Kipparin yhteenveto kaudesta 2006

Kausi loppui hieman yllättäen, nimittäin viimeinen reissu tehtiin viimeinen reissu tehtiin virallisesti lokakuun22 päivä Jykke-papan kanssa Kuhmon kaiman Samin Pääkkösen Sharkilla. Vedetkin oli vielä lämpimiä, tuolloin oli +5,6 astetta pintaveden lämpö. Yleensä viimeisellä reissulla ollaan oltu +1 asteisessa vedessä. Alkutalvi olikin hyvin yllätyksellinen. Täällä Sotkamossa Sapsojärvi sai jääkannen marraskuun neljäntenä aamuna. Lämmin alku talvi sai jääkannen sulamaan uudelleen auki 8.päivä joulukuuta. Minkäs sitä luonnon voimille tekee. Vene oli ollut talviteloilla jo viikkoja eikä isä ukko saati hallituskaan ilahtunut ideasta ottaa vene vielä vesille. Siispä pirtissä sai raportteja ja visioita koneelle puhtaaksi kirjoittaa. 

Vesillehän minä vielä pääsin kun Nikulan Janne soitti eräänä lauantai iltana et miten olisi? hänellä on vene ja Oulunjärvi auki että jos vaikka käytäs joulukala kopasee siis yrittämässä…

Koitti sunnuntai aamu kello 6.00 kun känny soi herätystään. Vaatteet päälle ja suunta Vaalan Happybeachille jonne oli Nikulan kanssa tehty treffit kello 8.30. Perillä oli pimeää ja näky hieman epätoivoinen. Öinen -5 asteen pakkanen oli jäätänyt satama allasta jäähän mutta päivän valjetessa totesimme,että vesille kyllä päästään ja päästiinhän sitä kopasemaan joulukalaa. Vedenlämpö oli muuten -0,1- +0,6 astetta plussan puolella eli se aiemmin mainitsemani keskiarvo viimeisille reissuille. Reissulla jäi hieman "yllättäen" munat pataan ;) 

Koko päivä oli muutenkin tappinen. Aamulla auton ovet jäässä, auton tankin korkki hajosi, vesistö kartat jäi pois matkasta ja kotimatkalla jäi vielä koirakin auton alle jossain Vuolijoella. Uisteluun vielä palatakseni joku sanoi joskus hienosti että

 ”taimenta kannattaa uistella vaikka ei sitä saisikaan”.

  

...kyllä HAUKI ON KALA

Tässä olisi nyt näitä ”raportteja” neljän vuoden ajalta joita olen tässä laatinut kaiken

muun ohessa. 

Ensimmäisenä kalastuskäynnit kuukautta kohden vuosilta 2003-2006. Marraskuu on ollut aina hieman oikutteleva jos ei ole rampit jäässä niin keli on karu vettä/lunta tulee hyvän tuulen kanssa liian paljon siinä menee heti maku. Kalassa käydään silloin kun on mukavaa ja ollaan niin kauan kun se on todellakin mukavaa mutta onhan niitä muitakin menoja. Hieman tarkemmin kun tarkastelee taulukkoa niin kyllä siinä on jo pientä laskua havaittavissa käyntimäärien suhteen. Mielestäni syitä laskuun on nyt vaikea laskea tuollaisissa käyntimäärissä pikimmiten pitäisi laskea syitä miksi voi käydä noinkin paljon kalassa. 

Suurin kiitos siitä Saara kullalle...

Seuraava taulukko kuvaa kulutettua uisteluaikaa vesillä kuukautta kohden vuosin 2003-2006. Tämä taulukko kertoo oikeastaan todellisen kalassa vietetyn ajan. Taulukkoa on helppo hyödyntää erilaisissa keskiarvon tilastoinneissa koska tämä kyseinen taulukko sisältää vaan ns. uisteluajan eli hetki kun ajo hiljennetään uisteluvauhdiksi ja siitä hetkeen jolloin lyödään pillit pussiin.

Taulukoista huomaa myös vuosien muutokset. Jos nyt jollain sanalla pitäisi kertoa niin ehkä se sana olisi pitemmät  laatureissut. Pikkuhiljaa on parin tunnin rykäisyt jäämässä vuosien varrella pois. Ehkä suurin syy tähän kuitenkin on tuo helvetillinen bensan hinta!

Esimerkki reissu kuluista:

Shellin ranta – Kiantajärvi kesto kaksi tuntia:

Löpöä matkoihin n.10l uisteluun 3l siis yhteensä 13 litraa.

Shellin ranta – Kiantajärvi kesto 4 tuntia:

Löpöä matkoihin n.10l uisteluun 6l siis yhteensä 16 litraa.

  

Mitä me tästä opimme? Uistelu kulut ei sinänsä ole iso kustannus mutta se lähtö kalapaikoille huom. kalapaikoille jotka on aina jostain syystä jossain takarajalla. 
...Sieltä pitää tulla takaisinkin.

Toinen todella hyvä syy näihin hieman ”pitempiin” reissuihin on parempi faktatulos. Parin tunnin reissulla voi pelkästään hyvä tai huono tuuri ratkaista avain liian paljon. Esimerkiksi kisa treenit... Pitemmillä ns.laadukkaimmilla reissuilla saa kiinni jo jostain tuiki tärkeästä logiikasta. Onhan se kaloillakin oma elämä kuten ihmisillä, herätä joka aamu käydä töissä tulla kotia ja sitten illaksi kalaan. Ehkä paras kalan elämän suuntaus on syönti aika. Se muuttuu miun mielestä ainakin isommalla kalalla koko ajan ajan päivemmäksi syksyä kohti.

Tästä voi kirjoittaa vaikka kirjan mutta en kehtaa siinä käy sitten niin kuin käy aina joka kauden jälkeen. Luulet jo tietäväsi paljonkin kalastuksesta mutta seuraavana vuonna naurat jo viimevuoden tilastoille! Hyvä tapa kirjoittaa mustaa valkealle kauden lopuksi jottei pyörrä ajatustaan päässään kuten lähes kaikille käy. 

Allekirjoitatko? Hymyilyttääkö???

Uistelukauden päätteeksi kannattaa istahtaa muutamaksi illaksi tietokoneen ääreen. Tässä vaiheessa kaivetaan kesän kalavihkot esiin ja ruveta ynnäilemään vuoden tapahtumia. Siinä oppii jos monenmoista tai sitten vain kuvittelen ;)

Nämä kaksi seuraavaa taulukkoa kertoo faktan puolesta että kyllä niistä kalavihkoista on hyötyä. Ensin kalat kappalemäärällisesti ja toisessa taulukossa realistisesti montako kalaa tunnissa saatiin keskimäärin.

Näistä kahdesta taulukoista näkee hyvin jos osaa tulkita ehkä parhaan syyn miksi kisakausi meni niin kuin meni.Kisoissa on aika useaan marginaalit tiukkoja ja silloin ratkaisee pienet asiat suuria asioita. (hieman alempana tarkennusta) Alku vuosi meni hermoillessa ja heinäkuussa katosi kalat.

Heinäkuu:

Kesän kiihkein kisa kuukausi ja muutenkin vaikein aika vuodesta.Vuonna 2005 kun voitettiin mestaruus, silloin tehtiin huima harppaus heinäkuun aikana kalan kappale määrällisesti että myös keskiarvona tuntia kohden. Marginaali heittoja ei voi perustella kalaisammilla vesilläkään, kun kaloja tunnille taulukko todistaa myös tunnille määrällisen kasvun.

Vuosi 2006 oli mahalasku. Kappalemäärissä tuli takkiin 150 kpl ja tuntia kohdenkin aina 1 kala vähemmän. Jossitellaan hieman (rakastan tätä) uistelu kisa kestää 8 tuntia, eli keskimäärin jää sumpusta 8 kalaa uimaan. Leikitään että jos saatas nämä 8 kalaa kyytiin. Kaikki olisivat mitallisia.

Jatketaan leikkiä...

Kalat painaisi kilon verran kappaleelta (mikä on muuten keskiarvona aika todellinen johtuen kuhan korkeasta kertoimesta) olisi kisassa tulosta 8kg enemmän. Entä jos kalat olisi pelkästään mittakuhia, kisatulosta tulisi huomattavan enemmän, ruhtinaalliset 20 kiloa. 

Mitä todennäköisemmin kaikki ei olisi ollut kuitenkaan kisamittoja mutta kilokin, joka kisassa enemmän olisi sijoja nostanut roimasti! 8 kilon kasvu joka kisassa olisi ollut kuninkaallista ja sinttivintturit olisi uusinut mestaruuden hi! Paluu arkeen ja haavoja nuollaan vielä tämä talvi.

  

Kauden 2006 paras tulos

Kaudella 2006 keksittiin aika totaalinen taktinen muutos karkeamman kalan pyyntiin.

Muutos mitä ei näy kuitenkaan kannattavan toteuttaa kisa hommissa tämän vuoden perusteella. Mitenkähän nyt lyhyesti sanoisin.

Siviilissä vedetään mallilla 2006 ja tulevana kisa vuonna malliin 2005 niin saadaan

ainakin kalojen kappale keskiarvot kohdilleen ja sitten katsotaan riittääkö mitta?

Aika näyttää...

Taulukolla haluaisin näyttää miten sinttivintturit on kehittynyt isompien kalojen suhteen muttei kuitenkaan niin hyvin että ilkeäisi nimen muuttaa.

Taulukossa on arvona käyttänyt yli 3 kilon haukia syystä että se alkaa olla sitä kokoa ettei niitä saada joka päivä tai ainakaan toivottavasti kaikki saa ;)

Arkistoista löytyy myös tarkat tilastot yli 5 kilon kaloista. Raportti on tehty Excelin ohjelmalla josta voi laskea tai tehdä mitä vain. Jokainen yli 5 kilon kala on kirjattu pienin yksityiskohdin suuruus järjestykseen 5,02kg - 11,475kg. Kappaleita on ruvennut kertymään säännöllisesti oikeastaan vuodesta 2003 asti. Nyt saldona 97kpl.

Taulukosta näkee sinttivinttureiden huiman kasvun kappalemäärällisesti isompiin kaloihin.