Kauden avaus omalla kalustolla...

Klikkaa Sinttivinttureiden blogiin tästä.

Säippäpyyntiä matalassa...

Valmiina vesille...

Vihdoin ja viimein vene on valmis... Tai no puuttuuhan ne "sponsoritarrat" vielä mutta ne on vasta tulossa joten vesille matka käy...:)

Uskollinen palvelija "nakuna" säippävarustuksessa...

Se kauden ensimmäinen reissu...

Juu eilenhän olikin SE PÄIVÄ jolloin talven aikana kertyneet paineet purkaantui ennen näkemättömällä riemulla! Reilun kolmen tunnin mittaisella rypistyksellä saimme Troplanin Antin toimesta yhdeksän haukea ja huonosta syönnistä vai talven kankeudesta johtuen onnistuimme karkuuttamaan toisen mokoman määrän.

Illan muutkin ylös saadut hauet oli huonosti kiinni usein ulkopuolelta ja hyvin laiskan oloisia. Suurin mammahauki painoi silmämääräisesti reilut kaksi kiloa ja pääsääntöisesti kalat tuli syvien +6 metrin penkkojen laidoilta joten uskoisimpa että kutuaikaan menee vielä tovi. Onneksi niin kun oma vene on vielä pajassa pahasti levällään...

Suurempia runoja en aio kirjoittaa vaan katsotaan eilinen reissu valokuvin pienin selostein.

Tästä se lähtee...

Hipoo jo vettä...

 Antti leipätyössään...

Joka keväinen jää kuva...HI!

Sieltä se tulee...

Vasta neljäs hauki onnistuttiin saamaan veneeseen Antin voimin...

Sinttivintturille oikea sintti...HI!

 Täydellinen päivä sai täydellisen päätöksen kauniilla auringon laskulla...

PS.Seuraava päivitys on mitä todennäköisemmin oman kaluston kanssa kalassa ja ehkäpä jo pääsiäis maanantaina jos tulevat päivät onnistuu suunnitelman mukaan eli saletisti natsais...

PSS. Sama juuri lukemasi tarina hieman runollisemmin Troplanin blogissa...

Kausi 2011 avattu...

Ha ha ha ha HAUKI...
Kausi on siis avattu ja ensimmäiset hauetkin saatu Troplanin Antin toimesta! 

Miun ensimmäinen kaudelle 2011...

PS.Mie kirjoittelen huomenissa tarkempaa rapsaa...

Tänään olisi ollut se päivä...

Sotkamon ensimmäinen ramppi saavutti tänään sen tason mistä olisi voinnut laskea veneen vesille. Käytännössä ja realistisesti ajatellen tämän päiväinen uistelureissu olisi vaatinut maasturin alhaisen veden korkeuden takia. Jyrkällä rampilla kun ei kannata riskeerata vaan lasku/nosto vaihe onnistuisi kivuttomasti alennusvaiheen voimin. Nooh sitten saavumme siihen osioon mikset lue miun kauden avauksesta vaikka omistankin maasturin...

Vene on vielä pahasti vaiheessa...PRKL! Eikä tuo kärrykään oo ihan lakisääteisessä kunnossa joten eipä sitä vesillekkään pääse. Saas nähdä valmistuuko setti vielä pääsiäisenäkään mutta kovasti yritän sitä ei kannata epäillä...;)

Kuva on muuten tältä päivältä kun tarkistelimme veneen sähköjohdotuksia koska kaikki ei pelannut niinkuin piti...

Pääsiköhän sammakko suusta?

Tässä vaiheessa kevättä onkin hyvä julkaista tulevaisuuden suunnitelmia. Tuossa äsken tuumasinkin emännälle ruokaillessa sen mitä oon hiljoikseen miettinyt jonkin aikaa että just nyt tuntuu siltä että tulevat Oulujärven SM uistelukisat 2011 on se ainoa syy miksi kilpailen vielä tämän vuoden...

Voih kuinka oon viime vuodet kaivannut kisojen keskellä sitä vapaata uistelua ilman mitään suunnitelmaa tai aikataulua. Aamulla saisin rauhassa juoda kahvikupposen ja suunnitella jonninmoista päiväohjelmaa kuten minne päin sitä nyt lähtis ja mitäköhän kalaa sitä koettas jotta osaisi varustaa veneen sen mukaan. Mikä parasta niin ei minkäälaista tulosvastuuta hommasta...HI!

Pitkän harkinnan päätteeksi paluu riemun vuosiin...

Kiirettä pukkaa...

Viimeksi jo manailin tulevia kiireitä niin voimpa kertoa että nyt on sellainen vaihe elämässä että ei ikinä ole ollut moinen hoppu. Onneksi näillä kiireillä on tulevaisuutta ajatellen pitkävaikutteinen helpostus joten kyllä tämän kestää varsinkin kun viikonloput menee veneen kimpussa eli terapiaa parhaimillaan...:)

Tähän blogiin en ole muuten kirjoitellut ihan heti päivityksiä vaan oon kirjoitellut Sinttivinttureiden blogiin venekuntamme touhuista. Käy kurkkaa tästä linkistä mitä siellä on tapahtunut...

Paljastetaan kuitenkin sen verran että olimme venekuntamme voimin mukana mm. nuorten pilkkitapahtumassa esittelemässä vetouistelua. 

Kevättä pukkaa...

Juu voisimpa kirjoittaa jo kevään tulleen monella mittapuulla mitattuna. Ensinnäkin kevään varmin merkki ilmojen lämpiemisen yhteydessä on omissa kiireissä. Nytkin tätä juttua kirjoittelen koulun ATK-tunnilla kun muuten ei tunnu aikaa löytyvän...HI!

Tulevana viikonloppuna menee sunnuntai päivä Vuokatin Särkisellä järjestysmies hommissa. Hillside Anglers seura (jäsenenä) on järjestämässä Kainuun lohipilkki cupin neljättä ja samalla viimeisintä osakilpailua. Sitten seuraavana viikonloppuna onkin se perinteinen nuorten valtakunnallinen PM pilkkitapahtuma Särkisellä. Luonnollisesti olen Sinttivintturit merkeissä kertomassa ja esittelemässä vetouistelun saloja kiinnostuneille.

Huoh ja sitten pääsemme siihen todelliseen kiireeseen... Tulevalle kaudelle pitäisi keritä rakennella venättäkin tuleviin koitoksiin ja samalla ehostaa maalipinnat veneeseen eli pientä pinta remonttia ennen vesille laskua. Niin ja onhan miulle tulossa "uusi työtaso" veneeseen kun Nikulan Janne Kempeleessä tekee uutta pulpetin kantta. Samalla kun asennamme kansilevyn niin tarkoitus olisi heittää ihka uusi hydrauliohjaus paikalleen jos vain asiat onnistuu...

Meidän Päijänteen 2010 SM kisan ykkösvärejä... Uskotteko?

Kalastusvehkeetkin pitäisi huoltaa kuten koukun vaihdot ym. Mutta missä välissä ne kerkiän tekemään kun jokaiselle viikonlopulle löytyy ohjelmaa...:(

Nooh onneksi jäätä on sen verran että vesille ei taida ihan vappuna tänä vuonna päästä?

Hetki ammattikalastajana...

Miun blogia seuranneet varmaan muistaa kuin hehkutin tammikuun lopulla mahdollisesta ammattikalastajan urasta? Viikonloppuna olin ajelemassa ja fiilistelemässä Kuhmolaisten järvien rantateitä ja kuin sattuman kauppaa satuin huomaamaan erään järven selällä sellaisia viritelmiä ja oranssiin pukeutuneen miehen että arvasin kuka siellä on. Pienen reippailun jälkeen olinkin Kilposen Keijon juttusilla ja kuten arvata saattoi niin suomut lensi tarinoidessa...;)

Tämä Keijo vetää tällä hetkellä juuri sitä ammattikalastajan koulua johon olin menossa mutta miepä päätinkin viime metreillä lähteä mainari alalle tuon työllisyyden tähden.

Täytyy kyllä tunnustaa että mies on oikealla alalla kun rankkojen opetus viikkojen ja verkkojen katselun jälkeen  harrastaa vielä nuottausta viikonloppuisin!!!

Noin tunnin ajan pääsin kokemaan ammattikalastajan arkea ja hauskaahan se oli ja olisin varmasti odottanut nuotan nostonkin mutta nyt oli menonsa. Keväämmällä jos jää aikaa veneen rakentelulta niin lähden kyllä uudestaan matkaan koska tämä homma kiehtoo kuiteskin sen verran paljon. Niin ja mikä parasta? Kalaa kuulkaa tulee! Nytkin oli nuotalla noussut muikkua ja haukea moniin kotitaloukseen ja sokerina pohjalla löytyi yli 4 kilon yllätyskuha!

Kyllähän tälläisella kelillä tätä hommaa on varmasti kiva tehdä mutta aatelkaapa -30´c asteen pakkasta tai tuiskukeliä...

Kauden 2010 yhteenveto part 5

No hups huomasimpa että yhteenvetojen loppu osat on julkaisematta. Ennen kuin jatkat part 5:n lukemista niin suosittelen että luet kaikki yhteenvedot julkaisu järjestyksessä jotta voisit ymmärtää kirjoitteluni ehkä paremmin...

part 1 tästä linkistä

part 2 tästä linkistä

part 3 tästä linkistä

part 4 tästä linkistä

Juu sitten asiaan. Syyskuu tuo mystinen kuukausi on viime vuosina kääntynyt jyrkästi minua vastaan. Silloin "pikku tyttönä" tämä kuukausi oli helppoa aikaa ison kalan suhteen mutta nykyisin jostain kumman syystä en pääse kiinni oikeaan rytmiin. Ehkä suurin syy moiseen on siinä että ennen tyydyin yhteen yli femmaan per reissu mut nykyään pitää saada vähintään kaksi ennen kuin hymy nousee korviin.

Mystisen usvainen syysaamu...

Syyskuulle voisi antaa "kello 13.00 kuukausi" nimen koska kello 13-14 väliselle ajalle sattuu 90% varmasti se päivän paras kala. Jos oisin insinööri ja himoitsin vielä DI-titteliä niin tekisin diplomi väitökseni juuri tästä kello 13-14 ottiaika aiheesta!!! Faktaa löytyy sen verran että luulen jo tietäväni miksi juuri syyskuu täyttää ne kriteerit.
Mutta tällä kertaa jätän vielä kertomatta ja palatataan alkuun eli mitä tarkoitin "helpolla kuukaudella" ja nykyisin vaikealla kuukaudella. No selitämpä taas kerran...

Jos tavoite on saada esimerkillinen yli vitosen hauki niin syyskuussa se on teoriassa helpointa aikaa mutta toisaalta vaikeinta aikaa jos hamuaa useampaa isomusta. Yhden isomuksen taktiikka vaatii parin tunnin sisään ajua siihen oikeaan taktiikkaan eli pitää löytää hyvän kokoista haukea jollakin systeemillä muutamia ja sitten luotetaan vaan vaistoonsa oikean paikan suhteen jolloin valitaan se oikea paikka kello 13-14 väliselle ajalle... Eikös kuullostakkin helpolta ja itsestään selvyydeltä? Selitämpä vielä hieman lisää niin saadaan homma sekaisin...HI! 

Omalla kohdalla oon saapunut näköjään jo siihen pisteeseen että haluan rikkoa näitä "Murphyn lakeja" omalla tekemisellä ja kalastuksesta kun on kyse niin pitää silti muistaa että kaikki on mahdollista. Siispä nämä syyskuun "helpot" kalat on jäännyt saamatta koska hamuan koko ajan niitä isoja eri paikoista eri taktiikoilla. Toisin sanoen se paras taktiikka sattuu tilastollisesti väärään aikaan tai väärään paikkaan ihan siitä syystä kun vaihdan koko ajan systeemiäni. Korostaisin myös että tämä yrittäminen on määrätietoista hakemista mutta jos homma natsaa niin saletisti natsaa...:) 

Jotta tilastot saadaan vieläkin synkemmäksi syyskuun osalla niin jokainen reissu pitää tehdä luonnollisesti eri järvelle...HI! Tietysti nyt jokainen teistä arvon lukijoista mietitte että miksi teen näin mutta ennen kuin noteeraatte yritykseni täysin farssiksi niin voin vaan kertoa puolustukseksi että pöljälle poijalle tämä on ainut polku oppia saati kehittyä mahdollisesti paremmaksi kalastajaksi?

Eipä uskoisi mutta tämäkin tärpin huomasin...;)

Juu palataampa viime syyskuuhun. Kuukauden aikana kävin kalassa 11 kertaa ja puhtaita uistelutunteja karttui 77. Ei uskoisi mutta kuukauden aikana tuli tehtyä kisojen eteen vielä kuusi reissua ja se näkyy taas kerran tilastoissa laskuna mutta tietoinen valinta kuitenkin. Ensimmäinen kisa oli PM-uistelukisa eli Kainuun piirimestaruus Rehjan selällä. Alun perin aateltiin että olkoon koko kisa mutta laiha menestyminen kaudella toi pikkusen sitä raivoa että päätimme vielä kerran iskeä vaikka kaapissa on jo kolmet piirimestaruudet...HI!

Nooh yksi treeni alle ja haukea löytyi sen verran että kisataktiikka oli tiedossa. Ja varmaan arvaattekin kuin kävi? Kuin sattuman kautta voitimme neljännen piirimestaruuden reilulla 30% erolla kakkoseen ja kolmoseen tuli eroa 50% luokkaa. Kaikkein iroonisinta oli siinä että suurimmalle kalalle hävisimme 60 grammaa...HI!

Toinen kisa olikin sitten se legendaarinen pitäjänmestaruus Sotkamossa. Tämäkin kisa on voitettu jo monet kerrat niin että kiertopalkinto on pysyvästi Sinttivinttureilla. Hyvän asian puolesta otimme kuitenkin osaa tähän kisaan vaikka innostus lopahti jo viime vuoden kisaan mutta nyt oli tarkoitus vetää todellakin kieli poskella säippien kanssa mutta eipä saatu kalaa edes treeneissä muuten kuin vetämällä vehkeet verkkoon...PRKL.
Jälkikäteen onkin helppoa sanoa että tämä "hölmöily pitäjänmestaruudesta" olisi pitänyt uskoa jo viime vuoden motivaatiota muistellessa eikä uhrata siihen arvokkaita vapaa-ajan reissuja kolmen edestä! Nooh kuten arvata saattoi niin huonosti kävi vaikka kuin yritettiin. Se on vaan hassua huomata että jos ei homma kiinnosta niin tuloskin on sen mukainen! Sitten se kolmas reissu olikin teemalla kaverille apuja keikka. Suuntasin siis Savon puolelle Rissas Villen kyytiin. Kuin siellä kävi voit lukea tästä linkistä.

Syyskuu oli kalamäärällisesti aika normaali kuten taulukosta näkee...

Haa! saavumme nyt niille siviilireissujen selittelyihin...;) Viisi reissua ja jokainen reissu eri järvelle ja pahimmoilleen ajankohtaisesti niin että edellisen päivän oppeja ei voinnut hyödyntää kuin kerran...:( Kaloja tuli ihan kivasti mutta ne suuret oli aika vähissä ja itseasiassa aika moni muukin tuttu piti jaksoa aika vaikeana. Viime kesän lämpimät vedet sekoittui normaaliksi juuri syyskuun aikana joten eipä ihmekkään että homma oli vaikeaa muillakin? Mene ja tiedä mitä olisi pitänyt osata huomioida mutta mie ainakin yritin. Yli viiden kilon kaloja sain vain kolme mutta marginaali kaloja oli kuiteskin muutamia kuten 4,98kg, 4,78kg ja 4,62kg nämä kalat ei ole yli vitosia kuten moni olisi varmasti punninnut yli vitoseksi... Tunnustatko? Toivottavasti et! 

Kaiken näiden lisäksi onnistuin karkuuttamaan muutaman aika raskaan kalan mut niistä en voi sanoa muuta kuin raskaita kaloja. Iroonisinta noissa isoissa kaloissa oli poikkeuksellisen "suuri keskipaino" suhteessa karkeisiin kaloihin. Eli yli viiden kilon haukia ne kolme kappaletta mutta karkeita eli yli kolmen kilon kaloja vain kahdeksan! Yleensä tämä suhde luku on syyskuussa ollut huomattavasti huonompi. Ilokseni voisin sanoa että jotain oppia on karttunut mutta määrät pitäisi olla samassa suhteessa suurempia...HI! 

Tämä taulukko kertoo kuinka vaikea syyskuu olikaan mutta toisaalta kaikki onnistumiset tuli vasta kuun loppu puolella jolloin sain tehdä rauhassa reissuni ilman kisoja. Eli tämä taulukko on tavallaan väärin mut kokonaisuutena kuitenkin oikeanlainen...

Jos vielä loppuun kerrataan syyskuuta niin paljon jäi petrattavaa mutta erään tilaston mukaan katsottuna tämä kuukausi asettui enemmän "avonaisen oven" etsimiseen ja loppu kuusta se löytyikin nimittäin seuraava part 6 käsittää juuri syyskuun sadon korjaamista lokakuun nimissä.

Pysykää kuulolla niin saatte nauraa vielä yhden osan verran...;)

Termospullo CAB-lakan säilytykseen

Palatakseni Jykkepapan vaappukurssiin... Torstai iltaisin olen kulkenut kurssilla parsimassa hajoneita vaappujani. Kuten arvata saattaa niin homma paisuu ja paisuu ja niimpä nyt on tarkoitus ruveta ylimaalaamaan niitä "huonoja värejä" jotka ei anna kalaa. Kerronkin nyt vaiheesta ylimaalaus kun eilessä päivänä hokasin oivan apuvälineen...HI!

Nyt tarvitsen vaapun valmistuksessa käytettävää valkeata CAB lakkaa litran verran ja lisäksi litran termospullo. Miksi juuri termospullo? No ensinäkin se on riittävän korkea jossa voi uppokastaa 20 senttisen vaapun kerralla (kuvassa 18cm Karikko) ja toiseksi se ei ole liian leveä jolloin "suhteellinen korkeus" ei kasvata tilavuutta yli litraan. Eli en tarvitse mitään ämpärin kokoista purkkia pienoiselle projektille ja mikä parasta se on aika varmasti tiivis jolloin voimakkaat hajut pysyvät termospullossa. Niin ja se kuljetettavuus paikasta toiseen on erinomainen. Esimerkiksi pakkasella termospullo pitää lämpönsä tunteja...

Vielä tuosta ylimaalauksesta sen verran että CAB:in valkoinen lakka on erittäin peittävä pohjalakka. Pienoiseen kokemukseeni vedoten kaksi tai viimeistään kolmas upotus tekee vaapustako vaapusta valkoisen valmiin aihion jonka päälle saa sitten maalata niitä "ottavia" värejä...

Pikainen katsaus kävijätilastoihin

Kyllä sen huomaa että on talvi monella tapaa. Ensinnäkin puhelin soi kollegoiden tuskastellessa jouten oloa ja huomasimpa äsken kävijätilastoja katsellessa että ompa porukka käynnyt lukemassa tätäkin blogia suosittujen Sinttivinttureiden sivuston ohella ja oikeen urakalla...

Nimittäin vuoden vaihteen jälkeen kasvua on ollut huimat 300%

Kävijämäärä on aika yllätys vaikka kovasti oon tietysti tehnyt päivityksiä tämän eteen mutta silläkin on itse asiassa syynsä ja sen kerron joskus myöhemmin kun se "visio" toteutuu...HI!

Ennen kuin mietit että miten kehtaan niin voimpa kertoa että tämänkin blogin pitäminen on parasta terapiaa sille että ei pääse oikeasti kalaan...HI!

Opiskelua oikeen urakalla

Jos et tiennyt niin mie oon nykyään kokopäiväinen opiskelija. Maanantaina aloitin kaivosalan opinnot josta on tarkoitus luoda itselle kohtuu palkallinen ammatti jotta voi harrastaa...HI! Koulun käynnin lisäksi sain itseni viimein sinne Jykkepapan vaapun valmistus kurssille. Jos et tiedä mistä on kyse niin katso tämä linkki Sinttivinttureiden blogista.

Viime vuotiseen tyyliin nauru raikui ja kaikilla oli mukavaa niin mikäs tuolla on torstai illat istuskella? Ensimmäisenä kurssi-iltana ehostin vanahoja haukipeltejä uusiin teippeihin koska osassa pelleissä on vissiin väärän värisiä teippejä kun niillä ei saa kalaa saati edes tärppejä? Mutta nyt ehostusten jälkeen on kuulkaa niin seksikkäät moniväri teippaukset että hauetkin nauraa itsensä hengiltä...;)

Ensi torstaina taidankin liimailla rikkinäisiä vaappuja ehjäksi niin saan pari rasiallista ottipelejä lisää reserviin. Joutoaikana eli liiman kuivumis aikana aattelin koukuttaa pelteihin uudet terävät koukut niin loppuu se vit... Miun tylsistä koukuista...HI!

Venemessut 2011

Tämä reissu opetti taas kerran allekirjoittanutta viisaammaksi ihmiseksi mikä ei nyt suuri haaste varmasti ollut. Ensinäkin älä luota valtiolliseen kuljetus palveluun aikataulujen suhteen. Toiseksi maailmassa on paljon valmiiksi mietittyjä keksintöjä joten tälläiset messukeikat avartaa kummasti mieltä ja kolmanneksi suosittelen luomaan/ylläpitämään hyviä suhteita yhteistyökumppaneihin. Pitkäjänteisyys palkitaan tavalla tai toisella...HI!

Juu eipä jaarritella enempää vaan katsotaan valokuvin messutarjonta miun silmin ja kommentein vaikka olin Vuokatti fishingin nimissä edustamassa...

 Se ensimmäinen näkymä kun astuimme aulasta sisään...

 Rivi "halpoja" Aquadoreja...

 Kari Hokkanen esitteli tätä Yamarinin uutuus crossia Keskon osastolla ja taitaapa mies seikkailla tulevalla kaudella moisella kapistuksella?

Tämä vene nosti miun kohdalla kaikkein eninten tunteita! Vaikka kyseessä on paljon keskustelua herättänyt Silver niin idea on aivan mahtava. Miunkin kohdalla tuo tuplakone asennus tuossa koko luokassa toisi paketille elin ikää (käyttö tunteina mitattuna) puolet lisää eli puhuisimme jopa 10 vuodesta. Toki joku ajattelee nyt että miksi ei pikkukone ison koneen lisäksi mutta miun mielestä paketin hankinta hinta ja paino on aivan sama kun ko. ratkaisu saati sitten kun on myynnin aika koko paketille niin uskoisimpa että tälläinen ratkaisu on helpompi hävittää pois...

Toisin sanoen kun rikastun joskus niin tämän tyylisen paketin näätte miulla...HI!

Fasterin uutuus 560 jotain...

   

 Näillä luotaimella on kuulkaa muikun huono olla piilossa. Taattua laatu jos hintaa katselee... (Furuno)

Normarkin osastolta Humminbirdejä...

Tämä kapistus oli ehdottomasti toinen tunteita herättänyt kapistus. Kyseessä on sit on top kalastus kajakkien merssu. Polkimet ja pelit oli mietitty niin pitkälle että mikäs tuollaisella on kaloja pyytää. Vetouistelu on suoraan sanottuna passiivipyyntiä verrattuna tähän... 

Voih uskollankin sanoa että jos voittaisin Suomen mestaruuden vetouistelussa niin möisin veneeni pois ja vaihtaisin harrastukseni tähän sit on top tyyliin...HI!

Jokikoneen hieno Simrad esittelyvene...

Vuokatti safarin Samuli ihailee vieläkin isompaa mercurya kuin mitä miehen perälaudasta löytyykään (2*275veradot).

Messujen kalleimpia oikeen rivissä...

Miun Colemanin kanootti on näköjään aikansa elänyt kun katselin tätä Oldtownin versiota...

Terveiset vielä kerran Honda marinen osaston Ristolle...

Kiistanalaiset Baron vaapukat myynnissä osastolla jossa piti olla "mualimman paras" vetouistelija mutta ei miestä näkynyt...;)

Busterin proseries on ehdottomasti näkemisen arvoinen...

Quicksilverin ratkaisut on äkkiseltään aika erikoisia mutta joiltain osin kannattais suomalaisen veneteollisuuden ottaa mallia rohkeista ratkaisuista...

 

Yksi messujen kaunottaria... (regal)

 

Tässä Volvo ocean race simulaattorissa kannattaa muuten käydä niin tiedät kuinka hurjasta touhusta on kyse!

 

Nostalgiaa parhaimmillaan...

 

 Huippuja en muista mutta kyllä lähtee...

  

 Tuurin vehkeitä...;)

Scout boats on aina vetänyt puoleensa mutta hintalappu ei...:(

Moni on varmaan lukenut vetouistelu alan keskustelupalstoilta Silverin ongelmista niin tehdaspa oli nyt halkaissut oikeen malliksi rungon...

VK osaston special huppuja messuja varten... (terveiset Kärkkäiselle)

Feel the power?

Toivottavasti jaksoit odottaa kuvien aukeamista ja sait pienoisen kipinän lähteä katsomaan messuille lisää. Aikaa kannattaa varata vähintää kokonainen päivä jos ei toista niin kerkiät varmasti nähdä kaikki. Miun vierailu messuilla jäi tiukan VR:n aikataulujen ansiosta viiden tunnin mittaiseksi joten paljon jäi näkemättä...