Edellisessä päivityksessä kirjoittelin mustasta marraskuusta ja sitä se todellakin oli kun kolmas päivä tuota kuuta rakas isä joutui ambulanssilla sairaalaan kovien vatsakipujen siivittelemänä. 58-vuotiaalta isältäni löytyi pahasti levinnyt haimasyöpä ja saman tien lääkärit antoivat elinaikaa vain 1-5 kuukautta. Varmaan nyt ymmärättekin miksi miun uistelukausi loppui kuin seinään?
Loppukausi meni siis pitkälti sairaalassa Kajaanissa välillä Sotkamon vuodeosastolla ja pääsipä isä joissain välissä kotonakin käymään mutta pitkälti vapaa-aika kului sairaalan valkeita seiniä katsellessa ja läpi käydessä kaikkia niitä tekemättömiä asioita. On se muuten kauheeta elää viimeisiä päiviä jonkin rinnalla kun on niin paljon asioita mitä käydä läpi ja koko ajan kello käy...
Rakas isä
8.7.1953-26.12.2011
Niin en mie kirjoita pelkästään siksi että isä nukkui pois ja suunnaton suru kaipaa ymmärrystä vaan myös siksi että isä oli miulle paljon enemmän kuin isä ja sen tulette varmasti tulevaisuudessa näkemään harrastuksessani tavalla tai toisella!
Isä oli meidän Sinttivinttureiden päämekaanikko jonka voimin ja osaamisin on rakennettu nykyinen ja edellinenkin uistelukalusto. Kaikki kalustoon liittyvät huollot ja remontit hoitui tarvittaessa aamuyön pikku tunneillakin niin että joka ikinen kisa on päästy starttaamaan kivuttomasti ja huolettomasti.
Myös siviilipuolen reissuista en ole ikinä joutunut luopumaan sen takia että kalusto olisi rikki vaan se oli aina "tikissä" seuraavana päivänä vaikka illalla olisin viennyt veneen pajaan. Jotta isä saisi enemmän kunnioitusta työlleen niin kerrottakoon että uistelureissuja kausittain on normaalisti toista sataa joten aika pirun monta huoltoa ja remonttia saati uusia kehitys ideoita joutuu tuohon aikaan toteuttamaan ja silti en ikinä ole reissuistani joutunut luopumaan...
Toisin sanoen isän tekojen ansiota on ollut se että olen voinnut harrastaa ajallisesti ja rahallisesti niin paljon koska vanhasta on voitu rakentaa halvalla uuttakin parempaa. Säästöt on ollut uistelu kauden aikana tonneja jos vaihtoehtoisia omia tekeleitä, korjauksia laskee rahalla ostettuihin. Sitten kun laskeskelee mitä se tekee kymmennessä vuodessa niin huh huh...
Tämä vuosi mennään vielä vanhalla kaavalla "jäähdytellen" mutta kaudelle 2013 pitää tehdä todella vaikeita valintoja kaluston suhteen. Vanha menee varmaan myyntiin ja uudempi ja samalla pienempi tilalle niin kulut pysyisi jollain lailla hallinnassa?
Toinen vaihtoehto on toki jatkaa niin kuin ennen mutta käynti määristä joudun tinkimään aivan perkeleesti kun nyt pittää itse tolskata pajassa itsesän väsynneeksi ja varmasti oma kultakin hermostuu kun huomaa ukon olevan entistä enemmän kotoa pois. Onneksi kaveri piirissäni on paljon sellaisia osaajia että mitä isä ei kerinnyt miulle opettaa niin jostain saan kaivettua apua ja tarvittaessa kaverin auttamaan mutta isän veroiseksi avuksi emme tule isollakaan porukalla yhdessä pääsemään...:(
Joka tapauksessa kalastus on SE JUTTU mitä rakastan tehdä ja varmasti isäkin halusi että jatkan sitä vaikka se pihinä miehenä aina noitui miun kulueriä kuten pelkkää uistelubensaa kaudessa 1700 litraa...HI!
Päämekaanikko elementissään...
Täältä se kaikki alkoi...
Sattuuhan se omaankin sydämeen kun on Sami puhunu niin paljon edellisvuosien SM-voitoista ja siellä on sitten ollu tollanen taituri venheitä rakentelemassa. Suurin osa sotkunki porukoista tietää tasan, minkälaisesta sankarista tässä on kyse. Rukoukseni myös Hänelle!
VastaaPoista