Tuttua keväistä tilitystä...

Otsikon mukainen kevät.. Mikään ei mene kohtuudella, aina väärässä paikassa ja sitten kun homma jotenkin loksahtaa kohdilleen niin "jokin yllättävä" pilaa senkin. Kuulostaako kalamiehen selittelyltä? No sitähän se on parhaimmillaan ja jatkoa piisaa jos taivaan merkit säilyy samalla radalla...

No ei miulla nyt sentään noin huonosti ole mennyt mutta kun seuraa muiden kollegoiden nettikirjoituksia niin väkisinkin rupeaa miettimään että miksi ei miulla? No viime keväiset kutuhauen jallitukset "todisti" kyllä sen että matalassa kudulla oleva isompi haaki ei nappaa mutta sen jälkeen alkaa karnevaalit. Tällä korkeudella Suomen maassa ei pidä nyt hättäillä vaan kylmän viileästi vain odotella kudun alkamista ja sen jälkeistä karnevaalia. Näillä ilman lämmöillä tuohon hetkeen saattaa mennä tovi ja toinenkin kun nytkin pakkasta ja itse asiassa takapihan nurmikolla viime yön jälkeen lunta...

Aika tyypillinen kuvatus Sotkamon vetokauden ensimmäisiltä reissuilta. Virta vesillä kun asutaan niin luonnollisesti kauden avaus alkaa aina niillä sektoreilla ja tuolloin järvet on vielä tukevasti jäässä. Hiljaisina päivinä nuo pienet avoimet paikat alkaa käydä liian tutuksi niin silläpä suuntaamme aina järvelle jäiden reunoihin vetelemään että jos tuolla sattuisi olemaan isompaa, sitä isompaa kattelemassa vanahaa taivasta pimeän talven jälkeen... (nimim joskus nykässyt)

Aikainen jäiden lähtö ja voimalaitosten säännöstelemä vesistö ei ole kerinnyt kevään matkaan. Toistaiseksi korkeudet näkyy aika pahasti matalana kutulahdissa. Toivoa sopii että kalat liikkuisi hitusen myöhemmin siis normaaliin aikaan näille mestoille kutemaan niin vesikin kerkiäisi nousemaan ja sen myötä myös kutukin onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. (Lue Samille tulevaisuudessa enemmän haukea)

Vielä toissa päivänä tämäkin alue oli täysin tyhjä eikä lahden edustallakaan hirveesti haukea ollut. Tällä luhdalla koin muuten muutama vuosi aika "oudon" tunteen.. Tuolloin kaahlaillin juuri ja juuri kumpparin varren sallimassa syväyksessä katsellen kutevia haakia. Horisontissa huomasin hitusen paksumman ehkä kolmen kilon hauen selän ja hitaasti keskittyen kahlasin sitä kohden. Juuri kun rupesin olemaan kohteessa en huomannut edessäni ollutta jättiä.. Kuvitelkaapa omalle kohdalle kumpparin varren syvyyteen reiden paksuinen hauki pakorefleksineen. Voin kertoa että syke on hetken aikaa +200 ja housut märkänä ulkoa että sisältä päin...HI!

Kalassa on kuiteskin jonkun kerran käyty ja kauden ensimmäinen rusiviksi pönötyskin saatu. On muuten jotenkin iroonista "haukimiehelle" että kauden suurin kala kuha...;)