Kaikki tämä on siis sen syytä että loi venekunnallemme kotisivut vuonna 2004 mutta "verbaallinen puoli" kääntyi aika pian miulle kun mie siel vesillä kuiteskin päivystin ja päivystäkin jatkossakin...:D

Siis takana on nyt melkein 400 nettijuttua näille sivustoille vuosien saatossa. Mielestäni se on kohtuu paljon mutta mittään en ole kostunut päinvastoin omaa hautaani vain kaivanut monessa asiassa mitattuna. Järjelläkin miettien ei mittään järkeä mutta niin kuin monta kertaa oon kirjoittanut että omaksi ilokseni minä tätä teen. Jokin ihmeellinen vietti tähän vetää tai sitten ihan silkka hulluus? Toki onhan miun suvussa monenmoista viheltäjää aina diplomi-insinööriiin saakka mutta tiettävästi kukaan muu ei ole näin pahasti julkisesti munannut...HI!

Rakkaus harrastukseen on ohjannut vahvasti miun elämää jo 10-vuotiaasta asti eli neljännes vuosisata mahtavaa harrastusta jo takana ja silti homma kiehtoo. Muistampa muuten kuin eilisen elämäni ensimmäisen Silstarin umpikela setin jonka Teuvo-eno osti miulle syntymäpäivä lahjaksi. Ennen tätä menimme tietty isän vanhoilla abumatic keloilla. Seuraavana kesänä homman lähtiessä lapasesta kävimme isän kanssa paikalliselta kesportilta hakemassa Shakespearen outcast haspelisetti.

Tuo hetki ja ilta oli ehkä elämäni kulmakivi kun sisulla opettelin heittämään moisella härvelillä ja helpommaksi asiaa ei tehnyt sekään ettei kellään ollut moisesta mittään kokemusta vaan "perse edellä puuhun" harjoituksella sain välillä onkia jopa omaa hattuakin järvestä...:D

Tämä kuva on kiistatta miulle rakkain. Kuva on niitä ensimmäisimpiä otoksia harrastuksen alkuajoilta ja ompa allekirjoittaneen kädessä se ensimmäinen umpikelakin. Kyseinen kuva kulkee miulla aina mukana avaimenperään laserilla ikuistettuna!

Pian tuon haspelin opettelun jälkeen vauhti kasvoi harrastuksen suhteen niin kovaksi ettei isä enää jaksanut työssä käyvänä kulkea matkassa vaan opetti miulle veneen moottorin hallitsemisen ja siitä hetkestä asti oonkin bensaa kuluttanut tuhansia ja tuhansia litroja hauen persieseen...

• Tämä kuva on melko monesti vilahtunut monen asian yhteydessä ja syystäkin. Kuva on hetkestä jolloin voitimme Sinttivinttureina sen ensimmäisen pitäjänmestaruuden johon oli yhdistetty myös Kainuun piirimestaruus titteli. Jostain syystä mie arvostan tätä pitäjänmestaruutta kaikkein eninten vaikka onhan sitä oikeesti isojakin kisoja voitettu. Mikä tämän arvostuksen sitten tekee niin ehkä se että  niin monta kertaa olin saanut pettyä ennen tätä hetkeä? Tuon jälkeen voitimme muuten pytyn kolmesti peräkkäin ja on nyt pölyttymässä tuolla hyllyn päällä...

• Muutama vuotena tai siis aina kysyttäessä olemme olleet mukana erilaisissa lasten ja nuorten erilaisissa kalatapahtumissa venekuntamme voimin. Tästä linkistä voitkin lukea mitä tuolloin kirjoitin ja mitä teimmekään...
  

• Yksi suosikki järveni on aina ollut ehdottomasti Konstan Pylkkäsen sinisten ajatusten lähteillä Lentualla. Tuolla mahtavalla järvellä miulle on tapahtunut yhtä ja toista niin hyvässä kuin pahassa ja sitä kautta tarinoita löytyy monia. Hirveet hehkutus jutut ei ehkä kuitenkaan ansaitse niin paljon huomiota kuin kunnon turpaan tulo. Ohessa linkki viime kertaiselta visiitiltä niin ja kerrottakoon kuitenkin että tuolla järvellä olemme onnistunut venekuntana dominoimaan kisoja usean vuoden verran...

• Jostain syystä tämä hyvin tyypillinen juttunen sai aikaan hyvän fiiliksen kun uudelleen luin. Kotivedet on aina kotivesiä niitä rakkaimpia vaikkeivat mailman kalaisimpia olekkaan...

• Tämä siun kannattaa ehdottomasti lukea! Yksi niistä julkisista melkein "munauksista" mutta onneksi emännän kosinta blogissani ei mennyt persielleen...HUH!

• Perinteeksi muodostunut Fishkatti tapahtuma Vuokatin Särkisellä joka juhannuksena on ollut aina mieluinen hetki ja tämä tarina kuvineen kuvainnollistaa miun juhannuksia parhaiten... 

• Kiistatta koskettavin juttu ikkään mitä oon kirjoittanut. Isäukko oli meidän Sinttivinttureiden päämekaanikko jonka ponnistusten voimalla ja nopeudella suurimmatkin vastustelut korjaantuivat ihan itsestään ja ennen kaikkea halavalla. Tähän nojaten saimme suunnata omia resurssia siihen oleelliseen eli miten kaloja saadaan...

• Jos jotain kirjoitusta oon katunut niin ehdottomasti tätä myynti ilmoitusta! Tuolloin Sami poika oli niin hukassa etten oikeen asioita loppuun asti aina miettinyt ja jälkikäteen miettiessä ihme että tuosta ajasta toivuin suuremmitta tappioita ja vielä suurempi ihme oli se että en kuitenkaan kalustoani myynnyt. Joitama kohtuulisen tuntuinen tarjous pyöri mielessä syvissä ja onneksi jäi vain sille asteelle koska rahan takia mie en sitä olisi joka tapauksessa myynnyt vaan jostain syystä halusin vaan eroon. Tämä juttu on muuten ylivoimasti eninten klikattu juttu miun pakinoissa kautta historian!

• Vuosi 2012 oli käytännössä katsoen puhdas välivuosi harrastus inspiraation ollessa kadoksissa mutta kesä 2013 ja sen loppupuolella se kuuluisa kalakärpänen purasi sitten uudelleen. Ohessa juttunen sieltä jostain...

• Tämä "rusiviksi juttu" on pakostakin listan kärjessä mitä ikkään oon kirjoittanut. Jotain.. Jotain hyvin sekavaa mutta kuvat kertokoon jutussa syyn miksi isotkin miehet joutuu irvistelemään kalan kanssa anteeksi kalojen...;)

Siinäpä kymmenen juttusta sieltä täältä kaivettuna. Jos jaksoit tavata kaikki nämä niin lisääkin löytyy aina vuodelta 2004 ja tämän vuoden jutut onkin vielä helpommin luettavissa kun hiirtä vain jaksat rullata.
Vielä muistaissaan pitää mainita että venekuntana olemme myös facebookissa ja tykkäämällä meistä saat aina uudet jutut näistä Kipparin pakinoista kuten Sinttivintturit blogista seinällesi eikä siun tarttee kytätä milloin on uutta julkaistaan...

PS. Onhan niitä kirjoituksia myös tuolla kalalla Kainuussa sivustoilla kalapaikka vinkkinä ja ompa tuota opasta mainostettu uusilla vetouistelun SM 2015 sivuilla... 

Niittiveneen omistajille...

Kolmeen kertaan minuun on ottanut yhteyttä niittiveneen omistaja blogijuttujen myötä. Rungon ominaisuuden myötä pienoiset vuoto-ongelmat on näissä tapauksissa kasvanut suuremmiksi ongelmiksi kuten miullakin joskus...

Niitattu ratkaisu veneenrungossa on teoriassa hyvä idea kun tällöin ei tarvitse huomioida hitsaus-saumojen ainevahvuuksia jolloin sen laskennallinen -40% heikentymä tapahtuu hitsatuun saumaan. Suomeksi tämä tarkoittaa että hitsatun rungon ainevahvuuden kasvattamista 3mm vahvuiseksi jolloin sauma saadaan saman vahvuiseksi kuin niitattu 1,6mm "lentokone alumiini". Vahvuuden kasvaessa painokin nousee samaa kyytiä ja sitä myöten konetehoa tarvitaan lisää jne.

Teoriassa tämä niitattu ratkaisu on siis hyvä mutta käytännössä taasen ei tai pitäiskö sittenkin sanoa että uutena jees mutta pitkässä juoksussa ehdottomasti ei jos vierastaa ylimääräisiä askareita...HI!

Niitit kun tahtoo ajan saatossa löystyä ja sitä myöten niistä tulee vuotavia niittejä eli käytännössä ajatellen vuotava vene on tietty erittäin huono ominaisuus vetten päällä.

Poista vain vesi...;)

Isolla vaivalla veneestä saa taas elinkelpoisen kun viitsii purkaa koko veneen ja "kiristää" vuotavat niitit tai vaihtaa ne pulteiksi kuten mie joskus tein ja itse asiassa kahteen kertaan kun ekalla kerralla vaihdoin vain vuotavat niin rungon "jäykistyessä" ongelma kulkeutui toisaalle. Toisella kerralla vaihdoin kölilinjasta kaikki sivupaltteelle asti ja on muuten edelleen vuotamaton niittivene...:)

Sinttivintturit blogista löytyy nämä remonttijutut jos mielesi tekee lukea mutta esittelempä tähän uudenkin kollegan blogisivuston. Los Retardos Fishing Teamin poijat päätti perustaa oman blogin ja siellä onkin hyvää tarinaa vastaavasta projektista mitä mie oon läpi käynyt.

Hus hus sinne siis...

Haasteellisia kuvioita edessä...

Voi perke.. Jos taas paremmin sanoisi. Täällä Kainuussa Sotkamon suunnalla on ruvennut puhaltamaan pahan ilman tuulet oikein tosissaan ja onkin ollut täysi työ pitää niitä aisoissa. Vuosi kymmenten ajan kalastus harrastuksen toteuttaminen Sotkamon vesireitillä on ollut helppoa ja vaivatonta kun kaikki on ollut paketoitu yhden uisteluluvan ääreen ja jos pakettia verrattaisiin muualle Suomen vastaaviin paikkoihin niin hintakin on ollut ihan linjassaan kun meillä päin ei liijalti pilkkukylkiä ole onkia nykimään jos haakea ei lasketa tähän kategoriaan...:D

Pari päivää sitten istuin Sotkamon osakaskuntien vuosikokouksessa syystä että korviini kantautui todella huolestuttavia uutisia yhden osakaskunnan edustajan osalta. Kyseisen edustajan "myyräntyön" myötä uisteluluvan hinta olisi noussut yhdeksi Suomen kalleimmaksi ja syyksi mainittiin vain että meillä uistelijoilla on rahhoo kun ajellaan 50000-100000 euron uistelupaketeilla ja veturina tietty hirveen kalliit maasturitkin vielä!!!

Kysynkin nyt että olikohan tässä väittämässä Kainuulainen kateus viritetty äärimmilleen???

Ei helvetti kellään moisen arvoisia paketteja ole. Valtaosa uistelijoista uistelee meidän kulmilla muutaman tuhannen paketilla ja jos jollain hienompia siis anteeksi kalliimpia niin hyvin monesti kulupuolta rassaa korkea korkoinen vekseli! Ärsyttää myös se että miksi moiseen asiaan pitää yleensäkään tarttua? Eikös se ole ihan sama mitä kukakin tekee vai ollaanko me jossain holhous yhteiskunnassa ja ollaan velvollisia kertomaan kaikille minne minä esimerkiksi euroni laitan? Tai no miun osaltahan te tiedättekin...HI!

Kerrottakoon kaikille heti alkuun ettei miulle ainakaan kannata olla kateellinen. Kalustoni on sinisen taivaan aikaista kun uistelen vuoden 1990 niitatulla jenkkiveneellä jonka korjaamiseen ja pajatukseen katoaa talvisaikaan yksi sata tuntia ja joskus kaksikin. Mielestäni harrastukseni parissa ei liiku löysä raha vaan paremminkin intohimo jonka voimin omalla tekemisellä säästän euroja mahdollistamaan harrastustani.

Harvoin sitä miulla verenpaine nousee korkialle mutta nyt kyseinen kokous nosti leposykettä väkisinkin muutamalla iskulla tiheämmäksi syystä että yksi ainoa taho vain intti ja intti muiden edustajien jo myhäillessä ja vihdoin viimein järki voitti eikä hinnan korotusta juurikaan tullut. Pienoinen marginaalinen korotus on totta kai hyväksyttävissä mutta esitetty kohtuuton vaatimus olisi taatusti rajoittanut uusien harrastajien tulemisen ja vanhojen jatkamisen hienon virkistyskalastuksen parissa.

Toinen kädenvääntö olikin heti perään kun samaisessa kokouksessa käsiteltiin vetouistelukisojen järjestämismaksua. Arvatenkin hintaa oli viilattu "maltillisesti" tuplakorotuksen verran kalliimmaksi ja olipa kuuleman mukaan hallituksen kokouksessa väännelty kättä nelinkertaisestakin korotuksesta samaisen tahdon myötä.

Tämä taistelu olikin sitten hyvin ristiriitainen kun kyseessä on kuiteskin jossain määrin "bisneksen teko" kun kisassa saadut hyvälaatuiset kalat kuitenkin myydään eteenpäin ihmisravinnoksi jotta joku järki hommassa säilyy. Mistään rahan teko hommasta ei sitten kuitenkaan puhuta kun homma perustuu puhtaasti talkoisiin ja kaikki raha kulkeutuu loppujen lopuksi takaisin harrastuksen pariin mutta suora vaikutus erilaisten tapahtumien myötä kestää tietty enemmän aikaa.

Näillä kisajärjestelyillä tuomme kuitenkin paljon lupatuloja Sotkamon vesireitille mutta tunnetusti ahnein ja häikäilemätön pärjää aina parhaiten kuten tässäkin tapauksessa. Suomeksi kerrottuna tämä uusi korotusmaksu puolittaa mahdollisen "voiton" jos plussamerkkejä hetkellisesti ajatellaan ja normaalisyönnillä kisoissa teemme lähes nollatuloksen mutta auta armias jos sattuu huono kalansyönti niin joudumme maksamaan seuramme "kassasta" Sotkamon osakaskunnille niitä varoja pois mitä olemme suunnitelleet nuorisonkin kalastusharrastuksen parantamiseen. Eipä voi muuta sanoa että on meillä Sotkamossa yhteistyö huipussaan...:(

Summa summarum. Ensin ryöstetään harrastajilta rahat pois kalliin luvan myötä ja seuraavaksi  harrastus-seuralta evätään mahdollisuus tuoda uusia harrastajia vesistön ääreen ja vasta vuosien päästä mietitään että miksi lupamyynti ei vedä ja ala ukkoutuu?

Ehdotuksenani onkin jatkoa ajatellen että eletään hetkessä ja tähdätään yhdessä tulevaisuuteen maltillisesti eikä tehdä omia päätöksiä sellaisessa seurassa missä ei ole "alan edustajaa" paikalla avartamassa asioita. Pikkuisen olisi ollut huono "vetouistelijoiden edustaja" kokouksessa jos en olisi ollut paikalla kun ilkesi tämä "säätäjä" vielä sanoa että kävi viime kesänä kerran uistelemassa yhdellä vavalla ja sai yhden alamittaisen kuhan...:D

Pakko kuitenkin tunnustaa tuosta kilpailuluvasta sen verran että onhan kyseinen kisaprosessi sellainen tapahtuma että siinä on oikeesti arvosteltavaa ja kehitettävää paljon. Nykyaikaiset "massakala" tapahtumat tämän homman sotkee joka tapauksessa enemmin tai myöhemmin muuallakin Suomenniemeä.

Onneksi itse alan olla jo vilttiketjun puolella tästä hommasta mutta halu oisi kuitenkin kehittää kilpauistelua parempaan suuntaan meilläkin päin. Joitama ajatus onkin jo kirjoitettu blogiin valmiiksi mutta vielä en ole rohjennut julkaista sitä.

-Kiitos ja anteeksi-

The projeck roach fish...

Melko levoton on olo kun etelän poikien kalakuvia seurailen Facebookista ym. Foorumeista...PRKL! 
Täällä Sotkamossa on järvet niin tukevasti jäässä ettei taatusti aukene ennen kevättä joten hammasta saa purra taas parin juurihoidon verran ennen kuin mieli tasoittuu...;)

Aivan toimettomaksi en ole jäänyt vaan koko ajan työstän uusia kujeita ja virityksiä sille isolle hauelle. Tänä aamuna isäinpäivän kunniaksi kävin koeuittamassa "lahnaprotot" numerot 7,8,9 ja 10. Viimeisimmän eli 10 proton myötä koin aivan suunnatonta onnistumisen tunnetta kun huomasin hymynikin kaartuvan korvien tuntumaan. Sattuipa vielä iroonisesti juuri se kymppi joka voisi leikkimielisesti enteillä kympin hauesta? Mene ja tiedä aika näyttää...:D

Project roach fish originaali mallinnos eli lahanahan se siinä näin Kainuulaisittain...:D

2K14 game over...?

Niin se aika rientää ja kohta oven takana kolkuttelee itse joulupukki. Mitähän Samipoika tänä jouluna lahjaksi saapi kun oon omasta mielestä ollut niin kiltti ettei pukkikaan kaikkea tiiä saati uskoa voisi..:D
Toivelistalla on vaikka mitä: Kaikuluotain, hyrräkeloja, vetovapoja, säippävapoja, laukasimia, uistimia, ryökkyjä ym. Kalastukseen liittyvää tietty!

Kippari navikoi näillä näkymin jatkossa cabinin puolella...:D

Nooh vedetäänhän ensin tämä kausi pakettiin vai jokohan se meni? Pakkasmittarissa tällä haavaa -19´c ja koko ajan vaan kiristyy toisin sanoen GAME OVER Sotkamossa kun pintaveden lämmöt oli asteen kahtapuolen toissa päivänä? Hitusen jos viittisi etelämmäksi suunnata tienpäällä liukastellen niin kausi jatkuisi tovin ja toisenkin mutta eiköhän tämä jo kuiteskin riitä. Koko kesän sain tehdä sitä mitä rakastin ilman kelloa paitsi tietysti niissä surullisen kuuluisissa kisoissa mitkä meni reippaasti kölin ali vaikka kuin yritti snorkkelin avulla pyristellä...:D

Kaiken puolin kesäni oli aivan fantastinen kun sain monta uutta elämystä ja paljon uusia tuttuja ja uusia kalapaikkojakin tuli koluttua niin ja nykäsipä tuo joskus ihan kohtuullisesti jos hienovaraisesti uskoltaisi nyky-yhteiskunnassa ilmaista. Tämä CR-keskustelu kun on saanut hiljan niin huonon suunnan tuolta "viklon munittajien" suunnasta että kait miunkin pitää ruveta pimittämään jatkossa vähintään joka toinen reissu ilman kalakuvia. Pistänkin nyt tähän päivitykseen kaksi lyhkästä videon pätkää esille joista toinen kuvastaa sitä ihteensä ja toinen ei....

Hauen onkijoille suunnattu versio...

Ja "viklonmunittajille" suunnattu versio...

Koko kesän muuten suunnittelin noita video julkaisuja ja kahdella viimeisellä reissulla vasta toteutui. Tuolloin olimma Mika "mertsi" Meriläisen venholla liikenteessä kun oma tukevasti pajassa talvihorroksessa ja osin purettuna talven sepityksiä varten. Näillä näkymin tämän kauden viimeinen reissu oli 4.11.2014 ja juuri lopettaessa alkoikin päivän kova vesisade muuttua rännän kautta lumisateeksi hämärän rajamailla uistelun lopettamis aikaan ja seuraavana aamunapa olikin maassa 20 senttiä lunta!!!

Aikainen lintu madon nappaa...

Viikon virallinen lepo päivähän on sunnuntai ainakin normaalista ajateltuna? Tuolloin ihmismieli levähtää viikon kiireet pojes ilman suurempia ponnisteluja mutta meitä ruukaa olla erilaisiakin kuten seuraavassa kerronkin oman lähestymisen "heidän erilaisten" normaalista sunnuntaista.

Tatun ja Kirsin kiireinen työviikko huipentuu äkkinäiselle aika hurjan rankkaan viikonloppuun. Viikon virka-aika töissä alkaa kohtuullisesti klo.8-9.00 mutta viikonloppuna he on vesillä ennen kuin kukko kiekaisee. No ei tämä viellä mittään kun lohen perässä ovat vapaa-ajat pimmeestä pimmeeseen niin sitäpä saa helposti ennen tuota kiekasu hetkeä ajella sen 150 kilometriä lohipitoisille kalavesille. Jokainen saa sitten mielessään laskea moneltako sitä tämän kylän nurkilla heräillään viikonloppuisin..

Onneksi mie oon ollut aina aamunvirkku eikä aekanen herätys tunnu juuri missään varsinkaan silloin kun tietää pääsevänsä kalaan ja vieläpä hyvällä porukalla. Muutenkin nämä lohikala reissut on ollut itsellä totaalli paitsiossa mutta muiden kyydissä on ollut mukava käydä koittaa ihan erilaisuutensa tähden. Kalaakin on tullut itse virittämillä rakseilla ja jopa "kolmosen lohikin" (lue pulska reilu mitta). Ehdottomasti oma mailmansa mutta edelleen rakastan hauenpyyntiä yli kaiken...:D

Sunnuntain odotukset oli kovat syystä että viimeksi oon käynyt raksia pyörittämässä vuonna 2011 omilla vesillä Antin kanssa ja pari päivää aiemmin maapallon kokoisella Pielisellä Sinttivintturit porukalla. Molemmilla reissuilla saatiin tosi hyvin kalaa varsinkin Pielisen reissulla ja tuollapa onkin tullut oltua aiemmin Tatun matkassa joitaman reissun ja kalassa on aina pysytty. Toki tuolloin kalaa oli järvessä niin hyvin että allekirjoittanutkin sai omilla virityksillä...:D

Nyt kun tuolla vieraili pitkästä aikaa niin tiukassa on punalihainen ja mitä Tatua kuullostelin niin aika huonossa jamassa on kalan saanti verrattuna noihin kultavuosiin tosin miehen rima on nykyään aika korkialla kun edellisen päivän karvan auki nelosta ei pitänyt juuri minnään..

Tatu "mestari" Paavola ja puoliso Kirsi Hämäläinen aikaisin aamulla ennen kuin kukko kiekaisee...

Voih.. 
Joskus jo aiemmin kerroin että oisin sieluni myynyt Pieliselle ja syystäkin. Taustalla komeillee Kolin huippuja reippaan 25 kilometrin päästä katsottuna...

Hitusen sää yllätti aamun ennusteista kun tuolloin lupaili 3ms tuulia päivälle mutta saderintaman myötä tuuli yltyikin kovemmaksi jopa 6ms puhureiksi. Onneksi rikkonainen Pielinen tarjoaa saaren penkkoja ym. suojaksi mutta kovimmat tiedossa olevat järväri paikat jäi tällä kertaa vetämättä...

"Mestarin" oppein keppi taipuu aina kelillä kuin kelillä ja kohteessa kuin kohteessa. Tällä kuvalla on kuitenkin huomattavasti isompi symboloninen merkitys jos en paremmin kertoisi...:D 

Ettepä kuulkaa arvaa mitä olkapäältä löytyy ursuitin alta? Vinkkinä "sisäpiiriläisille" voin kertoa että joskus aikoinaan sain hervotonta kuittia ja saan vieläkin yhden Lohjan kohelluksen jälkeen mutta nyt valta taisi siirtyä "mestarille" vai pitäisikö sittenkin todeta että "mestari" tekee asiat "mestarin" ottein...HI!

Hauskaakin hauskempi päivä meinasi kotimatkalla kääntyä melko vakavaksi kun päivän saderintama oli tullut lumena mantereen puolella ja tietty tiet aivan pääkallon liukkaana. Pelkästään kotimatkalla näimme kolme autoa ojassa mukaan lukien sen meidän ohi kiitävän hullun joka löytyi pientareelta 15 kilometrin päästä. Voi hyvänen aika ihmisiä sentään että pittää sitä olla pöljä kun ei älytä luonnon voimien äärellä käyttää maalaisjärkeä edes kaasupolkimen osalta.

Niin loppuun kerrottakoon vielä että aiemmin kirjoittamani välitelakka muotoutui lopputelakaksi eilessä päivin. Aattelin sääennustuksia katsellessa että päästetään Honda levolle kun -15´c asteen yöpakkasia lupaili ensi yöstä alkaen kolmen koitoksen verran tosin tänään oisi vielä päässyt mutta venho on ranchilla jäisen tien toisessa päässä...
Mittään lopullista kauden päätöstä en ole vielä tehnyt kun on miul kollegan kalusto käytettävissä tässä äärellä jos nuo tulevat pakkaset ei talvea tee mutta jos kausi päättyi tuohon yllä mainittuun reissuun niin olipa ikimuistoinen sellainen...;)

Ei pyöri rupeli eih...

Pakkanen paukkuu siihen malliin että väistämättä kauden loppuminen piinaa mieltä. Eilessä aamuna mittarissa naputti pelottavat -8,5´c ja tälle aamua lukemat huimat -10,7´c eikä huominenkaan kovin kaakana noista luvuista ole ennusteen mukaan mutta sitten lauhtuu hetkeksi kera sateiden. Eilenpä veinkin venhon ranchille suojaa tästä syystä että vesille noilla keleillä en mene ja tuota sadetta en halua avoveneen pohjalle jäätymään kun se ei enään sula! Toisin sanoen pienoinen välitelakka ennen sitä lopullista kliimaksia...:D

Eilisaamuinen näkymä hyvinkin tutusta lahden poukamasta...

Niin se aika rientää kun talvea rupiaa jo pukkaamaan lämpimän kesän jälkeen. Aivan älyttömästi jäi erilaisia asioita toteuttamatta ja hemmetin suuret ANTEEKSIPYYNNÖT niille kaikille joille lupasin käyttää kalalla kesän aikana!!!
Jos vähän lohduttaa niin ensi kesänä käymme kalassa ja jospa tuolloin nykäisisi paremmin kuin tänä kesänä lämpimään aikaan. Tuolloin ei tullut kuin sitä kuhan pentelettä joitain kymmeniä kiloja mutta syksyllä vesien viilentyessä sitä metristä ravinto vesiemme kuningatarta piisasi ihan mukavasti...;)

Arvaatkaapa kumman puolen ongilla tulee kuhat?...;)

Nooh pelon sekaisin tuntein odottelen nyt oliko tämä kausi tässä vai vieläkö suveaa niin että sitä pääsee uistelemaan haakea täällä Kainuussa? Varmuuten vuoksi tein eilessä päivin pajan seinälle oikein tolkun telineen säippävavoille ja oompa kaikessa hiljaisuudessa rakennellut toimivampaa kaapistoa ja hyllykköä kalavehkeille talven varalle...

Tiiättehän? Hyvvää pittäis tehdä mutta priimaa pukkaa...HI!