Helteiden jälkeen...

Viikon verran piti auringon paahtaa täällä päin Suomea ennen kuin hauki rupesi ihan oikiasti syömään. Vedenlämmöt saavutti tuona aikana reippaan 10 jopa 13 asteen lämpötilat selkävesillekkin ja näin ollen hauet sai kutunsa suoritettua. Juuri nyt elämme hauen uistelijan kulta aikaa kun haukea saa oikiasti tosi hyvin!

Alkukevät oli tosiaan vaikiaa aikaa mutta nyt keväiset askelmerkit täsmäillee niin kuin suunnitellusti pitääkin. Parina keväänä oon "kellotellut" näitä hauen syönnös-rytmi paikkoja ja nyt ois niinku sadon korjuun aika. Enään ei ehkä tarvii kulkea Oulujärvelle asti etsimään "sitä helppoa" kalaa massamääristä johtuen kun omaltakin kylältä saa!

Pari päivää sitten oli sen salaisen haukiparatiisin hetki siis sen mistä Vuokatinvaarat näkyy kirkontornin lisäksi.
Muutama uusi kikka ja holvi auki. Viiden suurimman jälkeen haukea +25kg ja kappaleita tasan sata kun lopetin siihen syystä että pitäähän "ennätyksen rikkomiseen" jokin mahdollisuus jättää...;)
Nooh totuuden nimissä gps:n ajolinjat alkoi isommallakin näytöllä olemaan melko suttuista silmukkaa...

Köyhän miehen käkilahden saalista... 

Eilessä päivänä olikin yhden säippämestan korkkaus hetki. Viime kesänä kävimme Mertsin kanssa testailemassa haasteellisia ajolinjoja valmiiksi ja voisimpa melkein sanoa että se kannatti. Tällä kertaa mukaan hyppäsi aiemmin käynyt Mika "Mertsi" Meriläinen ja kylän vaatimattomin ison hauen kepittäjä eli Kimmo "hakki-kipe" Hakkarainen. Paikan odotusarvot huomioiden kahden miehen tänne tuleminen olisi tietänyt paljon negatiivista sattumaa mutta kolmen miehen vahvuudella onnistuminen elokuvan käsikirjoituksen suuntainen..;)

Heti aloittettaessa haukia rupesi tulemaan siihen malliin että hymy kaartui väkisinkin korviin ja pysyi siellä koko päivän vaikka välillä tarvitsimme melaa potkurin työntövoiman lisäksi. Kappaleita tuli alle sata tällä kertaa mutta enkat paukkui väkisinkin kun kalapaikasta oli kyse!

Hakki-kipen tyylittelyä ensikertalaisena... Säippäämisessä... Kerrottakoon että kyseessä on kuitenkin sellainen konkari että meikäläinen opetteli kuorimaan vasta pottuja kun tämä kepitteli oikeesti isoja haukia..

 Harva ennätyskala tulee kyytiin yhtä ripeästi kuin tämä...

Siinäpä allekirjoittaneen joitain onnistumisia mutta samaan aikaan kun mie olin vesillä korviini kantautui toiselta puolen kyllää pari kympin ylitystä uistelemalla eli parannettavaa jäi muttei paljoa tai oikeastaan jäi...;)